Sataako Niinistön kannatus kokoomuksen laariin? - Presidentinvaali on eduskuntavaalien esikierros
Presidentinvaalissa ei valita vain ulkopolitiikan johtajaa. Vaalilla on myös yleispoliittista merkitystä. Kuinka paljon, siitä on eri näkemyksiä.
Presidentinvaalin tuloksen selvittely ja selittely käynnistää ensi vuoden eduskuntavaalitaistelun.
Presidentinvaali on henkilövaali.
Tuota hokevat tammikuun 28. päivän iltana niiden puolueiden johtajat, joiden ehdokas on kärsinyt kitkerän tappion.
On totta, että presidentinvaali on ensisijaisesti henkilövaali. Eritoten nyt, kun istuva presidentti, yli 156 000 suomalaisen kannattaman valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö on ylivoimainen suosikki.
Presidentinvaalilla on silti myös yleispoliittista, ehkä jopa eduskuntavaaleihin kantavaa heijastusvaikutusta.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä tunnusti asian epäsuorasti Yleisradiossa Pääministerin haastattelutunnilla 14. tammikuuta. Ensin Sipilä toisti vanhan kantansa, että hallituksen aikaansaannokset ja kentän tuki ratkaisevat, tavoitteleeko hän puheenjohtajan jatkopestiä Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa.
Erikseen kysyttäessä Sipilä myönsi, että ”presidentinvaalien tuloksella voi olla vaikutusta kentän tukeen”.
Presidentinvaali saattaakin ajaa ainakin kaksi perinteistä mahtipuoluetta kivuliaaseen jälkipyykkiin. Sekä keskustan ehdokkaalle Matti Vanhaselle että Sdp:n Tuula Haataiselle on mitattu kehnoja kannatuslukuja.
Kokoomus yksin
Mahdollisia henkilövaihdoksia merkittävämpiä ovat presidentinvaalin vaikutukset poliittiseen ilmapiiriin ja puolueiden yhteistyöedellytyksiin.
Esimerkiksi keskustan tuki kokoomuksen Niinistölle vuoden 2006 presidentinvaalin toisella kierroksella lievensi porvaripuolueiden välisiä epäluuloja. Se loi pohjaa seuraavana vuonna muodostetulle Vanhasen porvarihallitukselle.
Sdp:n taustavaikuttaja, entisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen erityisavustajanakin toiminut Tage Lindberg arvioi, että keskustalaisten laaja tuki Niinistölle voi tällä kertaa etäännyttää päähallituspuolueita toisistaan.
”Vuonna 2006 presidenttinä oli Tarja Halonen ja silloinen kampanja lähensi oikeistopuolueita. Tilanne on nyt täysin päinvastainen. Nyt kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta toivovat toista kierrosta.”
Lindbergin mukaan ”ei ole salaisuus, että istuva presidentti on arvostettu myös keskilinjan vasemmalla puolella”. Hän ei silti usko Niinistön todennäköisen voiton hyödyttävän eduskuntavaaleissa kokoomusta.
”Presidentinvaali voi synnyttää hypen heti vaalin jälkeen, mutta ei se kanna yli vuotta.”
Keskustan puoluesihteeri ja Vanhasen kampanjapäällikkö Jouni Ovaska on samoilla linjoilla. Hänestä Niinistön suosio ei sada kokoomuksen laariin.
”Vaikka istuva tasavallan presidentti on kokoomustaustainen, kokoomuksen kannatus on tullut kuitenkin alas. En pysty suoraan vetämään yhteyttä presidentinvaalien ja eduskuntavaalien välille.”
”Oikea ratkaisu”
Kaikki eduskuntapuolueet eivät hae julkisuutta presidentinvaalien kautta. Kristillisdemokraatit eivät asettaneet ehdokasta. Se suosittaa jäsenilleen Niinistön äänestämistä.
Puheenjohtaja Sari Essayah sanoo kuulleensa muutamalta gallupeissa heikosti menestyneen ehdokkaan asettaneen puolueen kannattajalta, että kristillisdemokraatit tekivät oikean ratkaisun.
Minkä puolueiden kannattajilta tuollaista palautetta on tullut?
”En kerro.”
Essayah ei pelkää näkymättömyyden presidentinvaalissa kostautuvan eduskuntavaaleissa. Hän tosin arvioi, että Pekka Haaviston vuoden 2012 menestys saattoi hyödyttää vuoden 2015 eduskuntavaaleissa viisi lisäpaikkaa saaneita vihreitä.
Lindberg on eri mieltä.
”Vihreät saivat takaisin edellisissä vaaleissa menettämänsä paikat. Vihreiden ehdokasasettelu ja kampanja onnistuivat ja ilmapiiri oli muutenkin otollinen. Aika vähän siitä on laskettavissa Haaviston kampanjan piikkiin.”
Lindberg torjuu myös näkemyksen, että Paavo Lipposen epäonnistuneella presidentinvaalikampanjalla ja sitä seuranneella Sdp:n surkealla eduskuntavaalituloksella olisi yhteys. Hänestä eduskuntavaalitappio selittyy pikemmin Urpilaisen syrjäyttämisen aiheuttamalla hämmennyksellä.
Sinisten ”suru”
Perussuomalaisista lähteneiden muodostama sininen tulevaisuus ei voinut asettaa ehdokasta, koska se on rekisteröity vasta viime eduskuntavaalien jälkeen.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo myöntää sinisten jääneen ”presidentinvaalin tarjoaman yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle”. Hän ei silti murehdi sitä, että perussuomalaisten Laura Huhtasaari on päässyt tekemään puolueensa eduskuntavaalityötä presidenttiehdokkuuden varjolla.
”Kauhulla ja surulla olen sitä seurannut. Ei Huhtasaaren näkemyksillä hallituskumppaneita saa.”
Elo arvelee sinisten enemmistön tukevan Niinistöä. Tämä on antanut perussuomalaisille aiheen nimitellä sinisiä vallan sylikoiraksi.
”Kaikenlaista saa väittää, mutta perussuomalaisten valitsemalla linjalla voi vain valittaa. Meidän linjallamme voi vaikuttaa.”
Mikäli Niinistö ei saa ensimmäisellä kierroksella yli 50 prosentin kannatusta, järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välinen toinen äänestys 11. helmikuuta.
Lue myös: