Näin tuloerot repesivät: 65–69-vuotiaat eläkeläiset eivät ole köyhiä eikä kipeitä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tuloerot repesivät, näin varakkaita ovat nyt eläkeläiset.
© iStock
Suomalaisten hyvinvointi on kasvanut 20 vuodessa. Suurten ikäluokkien tulotaso on kuitenkin omaa luokkaansa.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa joka neljäs äänestäjä on yli 64-vuotias.

Senioriäänestäjien ääni kuuluu kauas, arvelivat politiikan tutkijat Ylen Ykkösaamussa. Sekä Turun eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä että Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioivat, että miljoona eläkeläistä vaikuttaa puolueiden valmistautumiseen:

”Ei ole sattumaa, että eläkeläisille tehdään vaalilupauksia.”

Stereotypia köyhästä ja sairaasta eläkeläisestä elää keskusteluissa

Kun puhutaan eläkeläisistä, keskustelussa elää sitkeästi stereotypia köyhästä ja sairaasta eläkeläisestä. Eläkeläinen on ihminen, joka on yhteiskunnan tuen varassa. Siksi poliittisiin lupauksiin on niin helppo liittää ajatus heikkojen ja vähäosaisten auttamisesta.

Todellisuudessa ”miljoona eläkeläistä” ei ole yhdenmukainen ryhmä.

Tilastokeskuksen data paljastaa, kuinka myytti köyhästä eläkeläisestä on murtunut 2000-luvulla. Eläkeläisten väliset tuloerot ovat räjähtäneet 2000-luvulla. Köyhiä eläkeläisiä on yhä, mutta vähemmän kuin ennen. Köyhyys keskittyy yhä vanhempiin eläkeläisiin.

Tilastokeskuksen aineistossa väestö on jaettu iän perusteella ryhmiin, joiden koko on viisi vuotta. Nuorin vanhuuseläkettä nauttiva ryhmä, 65–69-vuotiaat, nauttii nyt työeläkejärjestelmän kypsistä hedelmistä. Näiden ”eliittieläkeläisten” bruttotulot ovat nousseet keskimäärin 63 prosenttiyksikköä vuoden 1996 tasosta.

Taloudellinen hyvinvointi on toki kasvanut muissakin ryhmissä. Mutta 65-vuotiaiden kohdalla kasvutahti on peräti kaksinkertainen, kun sitä verrataan yli 85-vuotiaisiin tai vaikkapa 30-vuotiaisiin.

Tuloerojen repeämä

Tilastokeskuksen aineisto paljastaa eläkeläisten välisten tuloerojen repeämisen. Vuonna 1996 olivat 65–69-vuotiaan bruttotulot keskimäärin 17 700 euroa vuodessa. Yli 85-vuotiaiden tulot olivat keskimäärin 15 400 euroa.

Summat on esitetty vuoden 2016 rahassa, ja niissä on huomioitu asuntokunnan keskikoon vaikutus.

Vuonna 2016 asetelma oli muuttunut totaalisesti: Nyt 65–69-vuotiaat eläkeläiset ansaitsivat keskimäärin 29 000 euroa vuodessa. Tulotaso vastasi kaikkien suomalaisten mediaanipalkkaa. Yli 85-vuotiaiden keskiansiot olivat nousseet maltillisemmin, 21 000 euroon.

Omaisuustulot nelikertaistuivat

Kun yhtälöön lasketaan mukaan omaisuustulot, tilanne muuttuu vieläkin edullisemmaksi 65–69-vuotiaan eläkeläisen kannalta. Kahdessakymmenessä vuodessa tämän ryhmän omaisuustulot ovat nelinkertaistuneet.

Vuonna 2016 omaisuustuloja oli keskimäärin 6 000 euroa vuodessa. Vastaavasti yli 85-vuotiaiden omaisuustulot ovat kolminkertaistuneet. Vuonna 2016 summa oli 2 400 euroa.

Jatkossa seniorikansalaisten bruttotulojen mittaamista sotkee eläkeiän nostaminen. Jatkossa yhä useampi 65-vuotias on mukana työelämässä. Mutta vuoden 2016 tilaistoissa työtä tekevien seniorikansalaisten määrä ei ole suuren suuri. Eläkeuudistus koskee vasta vuoden 1954 jälkeen syntyneitä.

X