Seuran pääkirjoitus: Tylsät ja värittömät vaalit? Ei, vaan maltilliset. Suomalaiset

Me suomalaiset suhtaudumme vakavamielisesti lähes kaikkeen. Onneksemme myös presidentinvaaleihin. Maailman tapahtumat brexitistä Trumpiin tehostivat vaaliasiallisuutta. Kovin monessa kahvipöydässä kun on taivasteltu amerikkalaista presidenttishowta ja ajateltu, että onneksi meillä ei ole tuollaisia, ei edes ehdokkaina.

Olivatko vaalit sitten tylsät, kun tulos on odotuksen mukainen: istuvaa, työnsä hyvin hoitanutta ja suosittua presidenttiä on vaikea haastaa, saati voittaa? Olivatko vaalit tylsät, kun isompi loanheitto puuttui? Kun ratkaisu saatiin kertalaakista. Kun useimmat ehdokkaat olivat useista asioista melkoisen yhtä mieltä.

Eivät ne tylsät vaalit olleet vaan maltilliset. Suomalaiset.

Tällaiset vaalit avaavat kaikille asianosaisille jatkossakin hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön niin kotikutoisissa ongelmissa kuin kiikkerässä maailmassa. Jos presidenttitaisto olisi ehdokkaiden mutapainia, paluun sisäpoliittiseenkin arkiyhteistyöhön luulisi olevan hankalampaa. Ihmisiähän nuo ovat, poliitikotkin, vaikka kitkerissä liemissä keitettyjä.

Entäs nyt?

Kertaheitolla uusi kuusivuotiskausi 62,7 prosentin kannatuksella, puoluerajat ylittäen on pysäyttävä tulos. Onneksi Sauli Niinistöllä, vaikka onkin itsenäinen oman tiensä kulkija, ei ole halua lisätä presidentin valtaoikeuksia. Hän ei tahdo sotkeutua sisäpolitiikkaan, vaikka kansalaiset sitä kenties toivovat, arvojohtajuuden nimissä.

Demokratialle on onneksi, että presidenttikisan ylivoimaisin torjuu ajatuksen reviirin laajentamisesta.

Entäs nyt? Pekka Haavisto kakkossijallaan iloitsi syystäkin, että voittaja on sitoutunut rauhaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Laura Huhtasaaren kolmas sija kuulostaa isommalta voitolta kuin 6,9 prosentin ääniosuus onkaan.

Kansallismielinen eu- ja maahanmuuttokriittisyys ei menestynyt meillä niin hyvin kuin muualla, mutta näinkin se on signaali, jota ei pidä vähätellä. Se, kuten Paavo Väyrysenkin tulos, kertoo, että suomalaisessa yksituumaisuudessa on säröjä, jotka voivat revetä railoiksi, ellei löydy kykyä vuoropuheluun ja kuunteluun.

Liian moni myös tuntee jäävänsä yhteiskunnan ulkokehälle, kun yli 30 prosenttia meistä jättää äänestämättä.

Lue myös:

Sataako Niinistön kannatus kokoomuksen laariin? – Presidentinvaali on eduskuntavaalien esikierros