Miksi paniikkikohtaus iskee? Tunnista epämiellyttävät oireet – Psykologi neuvoo helpottamaan oloa ja vastaa 10 kysymykseen
Paniikkikohtauksen oireet ovat sekä psykologisia että fysiologisia. Psyykkinen ja fyysinen hälytystila ruokkivat kohtauksen aikana toisiaan. Todellisuudessa oireet eivät kuitenkaan ole vaarallisia.
Yleensä paniikkikohtauksen ydinoireissa hengitys on pinnallista ja tulee kokemus siitä, että kehossa on erilaisia olotiloja kuten puutumista, kihelmöintiä tai kylmän tai kuuman tuntemuksia. Kuvituskuva.
Paniikkikohtaus on äkillinen voimakas pelko- tai ahdistuskohtaus, jonka aikana ilmenee fyysisiä oireita. Paniikkikohtaus on hyvin epämiellyttävä ja usein pelottava, mutta se ei ole vaarallinen ja menee itsestään ohi.
Paniikkikohtausta koskeviin kysymyksiin vastaa Mehiläisen psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi Thea Strandholm.
Mistä paniikkikohtaus johtuu?
Syitä voi hakea sekä fysiologiselta että psykologiselta puolelta. Alttius paniikkihäiriöille on osin geneettinen ja biologinen. Mutta jos ajatellaan psykologisia syitä, niin usein ihminen on ennen paniikkikohtausta saattanut olla pitkään ahtaalla tai haitallisessa stressitilassa, monesti hänellä saattaa lisäksi olla taipumusta niin sanottuun katastrofiajatteluun, jota stressi voimistaa entisestään.
Toinen tyypillinen tilanne on menetys tai sen uhka. Eli puhutaan esimerkiksi läheisen ihmisen kuolemasta tai hyvin merkityksellisen ihmissuhteen päättymisestä tai sen uhasta. Paniikkikohtaus on myös fysiologinen tila. Kun kohtaus alkaa ja ihminen havaitsee jotain tapahtuvan kehossaan, pelko kohtauksesta vain lietsoo oireita pahemmiksi. Silloin kohtaus tyypillisesti eskaloituu.
Mitä elimistössä tapahtuu, kun paniikkikohtaus iskee?
Jos on aiemmin saanut paniikkikohtauksen jossain tietyssä tilanteessa, kuten esimerkiksi bussissa, josta ei pääse halutessaan pois, niin vastaavassa tilanteessa saattaa pelätä etukäteen uutta paniikkikohtausta. Silloin pelko ahdistavuudesta saattaa laittaa liikkeelle niin sanotun hälytystilan, johon liittyy esimerkiksi sydämentykytystä tai hengityksen muutoksia, kuten hyperventilaatiota, vaikuttaen happi- ja hiilidioksiditasapainoon.
Kehossa tapahtuu paniikkikohtauksessa aivoalueiden ja hermoston muuttuneita aktivaatiotiloja tuottaen virhearvion vaaratilanteesta.
Kuinka paljon paniikkikohtaukset oireet vaihtelevat eri ihmisillä?
Yksilöllisiä eroja on. Yleensä ydinoireissa hengitys muuttuu ja tulee kokemus tukehtumisesta, tai siitä, että kehossa on erilaisia olotiloja kuten puutumista, kihelmöintiä tai kylmän tai kuuman tuntemuksia. Voi olla sumuinen olo tai pyörryttää.
Sydämentykytykset ovat tyypillisiä ja moni kokee sydämen hakkaavan ja pelkää jopa sydänkohtausta tai kuolemaa. Ympäristö voi tuntua yhtäkkiä epätodelliselta ja voi pelätä että menettää hallinnan tai että niin sanotusti sekoaa.
Oireiden ulospäin näkyminen voi vaihdella merkittävästi. Niin sanottua välttämiskäyttäytymistä saattaa kehittyä paniikkikohtauksen seurauksena, mikä toisaalta voi entisestään voimistaa ahdistusoireita.
© Piia Arnould/Om-arkisto
Kuinka pitkään paniikkikohtaus kestää?
Paniikkikohtaus kehittyy noin kymmenessä minuutissa ja voi kestää noin puolesta tunnista noin kahteen tuntiin. Siitä voi kuitenkin jäädä voimakas jälkitila, joka näkyy väsymyksenä tai herkistymisenä. Itse kohtaus ei kestä tuntikausia, mutta sen vaikutukset voivat tuntua muutaman päivän ajan.
Ensimmäinen paniikkikohtaus voi olla hyvin pelottava kokemus ja sen jälkivaikutukset voivat kestää pitkään. Vastaavasti taas, jos henkilöllä on kokemusta aiemmista kohtauksista, jälkivaikutukset voivat olla lyhyempikestoisia, mikäli henkilö on löytänyt keinoja aktiivisesti rauhoittaa kehoa ja mieltä kohtauksen jälkeen tai on löytänyt keinoja jo ennen varsinaista kohtausta tunnistaa ja rauhoitella tilaa.
Onko ihminen paniikkikohtauksen aikana toimintakykyinen?
Moni ei ole. Paniikkikohtaus on hyvin voimakas olotila ja aiheuttaa suurimmalle osalle valtavaa kärsimystä. Moni kokee sen aikana kuolemanpelkoa tai pelkoa siitä, että mieli murtuu. Paniikkikohtauksesta toipuu eikä siitä jää pysyvää haittaa kehoon.
Diagnoosin paniikkikohtauksesta saa silloin, kun se on toistuva ja täyttää tietyt oirekriteerit. Toistuvuus johtuu usein siitä, että paniikkikohtausta alkaa pelätä, jolloin tietyt triggerit muistuttavat aiemmista kohtauksista ja pelkoreaktio eskaloi kohtauksen uudestaan.
Aiheuttaako stressi paniikkikohtauksen?
Yleensä pelkkä stressi ei aiheuta. Mutta jos on sekä geneettinen alttius että voimakas pitkäaikainen stressi, silloin toki stressi voi yksinään olla paniikkikohtauksen aiheuttava tekijä.
Stressihän aiheuttaa usein myös unettomuutta, josta seuraa syvenevä väsymyksen kehä. Väsymys taas voi herkistää kokemaan esimerkiksi ahdistuneisuutta tai turvattomuutta.
Mitä eroa on paniikkikohtauksella ja ahdistuskohtauksella?
Paniikki on ahdistusoireilua. Oireet ovat jokseenkin samoja, mutta erojakin on. Ahdistuskohtauksen voi ajatella olevan lievempi ja jollain tavalla kohdennetumpi tiettyihin huoliin. Paniikkikohtaus lähtee liikkeelle hyvin nopeasti, noin kymmenessä minuutissa.
Ahdistuskohtaus on sen sijaan paljon hitaampi, ja oireiden voimakkuus on yleensä ahdistuskohtauksessa lievempi. Paniikkikohtauksessa on useammin pelkoja, jotka liittyvät oman kehon toimintaan, kuten sydämen pysähtymisen pelko.
Ahdistuksessa puolestaan voi tyypillisesti olla tulevaisuuteen liittyviä huolia, jotka voivat liittyä esimerkiksi talouteen tai omaan pärjäämiseen muuten.
Mikä avuksi, jos tuntee paniikkikohtauksen olevan tuloillaan?
Tieto ja tiedostaminen ovat avuksi. Jos on aiemmin ollut paniikkikohtauksia, voi ehkä kyetä rauhoittamaan itseään, että tästä on nyt kyse. Jos on taipumusta pinnalliselle hengitykselle ja hyperventiloinnille, niin palleahengityksestä on apua etenkin kohtauksen alkuvaiheessa. Muun muassa Mielenterveystalon nettisivuilla on siihen hyvät ohjeet.
Kaikille hengitykseen keskittyminen ei kuitenkaan sovi. Silloin on voi pyrkiä keskittymään nykyhetken eri aistien kautta, esim. hyvä miettiä, mitä konkreettista ympäristössään näkee, kuulee tai tuntee. Esimerkiksi, että nimeää viisi valkoista näkemäänsä asiaa tai pyrkii koskemaan viiteen erilaiseen pintaan ja tunnustelemaan, miltä ne tuntuvat. Toisia auttaa puolestaan lämmin suihku, toisia läheisen ihmisen kanssa juttelu, joitakin hidas kävely.
Jotta aivot palautuvat kunnolla, ne tarvitsevat riittävästi unta sekä terveellistä ja monipuolista ravintoa. © iStock
Miten voi auttaa ihmistä, jolla on paniikkihäiriö?
Kannattaa kysyä, mitä voi tehdä hänen hyväkseen. Toiset haluavat jutella tai halauksen, toiset taas haluavat olla kohtauksen aikana kokonaan yksin. Jos tietää, että kaverilla on alttius paniikkikohtaukselle, on hyvä keskustella jo etukäteen, että miten toimia, jos paniikkikohtaus tulee.
Sen sijaan sellaiset kommentit kuin ”yritä rauhoittua”, voivat olla hyvin ikävää kuultavaa ihmiselle, jolla on paniikkikohtaus.
Voiko paniikkioireista päästä kokonaan eroon?
Ahdistusolotilat ovat usein myös hälytysmerkkejä siitä, että jotain on syytä muuttaa elämässään tai suhteessa itseensä, omissa olosuhteissa tai ihmissuhteissa. Tällä hälytyksellä on siis oma hyötynsä ottaa oma elämä lähempään tarkasteluun.
Ennakoivilla toimilla paniikkioireita voi ajan kanssa saada harvenemaan tai lievenemään, miksei kokonaankin. Toisaalta voi myös ajatella, että tarvitseeko oireet saada lopullisesti kokonaan pois, jos ne joskus myös saattavat kertoa siitä, että elämässä on turvattomuustekijöitä, joita voi olla hyvä tiedostaa ja työstää.
Elämäntapamuutos ja painonhallinta vaatii arkeen pieniä muutoksia. Lue, miten asiantuntijamme neuvovat! © iStock
Jos paniikkikohtausoireita ilmenee ensi kertaa, onko aina syytä mennä lääkäriin?
Koska paniikkikohtaukseen liittyy myös fysiologisia oireita, jotka voivat liittyä esimerkiksi sydämen tai kilpirauhasen toimintaan, on tarkistus lääkärissä hyvä tehdä. Tapaaminen voi olla myös paniikkihäiriöoireita erityisesti tuntevan terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Hyvin voimakkaisiin paniikkioireisiin voidaan määrätä lääkitystä, mutta se ei ole ensisijainen hoitomuoto.