Sauli Niinistö hyvästeli kansalaiset tunteikkaasti Salon torilla – ”Sauli näytti kovin vapautuneelta ja iloiselta”

Sauli Niinistö suuntasi presidenttikautensa viimeiselle maakuntamatkalle loskaiseen Saloon. Paikallaolijat piirittivät koko kansan Saulin kiittääkseen, hyvästelläkseen ja muistellakseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sauli Niinistö presidenttiuransa viimeisellä maakuntavierailulla Salossa.

Sauli Niinistö suuntasi presidenttikautensa viimeiselle maakuntamatkalle loskaiseen Saloon. Paikallaolijat piirittivät koko kansan Saulin kiittääkseen, hyvästelläkseen ja muistellakseen.
Teksti:
Milla Olkkonen-Lind
Kuvat:
Vesa Tyni

Salon torilla kahvittelee kourallinen ihmisiä. Helmikuisen torstain tympeä harmaus, kahden asteen plussakeli ja silmälasien linsseihin takertuvat tihkupisarat eivät heitä häiritse. He odottelevat paikalle tasavallan presidenttiä, joka parhaillaan keskustelee Salon johtajiston kanssa kaupungintalolla.

Puolisen tuntia myöhemmin Sauli Niinistö, 75, askeltaa tunnistettavassa määrätietoisessa etukenossa kohti toria saattueensa kera. Koiratkin haukkuvat kuin suosiotaan osoittaen, ja kansalaisten hansikkaisiin verhotuista kämmenistä kumisevat aplodit.

Sauli Niinistö oli nöyrä diplomaatti

Sauli Niinistön suosiota ei voi kiistää. Viime vuosina tehdyissä kannatusmittauksissa noin 90 prosenttia suomalaisista piti hänen presidenttikauttaan onnistuneena.

Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma muistuttaa, ettei Niinistö ollut presidenttinä Tarja Halosta suositumpi.

”Ennemmin sanoisin, että hän jatkoi samaa linjaa, joka Halosella oli. Presidentti-instituutio ylipäätään on Suomessa valtavan arvostettu”, Vuorelma sanoo.

Presidenttikautensa viimeisen maakuntamatkan aluksi Sauli Niinistö tapasi Salon johtajistoa kaupungintalolla.
Presidenttikautensa viimeisen maakuntamatkan aluksi Sauli Niinistö tapasi Salon johtajistoa kaupungintalolla. © Vesa Tyni

Niinistön vaatimattomuus ja nöyryys istui suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Palkkionsa alennusta pyytävään, pipolätkää pelaavaan ja torilla kahvittelevaan presidenttiin oli helppo samastua.

Suosioon vaikuttivat myös olosuhteet. Niinistö ehti olla presidenttinä pari vuotta, kun Venäjä valloitti Krimin. Siitä alkoi lisääntyvien jännitteiden aikakausi, jolloin kansalaiset tyypillisesti haluavat tukea ulkopolitiikan johtajaa. Ja onnistuihan Niinistö saamaan Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaamisen Suomeen.

”Kansainvälisessä mediassa häntä alettiin kutsua ­Putin-kuiskaajaksi. Nato-jäsenyyden hakemisen aikana ajateltiin, että hän onnistui diplomaattisten kykyjensä vuoksi sopimaan kahdenkeskisiä tapaamisia Bidenin kanssa”, Johanna Vuorelma sanoo.

Niinistö muistetaan hänen presidenttikaudellaan aloitetuista Kultaranta-keskusteluista, joiden kautta hän onnistui nostamaan julkiseen keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Vuorelma uskoo, että perinne jatkuu Alexander Stubbin presidenttikaudella.

Koko kansan presidentti yhdistää: harvoin suomalaiset hakeutuvat näin tiiviisti kylki kylkeä vasten!
Koko kansan presidentti yhdistää: harvoin suomalaiset hakeutuvat näin tiiviisti kylki kylkeä vasten! © Vesa Tyni
Simo Järvelä nostaa Olavi Lammista, joka on syntynyt samana vuonna kuin Sauli Niinistön Aaro-poika. Vasemmalla Minna Lamminen.
Simo Järvelä nostaa Olavi Lammista, joka on syntynyt samana vuonna kuin Sauli Niinistön Aaro-poika. Vasemmalla Minna Lamminen. © Vesa Tyni

Selfie Saulin kanssa?

Torilla kansalaiset piirittävät Niinistön välittömästi. Sauli-huudahduksilla yritetään saada presidentin katse kääntymään oman puhelimen kameraan. Iäkkäämpi leidi vitsailee, pitäisikö ottaa selfie Saulin kanssa.

Kestää aikansa, että Niinistö saavuttaa kahvintuoksuisen teltan. Munkin hän jättää väliin, mutta pyytää sen evääksi kotimatkalle. Niinistö solahtaa ­sumppeineen takaisin väkijoukkoon. Sinnikkäimmät pääsevät kyllin lähelle saadakseen yhteiskuvan, kiittääkseen tai muistellakseen menneitä.

Salolainen Marita Tuominen, 70, iloitsee päästyään tervehtimään Niinistöä, joka katsoi silmiin ja hymyili.

”Hän tunsi minut! Olimme samaan aikaan valtuustossa 1980–90-lukujen taitteessa. Hän oli puheenjohtaja ja minä varapuheenjohtaja. Hän oli asiallinen ja tiukka ja antoi tunnustusta, kun asiat menivät hyvin. Erittäin loistava kaveri. Hyviä muistoja.”

Tuomisen kanssa torille tullut Leena Oksanen, 75, kehuu, miten turvalliselta on tuntunut, kun presidenttinä on ollut pitkällä elämänkokemuksella varustettu henkilö.

Marita Tuominen (oik.) palaveerasi viikoittain Niinistön kanssa tämän kaupunginvaltuustoaikoina. Tuominen oli Salon torilla Leena Oksasen kanssa.
Marita Tuominen (oik.) palaveerasi viikoittain Niinistön kanssa tämän kaupunginvaltuustoaikoina. Tuominen oli Salon torilla Leena Oksasen kanssa. © Milla Olkkonen-Lind

Hiukan sivummalla väkijoukosta Ilkka Ilomäki, 72, kertoo tavanneensa muinoin Niinistön ja tämän ­silloisen seurustelukumppanin Tanja Karpelan viina­kaupassa.

”Hän oli menossa Tanjan kanssa mökille ja osti kolme pulloa viiniä. Minä kysyin, onko viini hyvää. Hän vastasi, että tämä on hyvä seurusteluviini”, Ilomäki muistelee.

Ilomäki vaimoineen osti pullon samaa viiniä ja totesi Niinistön olleen oikeassa – hyvää oli.

Kauempaakin on löydetty Salon torille. Espoossa asuva Milja Ojanen, 14, sai napattua Niinistöstä kuvan muistoksi. Hän lomailee siskonsa Eevi Ojasen, 9, kanssa salolaistuneen mumminsa Riitta Ojasen, 74, luona.

Kun Riitta Ojasella oli vielä huoltoasemayritys Espoossa, Niinistö pistäytyi siellä usein rullaluistelulenkeillään.

”Juuri silloin, kun hän alkoi olla Jennin kanssa. Kävivät yhdessäkin kaffilla.”

Milja Ojanen uskoo, että suomalaiset tulevat kaipaamaan Niinistöä. Hän muistaa Niinistön erityisesti Linnan juhlien televisioinneista sekä korona-ajan puheista. Eevi Ojanen muistuttaa, että hänen vaarinsa tuntee Saulin.

”Tosi hyvä presidentti”, siskokset sanovat yhteen ääneen.

Salossa talvilomaa viettäneet Eevi ja Milja Ojanen tulivat torille mumminsa Riitta Ojasen kanssa.
Salossa talvilomaa viettäneet Eevi ja Milja Ojanen tulivat torille mumminsa Riitta Ojasen kanssa. © Vesa Tyni

Arvojohtajana äänessä

Sauli Niinistö otti tasavallan presidenttinä kantaa muihinkin asioihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lähes kaikissa uudenvuodenpuheissaan Niinistö piti esillä ilmastonmuutosta. Hän peräänkuulutti sitä, että yhteiskunnallista todellisuuttamme tulisi miettiä uudelleen, koska se ei ole enää linjassa kestävän elämäntavan kanssa.

Valtiovarainministerinä vuosina 1996–2003 Niinistö tuli tunnetuksi tiukasta talouskuristaan. Presidenttinäkin hän puhui säännöllisesti siitä, että Suomen pitäisi saada aikaan uudistuksia heikon talous­tilanteen parantamiseksi.

Arvojohtajuuttaan Niinistö hyödynsi myös toivoessaan yhteiskunnallista eheyttä ja keskinäistä ymmärrystä esimerkiksi talouspolitiikkaan ja työmarkkina­osapuolten neuvotteluihin.

Tältä näytti Sauli Niinistön kansansuosio hänen synnyinkaupunkinsa torilla.
Tältä näytti Sauli Niinistön kansansuosio hänen synnyinkaupunkinsa torilla. © Vesa Tyni
Presidentti Sauli Niinistö tallentui lukemattomien älypuhelinten muistiin videoin ja kuvin.
Presidentti Sauli Niinistö tallentui lukemattomien älypuhelinten muistiin videoin ja kuvin. © Vesa Tyni

”Tähän liittyy paradoksi. Vaikka Niinistö oli valtavan arvostettu presidentti, näyttää siltä, ettei hän ­onnistunut vaikuttamaan teemoihin, joita piti esillä”, tutkija Johanna Vuorelma sanoo.

Niinistön jättäessä presidentin tehtävän Suomi on jännitteisessä tilassa, mistä kertovat työmarkkinataistelut, lakot ja mielenosoitukset. Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästöiksi ja talous sakkaa.

Vuorelma listaa mahdollisia syitä, joiden vuoksi Niinistö ei kenties jättänyt jälkeensä toivomaansa perintöä.

Ensinnäkään yksittäisellä vallankäyttäjällä ei lopulta ole kovin suurta merkitystä yhteiskunnallisten virtausten kääntäjänä. Lisäksi asiat, joita Niinistö on pitänyt esillä, vaatisivat perustavanlaatuista muutosta poliittiseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun. Ihmisten pitäisi muuttaa käyttäytymistään, mikä on usein ­vaikeaa. Vaikka presidenttiä arvostetaan Suomessa, hänet mielletään enemmän symbolisena hahmona sen sijaan, että häntä kuunneltaisiin kirjaimellisesti.

Sauli Niinistö liikuttui kyyneliin

Niinistö nyökkäilee hymyillen häntä ympäröiviä kasvoja kohti. Hän seisahtuu pöydän luo, kehuu Salon urheilupuistoa ja hiljenee. Kasvot vakavoituvat. Hän kertoo hetken olevan hyvin nostalginen ja pyyhkäisee vaistomaisesti silmänalusiaan.

”Paljon vanhoja muistoja ja tuttuja tietysti”, Niinistö sanoo yksinäisen kyyneleen ilmestyessä alaluomelle.

Niinistö mainitsee ihmisen liikkuvan lähellä juu­riaan. Siksi hän valitsi Salon määränpääksi sekä ensimmäiselle että viimeiselle maakuntamatkalleen presidenttinä. Häneltä kysytään, mistä hän haluaisi itsensä muistettavan. Kyynel jatkaa matkaansa pitkin poskea.

”Oikeastaan siitä, mistä jokainen voi toivoa ja uskoa itsensä muistettavan. Eli teki sen mitä piti tehdä.”

Leena Saarinen, Laina Veijola ja Laura Norolahti halusivat nähdä arvostamansa presidentin, mutta eivät pyrkineet juttusille.
Leena Saarinen, Laina Veijola ja Laura Norolahti halusivat nähdä arvostamansa presidentin, mutta eivät pyrkineet juttusille. © Vesa Tyni

Paimiolainen Leena Saarinen, 64, ja Laura Norolahti, 36, katselevat tilannetta kauempaa. He tulivat paikalle hyvästelläkseen pidetyn presidentin.

”Hän on kansan mies, arvostan häntä paljon. Ilmiönä tämä on kiva, että hän tulee Salon loskaiselle kauppatorille kahville”, Paimiosta lähtöisin oleva uusikaupunkilainen Norolahti sanoo.

”Ulkopoliittisen tilanteen takia sanoisin, että rauhan edistäminen on kaikkein tärkeintä”, Saarinen perustelee, miksi hän pitää Niinistöä merkittävänä presidenttinä.

”Juuri diplomatia ja se , miten hän on hoitanut pestinsä. Hän pistää Putinin järjestykseen. Tuntuu oudolta, että nyt presidentti vaihtuu”, Norolahti jatkaa.

Tutkija Johanna Vuorelma yllättyi

Ilman Suomen Nato-jäsenyyttä Niinistö olisi jäänyt ­välikauden presidentiksi samaan tyyliin kuin Halonen. Niinistön perinnön kannalta on kiinnostavaa, miten sotilasliittoon liittymistä tulkitaan tulevaisuudessa.

Naton politiikka voi muuttua merkittävästi, jos Donald Trump valitaan presidentiksi. Mitä se tarkoittaa Suomen turvallisuuden kannalta, että meihin kohdistuu erilaisia uhkia kuin moneen muuhun Nato-maahan?

Tutkija Johanna Vuorelma yllättyi Niinistön tekemästä ulkopolitiikan täyskäännöksestä. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Niinistö vakuutti, että Suomen ulkopolitiikka on kestävällä pohjalla. Kun kriisi alkoi, sotilasliittoon liittymistä pidettiin hetkessä ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Kansalaiset asettuivat Nato-jäsenyyden kannalle, eikä Niinistön aiemmin lupaama kansanäänestys toteutunut.

Martti Ahtisaaren ja Halosen kausilla oli tilaa kritisoida presidenttiä ja Suomen ulkopoliittista linjaa. Vuorelman mukaan Niinistöä ei haastettu samalla tavalla.

”Tämä on yllättänyt, koska se on vähän paluuta kylmän sodan ulkopoliittiseen keskusteluun, vahvaan puhekuriin. Se on osittain ulkopoliittisen jännitteisen tilanteen seurausta, mutta liittyy varmasti myös Niinistön auktoriteettiin.”

Salon vierailun päätteeksi Sauli Niinistö pujahti Mersun tummennettujen ikkunalasien suojiin.
Salon vierailun päätteeksi Sauli Niinistö pujahti Mersun tummennettujen ikkunalasien suojiin. © Vesa Tyni

Vuorelma uskoo, että Niinistön diplomaattista kokemusta arvostetaan tulevaisuudessakin. Kenties Niinistö jatkaa työtään ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Sekään ei ole poissuljettua, että hän aloittaisi taide- tai kulttuurihankkeita yhdessä Jenni Haukion kanssa.

Tietenkin on myös mahdollista, että väistyvä presidentti haluaa vetäytyä julkisesta elämästä kokonaan.

Eläkeläisen uusi elämä edessä

Presidentti Sauli Niinistön viimeinen maakuntamatka päättyy, kun hän kapuaa harmaan Mercedes Benzin tummennettujen ikkunoiden suojiin. Renkaat työntävät loskan pois tieltään, takavalot sulautuvat muun liikenteen sekaan.

Tori tyhjenee hetkessä. 

Kari Glans, 70, ja Anne Järvinen, 70, jatkavat vielä keskustelua. He ovat vanhoja koulukavereita ja tapasivat vahingossa ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Samalla luokalla oli myös Marja-Leena Alanne, josta tuli Niinistön ensimmäinen vaimo.

Kari Glans törmäsi sattumalta entiseen luokkatoveriinsa Anne Järviseen sekä Heikki Järviseen. Taustalla Salon vanha kaupungintalo, jossa Niinistö aikoinaan työskenteli.
Kari Glans törmäsi sattumalta entiseen luokkatoveriinsa Anne Järviseen sekä Heikki Järviseen. Taustalla Salon vanha kaupungintalo, jossa Niinistö aikoinaan työskenteli. © Milla Olkkonen-Lind

”Olimme Marja-Leenan kanssa samoissa luokka­bileissä 1970-luvulla. Saulikin siellä oli ihan iloisena poikana mukana. Hän oli rento kaveri, sopi porukkaan ja otti hiukan kuppia niin kuin kaikki muutkin”, Glans kertoo.

Torilla Glans kiitti Niinistöä menneistä vuosista ja sai vastaukseksi kiitoksen ja nyökkäyksen.

”Sauli näytti kovin vapautuneelta ja iloiselta. Luulen, että hänellä on nyt uusi elämä edessä, kun pääsee enemmän kotihommiin.”

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet Sauli Niinistön? Tietovisassa 10 kysymystä koko kansan Salesta

Lue myös: Jenni Haukio jättää hyvästit Mäntyniemelle: ”Elämänmuutoksen prosessointi vie oman aikansa”

X