Somevideot toivat oireet – Teinitytöillä on ilmennyt Touretten oireyhtymän kaltaista oireilua ilman todellista sairautta
Epävarmuuden tilassa oma mieli kaipaa selityksiä. Jos ei kykene selittämään itselleen oireiden syytä, alkaa helposti kokea tunnetta hallinnan menetyksestä. Pelkotila kasvaa.
Suomessakin klinikoille saapuneilla nuorilla on esiintynyt joitakin neuropsykiatrisiin sairauksiin viittavia oireita ilman, että kyse olisi diagnosoitavasta sairaudesta.
Vuonna 2022 julkaistu tutkimus Saksasta kertoo, että poikkeavalla määrällä teini-ikäisiä – erityisesti tyttöjä – on ilmennyt Touretten oireyhtymän kaltaista vakavaa oireilua ilman, että heillä on oikeasti tätä sairautta. Tourette-tyyppioireita ovat nopeat, tahattomat liikkeet sekä tahaton hävyttömyyksien puhuminen.
Tutkimus paljasti, että nämä nuoret ovat tuijottaneet tuntikausia erittäin suosittujen sosiaalisen median vaikuttajien Tiktok-videoita, joissa tekijät puhuvat Touretten oireyhtymstä ja omista oireistaan. Suomessakin klinikoille saapuneilla nuorilla on esiintynyt joitakin neuropsykiatrisiin sairauksiin viittavia oireita ilman, että kyse olisi diagnosoitavasta sairaudesta.
”Emme vielä tarkemmin tunne olosuhteita, jotka aiheuttavat tämän sairauskokemuksen, mutta etenkin nuorten kanssa työskentelevillä mediasisällön tuntemus on välttämätöntä potilaiden ymmärtämiseksi nykyisessä ympäristössä”, selvittää nuorisopsykiatrian parissa työskentelevä HUSin ylilääkäri Mirja Laurila.
Ylilääkäri huomauttaa, että usein potilaan kokemat oireet voivat liittyä esimerkiksi muuhun psykiatriseen häiriöön, kuten ahdistuneisuushäiriöön tai vain tavanomaiseen nuoruusikäisen kehitykseen.
Merkittävä yksittäisenä ajurina on ollut koronaepidemia sekä sen nuoriin aiheuttama stressi, oikeiden kontaktien sekä harrastusten kuihtuminen. Näissä oloissa nuorten ruutuaika kasvoi voimakkaasti.
Arvaamaton mieli
Kun ihminen käsittää, että hänen oma mielensä on saattanut aiheuttaa todellisen tuntuiset oireet, hän alkaa kokea kasvavaa ahdistusta siitä, mitä oma mieli aikoo seuraavaksi, selvittää Psychology Today -lehdessä sosiogeenisiä sairauksia tutkinut psykiatri Gary Small. Hänen mukaansa oirehtijoita saattaa huolettaa, että heidän aivonsa ja tahdonvoimansa ovat jonkin selittämättömän, yliluonnollisen voiman vallassa.
Stressaantunut mieli vaikuttaa monin tavoin kehoon ja ryhmässä tämä voi riistäytyä hallinnasta. Taustalla voi olla esimerkiksi sodan tai kaaoksen aiheuttama kollektiivinen trauma. Massahysteria voi iskeä lähtökohtaisesti missä ja milloin tahansa.
Hyvin innostuneella tai hyvin peloissaan olevalla ihmisellä on taipumus hyperventiloida ja hengittää liian nopeasti. Silloin hengittää liikaa hiilidioksidia ulos. Kehon alhaiset hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat muun muassa lihasten kouristuksia.
Tämä voi selittää joidenkin uhrien kokemaa tunnottomuutta, pistelyä ja lihasten nykimistä. Tällaisilla oireilla on taipumus parantua nopeasti helpolla paperipussihengityksellä, Small valaisee.
Käänteinen lumevaikutus
Monet epämääräisten oireet selittyvät usein parantavan lumevaikutuksen eli plasebon ikävällä sisarparilla: nosebolla. Noseboa on esimerkiksi se, kun henkilö kuulee täysin vaarattoman ravinnon olevan terveydelleen vaarallista ja alkaa sen vuoksi oireilla.
Oireet ovat nosebossa sinällään todellisia, esimerkiksi päänsärkyä, pistelyä tai pahoinvointia. Näitä voidaan todeta hermoverkkotasolla aivojen ja selkäytimen kuvauksissa.
”Juuri nosebon takia lääkäritkin joutuvat miettimään, mitä he kertovat lääkehoidoista, kun määräävät lääkkeitä”, havainnollistaa lääketieteen etiikan ja filosofian professori Pekka Louhiala.
Esimerkiksi koronarokotteiden yleisistä haittavaikutuksista jopa 76 prosenttia oli noseboa ensimmäisen koronarokotteen saannin jälkeen. Toisen annoksen jälkeen noseboa oli 52 prosenttia. Tämän osoitti laaja kansainvälinen tutkimuskatsaus, jonka julkaisi JAMA Network Open.
Louhialan mukaan ennakkokäsitysten ja sosiaalisten vihjeiden merkitys voimistuu erityisesti, kun havainto on monimerkityksellinen. Tällainen voi olla esimerkiksi epämääräinen kipu tai tunkkainen ilma. Monissa sosiogeenisissa sairauksissa oirehtijat ovat nimenomaan uskoneet altistuneensa jollekin vaaralliselle ruoka- tai muulle aineelle tai tartunnalle.
