SPR-pomo: Pakolaisten vastaanottokeskuksissa muhii isot veromätkyt

Suomeen saapui viime syksynä kymmeniätuhansia pakolaisia. Maahan perustettiin nopeassa tahdissa yli sata uutta vastaanottokeskusta. Samalla syntyi ennätysvauhtia palvelusektori, joka työllistää tuhansia ihmisiä. Pakolaisten vastaanottokeskusten pyörittäminen maksoi viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa. Tänä vuonna vokki-bisneksissä arvioidaan liikkuvan ainakin 500 miljoonaa euroa.

Hankintalaki velvoittaa kilpailuttamaan isot julkiset hankinnat. Kiireen keskellä Maahanmuuttovirasto (Migri) ei kuitenkaan ehtinyt kilpailuttaa palveluntarjoajia, vaan osti palvelut suorahankintana. Palvelusopimuksen solmimishetkellä pohjana käytettiin vok-palvelun tuottajan antamaa kustannusarvioita.

Migri on ilmoittanut seuraavansa vokien kustannuksia, mutta mitään varsinaista kustannuskattoa sopimuksiin ei ole kirjattu. ”Jarru puuttuu”, kuten yksi palveluntuottaja asian ilmaisee.

Yksittäisten vastaanottokeskusten välisiä kuluja on ollut vaikea vertailla keskenään, sillä tietoa on annettu niukasti. Migri ilmoittaa julkisuudessa vain vuoden kokonaiskustannukset. Ne eivät kuitenkaan ole keskenään yhteismitallisia. Palvelun tuottajien joukko on kirjava.

Suomessa toimii tällä hetkellä 142 vastaanottokeskusta. Valtion, kuntien ja seurakuntien lisäksi vok-markkinoilla toimii joukko yrityksiä, jotka voi jakaa kahteen ryhmään:

* Osakeyhtiöt, jotka maksavat tuottamistaan palveluista 24% arvonlisäveron.
* Yleishyödylliset yhteisöt tai yhdistykset, joiden palvelujen hinnoissa ei ole arvonlisäveroa.

Kun yleishyödyllinen yhteisö tuottaa palvelun 43 eurolla (alv. nolla), osakeyhtiö joutuu laskuttamaan hinnan päälle 24 prosentin alvin. Saman palvelun kokonaiskustannukseksi tulee 53 euroa.

Migrin mukaan vielä ennen viime syksyä yksi majoitusvuorokausi vastaanottokeskuksessa maksoi keskimäärin 43 euroa. Syksyn 2015 aikana keskihinta pompsahti 60 euroon.

Migrin omien laskelmien mukaan nousun taustalla oli erityisesti vok-toiminnan alkuvaiheen perustamiskustannukset sekä ateriapalvelut, joitka osa palveluntuottajista laskuttaa muun toiminnan päälle.

Migrin laskelmissa ei ole mainittu arvonlisäveroa.

On mahdollista, että alvista tulee vielä kallis paukku.

Vok-mätkyt

Vok-markkinoiden ylivoimaisesti isoin toimija on Suomen Punainen Risti. SPR pyörittää 92 vastaanottokeskusta, mikä vastaa 65 prosenttia kaikista Suomen vokeista. SPR on yleishyödyllinen toimija, joka ei maksa arvonlisäveroa.

SPR:n talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen vahvistaa, että viime aikoina veroasiat ovat olleet mielessä. Ongelman ydin on siinä, että vok-toiminta on paisunut niin suureksi. SPR:n keskusten ympärillä pyörii satoja miljoonia euroja, ja ne työllistävät pitkälti toista tuhatta henkeä.

”Jos meidän toimintamme tuottaa ylijäämää, siitä pitäisi maksaa tuloveroa. Silloin verottaja ehkä pitää tätä toimintaa elinkeinona. On mahdollista, että verottaja tekee päätöksen, jonka mukaan meidän pitää maksaa toiminnastamme arvonlisävero”, Väisänen kertoo.

Kukaan ei osaa sanoa vielä varmasti, pitäisikö alvi maksaa. Väisäsen mukaan SPR harkitsee ennakkopäätöksen hakemista verottajalta.

”Mutta ensin meillä pitää olla laskelmat, jotta voimme käydä läpi oman toimintamme.”

Suomen Punainen Risti on järjestäytynyt 12 piiriin, joiden viime vuoden talouden yhteenveto on vielä kesken. Tapio Väisäsen mukaan verokysymys lykkääntyy ensi kesään.

”Heidän on kaivettava ne rahat jostain”

Mitä siitä seuraa, jos verottaja mätkäisee SPR:lle jälkikäteen arvonlisäveron?

Lyhyesti sanottuna: karmea sotku.

SPR on tuottanut tähän mennessä vok-palveluita parilla sadalla miljoonalla eurolla. Jos summan päälle lasketaan arvonlisävero, mätkyt olisivat kymmeniä miljoonia.

Talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisäsen mukaan SPR osasi ennakoida vero-ongelman viime syksynä solmiessaan palvelusopimuksia Maahanmuuttoviraston kanssa.

”Meidän sopimuksissamme on klausuuli, jossa tähän kysymykseen on varauduttu. Migri on sitoutunut maksamaan mahdolliset veroseuraamukset”, Väisänen sanoo.

Lopullinen mätkysumma pienenisi, kun SPR on saisi tehtyä tarvittavat verovähennykset. Tosin Väisäsen mukaan vähennysten laskeminen jälkikäteen olisi mammuttimainen urakka.

Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola ei hänkään osaa sanoa, kuuluisiko SPR:n maksaa arvonlisäveroa. Mutta Hakolan mukaan on ilmeistä, että SPR:n veromätkyt jäisivät veronmaksajien maksettavaksi.

”Jos he ovat sopineet Migrin kanssa, että Maahanmuuttovirasto hoitaa veroseuraamukset, niin sitten heidän on kaivettava ne rahat jostain”, Hakola sanoo.