Suomalaiset syövät entistä terveellisemmin – Vehnä on yhä viljojen ykkönen
Suomalaiset syövät yhä terveellisemmin. Suomessa punaista lihaa syödään vuositasolla henkeä kohti vähemmän kuin suurimmassa osassa EU-maissa.
Vuoden 2019 ravintokulutustilastot paljastavat, että suurin muutos suomalaisten ruokatottumuksissa on tapahtunut viljankulutuksessa; elämme edelleen kaurabuumia.
Luvuista käy ilmi, että suomalaiset kuluttivat vuonna 2019 kauraa lähes 10 kiloa vuodessa henkeä kohden – luku merkitsee miltei 30 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tiedotteen mukaan suomalaisten lautasilta löytyy yhä enemmän kasviksia ja entistä vähemmän punaista lihaa.
Kulutuksen kilomäärät nostavat vehnän ykkössijalle
Erityisasiantuntija Erja Mikkola Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että vaikka kauran kulutus on ollut nousussa useana vuonna peräkkäin, tuorein hyppäys luvuissa on joka tapauksessa merkittävä.
Samalla Mikkola kuitenkin huomauttaa, että suuri prosentuaalinen kasvu perustuu pitkälti kauran verrattain pieneen lähtökulutuksen määrään – paremman käsityksen suomalaisten viljankulutuksesta saa, jos tarkastelee kilomääriä.
”Kulutamme viljaa noin 80 kiloa vuodessa henkeä kohti. Kun katsotaankin prosenttien sijaan kiloja, ykkössijalle kulutuksessa nousee vehnä – lähes 44 kiloa henkeä kohti vuodessa. Kaura ei esimerkiksi pysty korvaamaan vehnän leivontaominaisuuksia, joka on yksi syy vehnän suosioon”, Mikkola kertoo.
Enemmän vihanneksia, vähemmän punaista lihaa – suomalaiset syövät yhä terveellisemmin
Erja Mikkola ajattelee suomalaisten ravintokulutustottumusten muuttuneen suotuisaan suuntaan, kun tilannetta katsotaan ravintosuositusten näkökulmasta.
”Suomalaiset syövät entistä enemmän muun muassa tuoreita vihanneksia, joita syötiin viime vuonna noin 66 kiloa henkeä kohti vuodessa”, Mikkola kertoo.
Punaista lihaa syödään Suomessa yhä vähemmän – Mikkola arvelee, että laskevaan trendiin on vaikuttanut erityisesti vuonna 2019 kuumana käynyt ilmastokeskustelu.
”Meillä lihaa syödään vuositasolla henkeä kohti vähemmän kuin suurimmassa osassa EU-maissa, mikä käy ilmi muun muassa Kantar TNS Agri Oy:n julkaisemista luvuista”, Mikkola huomauttaa.
Kalan kokonaiskulutus ei sen sijaan ole heilahdellut vuosiin, mitä Mikkola pitää hiukan yllättävänäkin yksityiskohtana ottaen huomioon kalan terveysvaikutusten aktiivisen esilletuomisen kuluttajien tietoisuuteen viime vuosina.
EU:n komission julkaiseman tilaston mukaan Suomessa kulutettiin kalaa noin 23 kiloa henkeä kohti vuonna 2017, mikä on hieman alle EU-maiden keskiarvon. Matkaa on vielä kärkisijaa pitävään Portugaliin, jossa luku on huimat 57 kiloa henkeä kohti.
Kaurapuuro on mainio beetaglukaanin lähde. © Kristiina Kurronen / om-arkisto