Seuran pääkirjoitus: Sirkkasuurimoita ja matojauhoja perusruuaksi
Kulttuuri määrittelee, mikä kulloinkin on syötävää. Ruoka, jonka nimeä emme tiedä vaikkapa ulkomaanmatkalla, aiheuttaa torjuntaa.
Kuivatut sirkat
Tuijotin epäillen patiolla syysauringossa verryttelevää, aamukohmeista koppakuoriaista. Tuleva pakasteherkku? Tuon kaltainen kavereineen pääsee meilläkin pian parempiin suihin – elintarvikemarkkinoille ja samalla elintarvikevalvonnan alaiseksi, kun Suomi muuttaa EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa. Sitten sopii sirkkoja ja matosia kasvattaa, myydä ja syödä oikein urakalla. Bisneksen paikka avarakatseisille maatalousyrittäjille. Maailma kun ei pitkään kestä nötköttipitojamme.
Patiolla taapertavaa ötökkää silmätessä mieleen palasi Suomi 100 -juhlavuoden alkumetreillä kuulemani puheenvuoro. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kysyi: Mikä on ruokaa? Ötökkäannosta ajatellessa tuo kysymys herää uudella tavalla eloon.
Missäänhän ei syödä kaikkea, mitä voisi syödä. Kulttuuri määrittelee, mikä kulloinkin on syötävää. Ruoka, jonka nimeä emme tiedä vaikkapa ulkomaanmatkalla, aiheuttaa torjuntaa.
Mäkelä on kehunut suomalaista ruokaperintöä niukkuudessaan nerokkaaksi. Liika valinnanvara ja kaiken maailman lentohedelmät voisivatkin olla väistyvä ilmiö. Syödään mieluummin lähiruokaa kasvukausien mukaan. Esimerkiksi näinä aikoina kukkakaali on raakana rapsakkaa naposteltavaa. Tulevaisuudessa ehkä sitten ekologiset lähijauhomadot ja joka sesongin sirkat.
Mitä kaikkea Suomi 200 -juhlavuonna syödäänkään? Harmi etten ehdi maistaa.
Jos joku nyt perää alkuperäistä suomalaista ruokakulttuuria, niin sellaista ei kuulemma ole. On vain jatkumo, johon on asettunut aikain saatossa pettua, perunaa ja pitsaa. Minkään yksittäisen hetken sapuska ei siis ole sitä aitoa. Jatkumossa ruokasirkatkin vähitellen sirisevät.
Ellei uusruoan suutuntuma miellytä, tehdään sitten sirkkasuurimoita tai jauhomatojauhoja. Niistähän syntyy proteiini- ja mineraalipitoinen leipä ja puuro. Puhdasta suomalaista perusruokaa. Hyönteiset kun eivät lyhyen elämänsä aikana ehdi kerätä itseensä ympäristömyrkkyjä.
Lue myös:
Sirkkoja lautasella – Hyönteismassasta saa ympäristöystävällistä ravintoa