Tiesitkö nämä faktat presidentti Tarja Halosesta? Kokosimme 10 yksityiskohtaa perheestä, elämästä ja urasta
Tarja Halonen syntyi jouluaattona 1943 ja kasvoi Helsingin Kalliossa. Keräsimme 10 faktaa presidentin elämän ja uran varrelta.
Tarja Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona vuonna 1943.
Presidentti Tarja Halonen, 80, oli SAK:n ensimmäinen naispuolinen juristi, Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja ensimmäinen nainen presidenttinä.
1. Lyyli-äidin rankka lapsuus
Presidentti Tarja Halosen äiti Lyyli varttui lastenkodissa, sillä sisällissodan päättymisen jälkeen vuonna 1918 Halosen punaisten puolelle kuulunut isoäiti menetti neljän lapsensa huoltajuuden. Rankka lapsuus ei tehnyt äitiä katkeraksi.
”Äitini sanoi aina, ettei vanhoja asioita pidä kaivella, kun ei niitä voi muuttaa. Tärkeämpää oli keskittyä elämään tätä päivää tulevaisuutta silmällä pitäen”, presidentti Tarja Halonen kertoo Seuran haastattelussa.
2. Vilkkaalta lapselta vaadittiin vikkeliä kinttuja
Tarja Halonen kasvoi köyhässä sodanjälkeisessä Kalliossa. Ikäluokat olivat noina vuosina suuria, joten lapsia ja leikkikavereita oli paljon. Juoksua ja koripalloa harrastanut Halonen arvelee olleensa melko vilkas lapsi, joskus vähän liiankin sanavalmis.
”Sen vuoksi minun piti joskus käyttää vikkeliä kinttujani.”
3. Isäpuoli Thure Forss iskosti ymmärryksen erilaisuutta kohtaan
Isäpuoli Thure Forss oli vasemmistolainen ja ruotsinkielinen, mutta kävi osittain koulunsa suomeksi.
”Se tarkoitti sitä, että hän oli aina vähemmistössä. Siksi minulle oli lapsesta asti luonnollista, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaisia käsityksiä maailmasta. Monien vakaumuksellisten totuuksien samanaikaisuus ei ole koskaan ollut minulle mitenkään omituinen asia.”
Tarja Halosta ja perheeseen myöhemmin tullut Thuren orvoksi jäänyttä sisarentytärtä kannustettiin omatoimisuuteen ja yritteliäisyyteen – tyttöjen piti pärjätä siinä missä poikienkin, sukupuolten välille ei tehty eroja.
”Meille opetettiin, että pitää tehdä parhaansa, mutta ottaa huomioon ne, jotka eivät ole onnistuneet. Se ajatus onkin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pohja.”
4. Seksuaalinen tasa-arvo tärkeä teema
Ystäväpiirissä oli seksuaalivähemmistöjen edustajia, ja Tarja Halonen näki, miten vaikeaa heidän oli elää aikana, jolloin homoseksuaalisuus luokiteltiin Suomessa ensin rikokseksi ja myöhemmin sairaudeksi.
Niinpä Halonen oli mukana perustamassa Seksuaalipoliittista yhdistystä Sexpoa vuonna 1969. Myöhemmin perustettiin seksuaalinen tasavertaisuus eli Seta, jonka toimintaan Halonen tuli myös mukaan.
5. SAK:n ensimmäinen ”tyttöjuristi”
SAK:n puheenjohtajana työskennellyt Niilo Hämäläinen oli seurannut Halosta ja vaikuttunut hänen monipuolisesta osaamisestaan. Siihen aikaan SAK:ssa oli oikeudellisella osastolla johtajan lisäksi kolme juristia, joita hän nimitti ”juristipojiksi”.
”Ja sitten hän oli sitä mieltä, että kyllä yksi tyttöjuristikin kävisi.”
Halonen työskenteli ensimmäistä päivää juristina uudessa työpaikassaan SAK:ssa sen historian ensimmäisenä naisjuristina joulukuussa 1970.
Halonen oli lukenut yliopistossa pääaineenaan rikosoikeutta eikä työoikeutta, joten uutta opeteltava oli paljon. Vanhemmat kollegat läjäsivät uuden juristin työpöydälle hankalimmat tapaukset.
6. Tuhat markkaa vaalikampanjaan
SDP:n nuorisoliikkeen toiveesta hän asettui ehdolle vuoden 1975 eduskuntavaaleihin keräämään puolueelleen ääniä. Hän laittoi vaalikampanjaan viisi tuhatta silloista markkaa, mutta ei tullut valituksi ja palasi SAK:n juristin tehtäviinsä. Eduskuntaan Halonen valittiin seuraavissa vaaleissa vuonna 1979.
7. Harvinaisuus ulkoministerinä
”Olimme olleet vasta kolme kuukautta Euroopan unionin jäseniä, kun minusta tuli ulkoministeri. Jatkoin siinä tehtävässä seuraavat viisi vuotta.”
Siihen aikaan maailmalla oli uutta, että nainen oli ulkoministeri – muita naispuolisia kollegoja oli harvassa, muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright.
”Olimme kansainvälisesti harvinaisuuksia. Mielestäni pärjäsimme hyvin.”
Ulkoministeriys päättyi, kun Halonen valittiin ensimmäisenä naisena Suomen tasavallan presidentiksi 2000.
8. Presidentti toivoi naispuolista adjutanttia
Presidenttinä ollessaan Halonen toivoi pitkään, että ehtisi saamaan naispuolisen adjutantin. Virka-aikana niin ei käynyt, mutta nyt eläkkeellä ollessaan hän on ilokseen saanut työskennellä naispuolisen adjutantin kanssa.
9. Diplomaatti apuna eläkkeellä
”Ulkoministeriö on antanut minulle ensimmäisenä eläkeläispresidenttinä mahdollisuuden diplomaattiin, jonka työtehtäviin kuuluu auttamiseni. Se helpottaa hurjan paljon – ja toisaalta, tietääpähän ulkoministeriökin, mitä minä puuhailen.
10. Eläkeläisen vapaa-aika vähissä
Presidentti Tarja Halonen myöntää, että eläkevuosina vapaa-aikaa on ollut vähemmän kuin hän etukäteen kuvitteli. Mutta hengästyttääkö kova tahti koskaan?
”Joo, usein. Joskus olen vähän myöhässä tapaamisista”, hän sanoo ja nauraa.
