Säde Westerlund auttaa Venäjän sieppaamia ukrainalaislapsia – Sota sai toimimaan, rikoshistoria vei uskottavuutta vaan ei paloa: ”Nyt minulla on kestävyyttä”

Säde Westerlund on kiitollinen, että hänen menneisyytensä avattiin julkisuudessa. ”Menneisyys pehmensi sydämen, mutta kovetti ulkokuoren”, ukrainalaisia vuosia auttanut nainen sanoo nyt.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Säde Westerlund halaa Venäjän kaappaamia ukrainalaislapsia, joita Operation Hope auttoi palaamaan takaisin kotimaahansa.

Säde Westerlund on kiitollinen, että hänen menneisyytensä avattiin julkisuudessa. ”Menneisyys pehmensi sydämen, mutta kovetti ulkokuoren", ukrainalaisia vuosia auttanut nainen sanoo nyt.
Teksti:
Pirjo Kemppinen

Säde Westerlund pyyhki kyyneleitä. Ukrainalaisten Lidiian, 17, Darian, 16, Denysin, 17, Volodymyrin, 16, ja Oleksandrin, 13, lähes kahden vuoden piina päättyi onnellisesti. Venäläisten sieppaamat nuoret pääsivät vihdoin takaisin kotimaahansa 31. toukokuuta.

”Sain nähdä lapset omaistensa sylissä. Se on paras palkinto ikinä”, Säde sanoo.

Ukrainalaisen Save Ukraine -järjestön hallinnoima lasten pelastusoperaatio vaati laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa oli mukana myös Säteen perustama Operation Hope. Suomalaisyhdistys maksoi keräysvaroilla lasten ja heidän saattajiensa matkat Georgiasta, missä he viimeksi olivat, Puolan kautta Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.

Save Ukrainen toimitusjohtaja Mykola Kuleba halasi kotimaahan palaavaa Lidiiaa pitkään ja kietoi ­hänet sitten Ukrainan ­lippuun.
Save Ukrainen toimitusjohtaja Mykola Kuleba halasi kotimaahan palaavaa Lidiiaa pitkään ja kietoi ­hänet sitten Ukrainan ­lippuun. © Vesa Tyni

Operation Hope on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka koordinoi apua ukrainalaisille sodan uhreille Ukrainassa ja Suomessa. Se on ollut myös mukana pelastamassa Venäjän leireille kuljetettuja ukrainalaisia luomansa kansainvälisen verkoston avulla.

Mittavaksi kasvanut toiminta sai alkunsa tuolloin työttömän pariskunnan halusta auttaa edes yhtä sodasta kärsivää perhettä.

Matkaan lähti kahdeksan isää

Kun sota alkoi torstaina 24. helmikuuta 2022, Säde Westerlund ei tiennyt Ukrainasta juuri mitään. Silti uutinen Venäjän tekemästä täysimittaisesta hyökkäyksestä järkytti syvästi. Ensimmäisinä päivinä hän yritti sisäistää tapahtunutta, kunnes lauantai-illan uutiset saivat tunteet purkautumaan epätoivoisena itkuna.

”Voimmeko hakea yhden sotaa paenneen ukrainalaisperheen Puolasta vierashuoneeseemme asumaan”, hän ehdotti aviopuolisolleen Juha Kråkbackalle.

Juha muistutti kahdesta huomionarvoisesta seikasta: he olivat työttömiä, joten ylimääräistä rahaa ei ollut, eikä heillä ollut autoakaan, jolla hakea ketään.

Yön yli nukuttuaan Juha oli kuitenkin valmis lähtemään matkaan. Säde loi oikopäätä Operaatio Toivo -nimisen julkisen Facebook-ryhmän, jossa kertoi tulevasta matkasta ja pyysi tavaralahjoituksia Puolaan saapuville sotapakolaisille. Hän toivoi sitä kautta tavoittavansa kaikki tuttavansa.

Yllätys oli melkoinen, kun Säteen kertoman mukaan kahden tunnin kuluessa ryhmään liittyi lähes 10 000 ihmistä. Samaan tahtiin alkoi tulvia tavaraa, jota kerättiin perheen olohuoneeseen.

Säde Johanna Westerlund Operaatio Toivo
Säde Westerlundin koti täyttyi lahjoitetuista avustustarvikkeista, kun hän kolme päivää sodan alkamisen jälkeen loi Operaatio Toivo -nimisen facebook-ryhmän, jonka nimi myöhemmin muutettiin englanninkieliseksi Operation Hopeksi. © Tommi Tuomi

Vielä saman päivän kuluessa heidän käyttöönsä luvattiin minibussi. Seuraavien parin päivän aikana ilmoittautui myös yhteensä pari tuhatta vapaaehtoistyöhön halukasta autonkuljettajaa, sairaanhoitajaa, tulkkia ja organisoinnin ammattilaisia.

”Mukana oli huikeaa jengiä alusta alkaen.”

Tiistaina 29. helmikuuta kohti Varsovaa lähti Juha Kråkbackan kanssa seitsemän espoolaisisää neljällä minibussilla. Jokainen ajopeli oli täynnä tarvikkeita, jotka toimitettiin varsovalaisen seurakunnan perustamaan pakolaiskeskukseen.

Varsovasta miehet ottivat kyytiin Suomeen haluavia ukrainalaisia. Yksi perheistä majoittautui Säteen ja Juhan vierashuoneeseen.

Lue myös: Seura Puolan rajalla: Kohtasimme Ukrainasta sotaa paenneita ja heidän auttajiaan – ”Tämä on vuosisadan katastrofi”

Seura kohtasi Ukrainasta sotaa paenneita.
Pakolaiskeskusten pihamailla loimuavien nuotioiden lämpö myös lohdutti Puolaan Ukrainasta sotaa paenneita. © Kai Videll

Mittavaksi kasvanut operaatio ei pelottanut

Juhan palattua kotiin oli Säteen vuoro lähteä ensimmäiselle reissulleen Puolan ja Ukrainan rajalle. Sen jälkeen hän laskee Operation Hopen tehneen yli 20 avustusmatkaa ja auttaneen yli 4 500 ukrainalaispakolaista Suomeen. Toiminta on laajentunut myös kansainväliseksi yhteistyöksi.

Alun perin yhden ukrainalaisperheen auttamiseksi suunnitellusta projektista paisui jatkuva ja laaja avustustoiminta. Se ei missään vaiheessa pelottanut Sädettä.

”Olen ihan pienestä asti organisoinut ja johtanut erilaisia projekteja. En pelkää vastuuta enkä johtajuutta.”

Säde kertoo vetäneensä nuorena seurakunnan pyhäkouluja ja leirejä. Vähän myöhemmin hän oli töissä kansainvälisessä kristillisessä suurlähetystössä Jerusalemissa. Suomeen palattua hän asettui kristillisdemokraattisen puolueen ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin, toimi varavaltuutettuna, lautakuntien jäsenenä ja kunnallissihteerinä. Hän toimi myös kolme vuotta kristillisten kansanedustaja Leena Rauhalan avustajana.

Ansioluettelokin kertoo, että kristinusko on ollut vahvasti läsnä Säteen elämässä. Lähes aina.

”Oli vaihe, jolloin tuli mutkia matkaan ja etäännyin uskosta.”

Tuon ajanjakson seuraukset varjostivat jonkin aikaa myös ukrainalaisten avustamista.

Kun rikoshistoria tuli julki, Säde aikoi lopettaa

Operaatio Toivo ehti toimia vajaan kuukauden, kun julkisuudessa kerrottiin Säteen ja Juhan rikostuomioista. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Seiska.

Säteen tuoreimmat tuomiot muun muassa lähestymiskiellon rikkomisista on annettu huhtikuussa 2020. Juha puolestaan on saanut useita talousrikostuomioita, joista viimeisin oli lähes kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus vuonna 2016.

Uutisoinnin seurauksena Säde ja Juha päättivät vetäytyä avustustoiminnasta.

”Jutussa sanottiin, ettei työssämme ole havaittu mitään väärää. Silti se loukkasi ja satutti.”

Hän uskoi menettäneensä uskottavuutensa ulkopuolisten silmissä.

”Osa alkuperäisestä tiimistä hylkäsikin minut.”

Vähän tämän jälkeen Operaatio Toivon nimi vaihdettiin englanninkieliseksi.

”Turussa oli jo aiemmin toiminut samanniminen yhdistys. Halusimme välttää väärinkäsityksiä”, Säde kertoo.

Yhdistykseksi Operation Hope rekisteröitiin huhtikuussa 2023.

Mutta mikä sai Säteen muuttamaan mieltään ja jatkamaan Operation Hopen vetäjänä?

Valko-Venäjältä tullut puhelinsoitto.

”Venäjän leireillä on valtavasti ihmisiä, jotka pitää saada sieltä pois. Meillä on kuskeja, mutta ei rahaa. Voimmeko tehdä yhteistyötä?”, Säde kertoo valkovenäläisen naisen kysyneen.

Palo auttaa syttyi uudelleen.

Venäjän kaappaamat lapset palasviat kotiin Kiovaan. Säde Westerlund auttoi heitä.
Omaiset odottivat venäläisten sieppaamia, takaisin kotimaahansa palaavia nuoria Kiovassa kietoakseen heidät halauksiin ja Ukrainan lippuihin. Nuorten pelastusoperaatiossa mukana oli myös Operation Hope. © Vesa Tyni

Onnellisia jälleennäkemisiä, mutta myös sydäntä särkeviä kohtaloita

Yhteistyöhön Operation Hopen kanssa liittyi Pietarissa toimiva salainen verkosto. Suomalaiset, valkovenäläiset ja venäläiset vapaaehtoiset auttoivat yhdessä leireiltä satoja halukkaita takaisin Ukrainaan, Suomeen tai muualle Eurooppaan.

Säde ei voi kertoa käytetyistä reiteistä, mutta mainitsee, että ensimmäinen Taganrogin suodatusleiriltä kuljetettu ryhmä tuotiin Liettuaan, mistä heidät noudettiin Suomeen.

Venäjän kaappaamat lapset palasviat kotiin Kiovaan. Säde Westerlund auttoi heitä.
Lidiia, Denys ja Daria pelkäsivät, etteivät enää koskaan pääse takaisin kotimaahansa. Save Ukraine -järjestön hallinnoima pelastusoperaatio auttoi heidät takaisin kesäkuussa 2024. © Vesa Tyni

Helmikuussa 2023 Operation Hope alkoi kuljettaa kansainvälisen yhteistyöverkostonsa avulla ukrainalaisia äitejä hakemaan Venäjälle pakkosiirrettyjä lapsiaan. Säde kertoo operaatioihin osallistuneiden todistaneen monia pakahduttavia jälleennäkemisiä, mutta myös sydäntä särkeviä kohtaloita.

”Eräs neljän lapsen äiti sai heistä takaisin vain kolme.”

Tällä hetkellä Operation Hope tekee yhteistyötä ukrainalaisen Save Ukraine -järjestön kanssa pelastaakseen Venäjän sieppaamia ukrainalaislapsia takaisin kotimaahansa. Yhdistys kerää edelleen tarvikkeita muun muassa ensihoidolle, sotilaille ja lastenkodeille.  

Lue myös: Rostyslav, 16, vietiin kodistaan aseilla uhaten Venäjälle – Nuori kieltäytyi Venäjän passista, miten hän selvisi julmista oloista takaisin Ukrainaan?

Ukrainalainen Rostyslav Lavrov kieltäytyi Venäjän passista eikä suostunut laulamaan Venäjän kansallislaulua jatkuvista rangaistuksista huolimatta.
Ukrainalainen Rostyslav Lavrov kieltäytyi Venäjän passista eikä suostunut laulamaan Venäjän kansallislaulua jatkuvista rangaistuksista huolimatta. © Vesa Tyni

Vedenpuhdistimet päätyivät Azovstalin terästehtaiden alle

Sodan alkuvaiheessa Operaatio Hope sai lahjoituksina rahaa Säteen mukaan todella paljon. Keväällä 2022 yhdistys osti 10 000 eurolla vedenpuhdistimia.

”Saimme ne puoleen hintaan, joten niitä oli valtava määrä.”

Vedenpuhdistimet toimitettiin ukrainalaiselle Christian Medical Association of Ukraine -järjestölle. Vasta viime kesänä Operation Hopen matkalla Ukrainassa Säde kuuli niiden päätyneen Mariupoliin, Azovstalin terästehtaiden alla oleviin suojiin, joissa keväällä 2022 piileskeli ainakin tuhat siviiliä.

”Kuskinamme ollut mies kertoi, että hänen kotikaupunkiinsa Kajaaniin oli tullut ukrainalainen nainen, joka oli synnyttänyt vauvan siellä tehtaiden alla. Hän oli sanonut, että suomalaisten avulla heillä oli siellä puhdasta vettä. Silloin minulta pääsi itku.”

Säde sanoo, että jokainen yhdistykselle lahjoitettu euro on käytetty ukrainalaisten hyväksi.

”Vaikka sitä ehdotettiin, päätin jo alussa, ettemme ota senttiäkään palkkaa.”

Hän korostaa myös, että yhdistyksen rahankeräysluvat ja raha-asioiden hoito ovat olleet alusta asti muiden vastuulla.

”Senttiäkään rahaa ei ole kulkenut minun tai Juhan käsien kautta.”

Venäjän kaappaamat lapset palasviat kotiin Kiovaan. Säde Westerlund auttoi heitä.
Operation Hopen perustaja Säde Westerlund ja Save Ukrainen perustaja Mykola Kuleba kohtasivat onnen täyteisessä tapahtumassa Kiovassa, kun venäläisten sieppaamat lapset palasivat kotimaahansa. © Vesa Tyni

Menneisyys pehmensi sydämen ja kovetti ulkokuoren

Säteen mukaan oikeuden tuomioihin johtaneet asiat on käsitelty ja taakse jäänyttä elämää. Hän tähdentää myös, että tuomioiden ajankohdat antavat helposti väärän mielikuvan.

”Rikokset tapahtuivat jo vuosia aiemmin, omani vuosina 2016–2017 ja Juhan vielä siitäkin vuosia aiemmin.”

Juha ei palannut Operation Hopen aktiiviseen avustustyöhön, sillä hän aloitti työt huhtikuussa 2022.

Säteen usko on jälleen vahva. Hän on jopa kiitollinen, että menneisyys avattiin julkisuudessa. Hän peilaa ajatuksiaan uskonsa kautta.

”Joskus Jumala valitsee tällaisia räpiköijiä, joista monen mielestä ei ole mihinkään. Toimin omastakin mielestä väärin ja kannoin siitä pitkään syyllisyyttä. Sitten koin armon, eheytymisen ja rakkauden, sen, ettei kukaan ole toivoton tapaus. Sain vapauden olla heikko. Minulle on ollut aina tärkeintä, että kaikista saavutuksistamme tässä työssä annamme kunnian Jumalalle, joka on kaiken mahdollistanut ja avannut ovet.”

Hän sanoo kaiken koetun myös valmentaneet häntä nykyiseen avustustyöhön, jossa hän ei ole yksin. Operation Hopen facebook-ryhmässä on tällä hetkellä noin 43 000 jäsentä.

”Menneisyys pehmensi sydämen, mutta kovetti ulkokuoren. Ennen olisin voinut panikoida ja uupua, enkä ehkä olisi kestänyt kaikkea sodan aikana näkemääni ja kokemaani. Nyt minulla on kestävyyttä ja kantokykyä.”

Venäjän kaappaamat lapset palasviat kotiin Kiovaan. Säde Westerlund auttoi heitä.
Lapset olivat taiteilleet Säde Westerlundille kiitokseksi suomalaisten avusta maalauksen, joka kuvaa Ukrainan voittoa. © Vesa Tyni
X