Nuorille maksetaan jopa kolmasosan huonompia palkkoja kuin aikuisille

Ikä ei ole peruste maksaa pienempää palkkaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Palkkauksen pitäisi perustua nuoren osaamiseen, ei hänen ikäänsä.

Ikä ei ole peruste maksaa pienempää palkkaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Miina Leppänen

Nuorille maksetaan kesätöistä melko vaatimattomia palkkoja. Esimerkiksi vanhusten ulkoiluttaja saa 900 euroa kuukauden työstä, jossa tunteja on 40 viikossa. Tuntipalkaksi tulee 5,6 euroa. Lasten kesäliikuttajat saavat 5–6 euroa tunnilta. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta ihmisryhmästä, palkkoja pidettäisiin riistona.

Kyse on koululaispalkasta, joka on useimmiten 70 prosenttia kunkin alan vähimmäispalkasta. Esimerkiksi kiinteistöalalla se on 90 prosenttia.

”Laissa ei ole säädöksiä, millaista palkkaa tulee maksaa. Palkat määräytyvät työehtosopimusten pohjalta toimialankohtaisesti tai työsopimuksen mukaisesti”, sanoo hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työehtosopimus määrittelee vähimmäistason

Työehtosopimuksessa sovittuja työehtoja ei voi alittaa vaan ne ovat vähimmäismääräyksiä. Samantyyppisestä työstä saatetaan maksaa erikokoisia palkkoja, mutta ikä ei silti saisi olla peruste sellaiseen. Kokemus sen sijaan on.

”Osaamistasossa voi olla eroja. Voi olla perehdytystarvetta ja nuorella voi olla osaamiskatveita verrattuna täysi-ikäiseen”, sanoo Steiner.

Työsopimuslaissa ei ole palkkaa koskevia säännöksiä, mutta siellä on tasapuolisen kohtelun vaatimus: jos työntekijöille maksetaan samasta työstä erilaisia palkkoja, työnantajan täytyy osata perustella se.

”Tyypillisesti täysi-ikäinen työntekijä suoriutuu tehtävissään itsenäisemmin”, Steiner sanoo.

Siksi aikuiselle maksetaan enemmän. Hänelle maksetaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaista peruspalkkaa, mutta koululaiselle voidaan maksaa vähemmän. Onko kuitenkin kyse ikään kohdistuvasta syrjinnästä?

”Logiikka on palvelusvuosijärjestelmässä. Nuorella kokemus ei ole sama kuin aikuisella.

Työelämän pelisäännöt voivat olla nuorille vielä vieraita ja omien oikeuksien penääminen vaikeaa.

Työelämän pelisäännöt voivat olla nuorille vielä vieraita ja omien oikeuksien penääminen vaikeaa. © iStock

Osaaminen vai vuodet?

Tuleviin työehtosopimuksiin on pitkälle valmisteltu ehdotus työn vaativuuden ja työntekijän osaamiseen perustuvasta palkkauksesta. Toistaiseksi kuitenkin sopimuksissa vielä lähdetään siitä, että kokenut on parempi työntekijä, vaikka ei se aina suoraviivaisesti niin mene”, sanoo sopimuspäällikkö Juha Ojala Palvelualojen ammattiliitosta (PAM).

Nuoren kannattaakin huolehtia oikeuksistaan. Jos esimerkiksi kaupan alalta työkokemusta on vähintään kaksi kuukautta tai esimerkiksi alan tutkinto, täytyy maksaa koululaisen palkkaa korkeampaa palkkaa.

”Kahden kuukauden kokemuksella harjoittelijan palkka on 85 prosenttia alimmasta palkasta ja työhön liittyvän ammattitutkinnon suorittaneelle pitää maksaa heti 3. vuoden työntekijän palkkaa”, Ojala sanoo.

Nuoret asuvat kotona eikä heille tule esimerkiksi asumis- tai ruokakuluja, joten sikäli on luontevaa, että heille voidaan maksaa samasta työstä pienempää palkkaa. Sekään ei silti ole oikea peruste pienemmälle palkalle.

”Lähdetään siitä, että samasta työstä sama palkka on tavoite. Henkilökohtaisella osaamisella ja koulutuksella pitää maksaa enemmän. Siitä pitää palkita. Jos palkkaus perustuisi pelkästään ikään, se menisi syrjivyyden puolelle”, sanoo Ojala.

Lue myös: Osatyökykyisillä nuorilla riittää usein motivaatioita, mutta työnantajia he eivät kiinnosta

Kesätyöstä sama palkka

Kesätyö tai muu sesonkiluontoinen työ ei ole syy maksaa alempaa palkkaa työntekijälle. Tällaisia työtehtäviä palvelualoilla ovat esimerkiksi aputyöntekijä, kahvilatyöntekijä, pikaruokatyöntekijä, tarjoilija, kokki, huolto- ja liikenneasematyöntekijä. Myöskään nuori ikä tai työsuhteen lyhyys eivät oikeuta sellaiseen.

Palkkaukseen vaikuttaa myös se, onko nuori töissä Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmassa vai työehtosopimuksen mukaisesti.

SAK:n Kesäduunari-palvelusta saa tietoa ja neuvontaa, kun nuori haluaa tietää oikeuksistaan.

Oikaisu
Juttu on julkaistu 3.7.2023 klo 19.46, ja sitä on korjattu 4.7.2023 klo 7.30: otsikossa väitettiin alun perin, että nuorelle maksettaisiin ”40 tunnin työstä vain 900 euroa”, vaikka kyse jutun mukaan on kuukauden työstä. Lisäksi kirjoittajan nimi oli väärin: jutun kirjoitti toimittaja Miina Leppänen, ei Katriina Lundelin.

X