Suomeen salakuljetetaan itäeurooppalaisia rauhoittavia lääkkeitä, joiden käyttö on räjähtämässä käsiin: ”Ei voi tietää, mitä tabletit sisältävät”
Suomeen virtaa itäeurooppalaisissa hikipajoissa valmistettuja rauhoittavia lääkkeitä, joita myydään katukaupassa miljoonakaupalla. Kysyntään vaikuttaa se, että nuorten on vaikea saada apua mielenterveyden ongelmiin.
Lääke-epidemia on kantautunut myös Suomeen.
Lappeenrantalainen Teemu, 35, pyörittelee käsissään muutamaa valkoista lääkeliuskaa. Ne ovat rauhoittavia lääkkeitä, serbialaisen Galenika-lääketehtaan valmistamia Rivotrileja, jotka ovat jäljitelmiä muun muassa epilepsiaan käytetystä Rivatril-lääkkeestä.
Kadulla Rivotrileja kutsutaan rivoiksi ja Ksaloleita loleiksi. Tabletit tulevat Itä-Euroopasta, yleensä Unkarista tai Romaniasta.
Ksalol-levyssä on 15 sinistä pilleriä, joiden pitäisi sisältää milligramma alpratsolaamia. Sitä on esimerkiksi rauhoittavassa Xanor-lääkkeessä. Rivotril-lätkässä puolestaan on kymmenen valkoista, jakouurteellista tablettia. Pillerin kuuluisi sisältää kaksi milligrammaa klonatsepaamia, mutta katukaupan tuotteista ei voi olla varma.
Teemun nimi on muutettu ja hän esiintyy jutussa anonyyminä, sillä artikkelissa käsitellään hänen terveystietojaan ja laittomia tekojaan. Lääke-epidemia on kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta on perusteltua uutisoida.
Teemu on ruohonjuuritason huumekauppias. Hänellä on ahdistuneisuushäiriö, johon ei ole löytynyt sopivaa lääkettä edes kalliin yksityisen psykiatrin avulla. Teemu sai reseptin mietoon bentsodiatsepiiniin, joka ei riittänyt pitämään ahdistusoireita kurissa. Mielialalääkkeistä Teemu sai haitallisia sivuvaikutuksia.
Teemu alkoi lääkitä itseään katukaupan tuotteilla. Niin tekee moni muukin.
Rivotril-pillerit siirtyivät purkista liuskoihin
Itäeurooppalaisiin bentsodiatsepiineihin Teemu törmäsi kaverin kautta joskus vuosina 2016–2017. Silloin oli liikkeellä Roche-merkkisiä sadan Rivotril-pillerin purkkeja, jotka maksoivat noin 150 euroa. Vuosi tämän jälkeen alkoi ilmestyä liuskoissa myytäviä tabletteja.
Vuonna 2019 Teemun rahatilanne oli heikko. Hän tiesi paikan, josta lääkkeitä sai siihen hintaan, että niitä pystyi myymään eteenpäin voitolla. Tuloilla hän rahoitti omaa käyttöään. Seuraavina vuosina Teemu alkoi myydä lääkkeitä hieman useammin.
A-Klinikoiden lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell kertoo, että osa katukaupassa liikkuvista tuotteista on aitoja itäeurooppalaisia lääkkeitä, osa väärennöksiä. Millään niistä ei ole myyntilupaa Suomessa.
”Ei voi mennä takuuseen siitä, mitä tabletit sisältävät, kuinka vahvoja ne ovat tai sisältävätkö ne ylipäätään sitä, mitä pitäisi”, Sundell sanoo.
Teemun aloittaessa lääkkeiden myymisen pillereitä ei ollut saatavilla läheskään yhtä paljon kuin nyt. Niihin törmäsi silloin tällöin. Ensin Teemu myi vain kavereille, mutta jossain vaiheessa hänen ystävänsä alkoivat puhua Telegram-sovelluksesta ja sen kaupantekoryhmistä. Hän päätti kokeilla myymistä siellä.
Kiinni jäämisen riski mietityttää Teemua. Siksi hän pitää kaupankäynnin pienimuotoisena. Jos homma joskus kosahtaa, hän selviää sakkotuomiolla.
Huumekaupan eettistä puolta hän ei juuri ole miettinyt.
”Paitsi siten, etten myy liian nuorille, etenkään alaikäisille.”
Ksalol ja Rivotril nousseet ”kulttimaineeseen”
Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo, että kun Ksalol ja Rivotril tulivat markkinoille noin viisi vuotta sitten, niistä puhuttiin euron pillereinä. Niin halpoja itäeurooppalaiset lääkkeet olivat.
Kolmen neljän viime vuoden aikana huumaavia lääkkeitä on alkanut virrata Suomeen yhä enemmän. Vuonna 2021 takavarikoitiin 300 000 Ksalolia, vuotta myöhemmin 370 000. Tämän vuoden marraskuussa niitä oli takavarikoitu 320 000 kappaletta.
Bentsodiatsepiineja on virrannut Suomeen vuosia, mutta tuotemerkit vaihtelevat. Sinkkosen mukaan usein jokin tuote saa kulttimaineen, kuten nyt on tapahtunut Galenikan Ksalolille ja Rivotrilille.
Suomeen tulee vuodessa yli 150 eri huumaavaa lääkeainetta. Huumaavat lääkkeet ovat syrjäyttäneet osittain Subutexin eli buprenorfiinin, joka on opioidi.
”Aina on ollut huumaavia lääkkeitä. Uutta on, että painopiste on muuttunut Subutexista huumaaviin lääkkeisiin”, Sinkkonen sanoo.
A-Klinikoiden Ulriika Sundell arvelee muutoksen johtuvan siitä, että korvaushoitoon pääsee aiempaa nopeammin. Lisäksi osa korvaushoidon kotilääkkeistä päätyy katukauppaan eli salakuljetuksen tarve on vähentynyt.
Kaikkien aikojen suurin takavarikko on ollut Sinkkosen mukaan vuonna 2021, miltei 250 000 pilleriä. Tullin suorittaman esitutkinnan perusteella epäillään, että sama organisaatio on salakuljettanut jo pitkään Ksaloleita ja Rivotrileja Suomen lisäksi muihin Pohjoismaihin.
”Asiakkaat vaihtelevat ongelmakäyttäjistä tavallisiin työssä käyviin ihmisiin”
Nykyään Teemun mukaan huumaavia lääkkeitä on liikkeellä ”järjettömän paljon enemmän” verrattuna takavuosiin. Viestisovellus Telegramissa on useita kymmeniä laittomille aineille pyhitettyjä kaupantekoryhmiä pelkästään Etelä-Karjalan alueella. Myynti-ilmoituksia ilmestyy useita, päivittäin.
Asiakaskuntaa on laidasta laitaan, ongelmakäyttäjistä tavallisiin työssä käyviin ihmisiin.
Teemua tämä ei yllätä.
”Tiedän, että lääkärit eivät aina suostu määräämään bentsodiatsepiineja syystä tai toisesta. Siksi jotkut potilaat ostavat lääkkeensä katukaupasta. Tyypillinen asiakas ostaa yhden tai kaksi levyä kerralla.”
Teemu pyrkii pitämään itsellään kaapissa varalta lääkkeitä, mutta hän ei syö niitä joka päivä. Hän erottaa Ksalolin ja Rivotrilin vaikutuksen. Ksalol rentouttaa nopeasti ja vahvemmin, kun taas Rivotrilin vaikutus on hitaampi mutta tasaisempi. Molemmat vievät ahdistuksen, mutta molemmilla saa halutessaan myös pään sekaisin.
Teemun mielestä voi sanoa, että käynnissä on epidemia.
”Uskon, että viime aikoina moni on jäänyt koukkuun lääkkeisiin. On alettu viihdekäyttää ja käyttö jatkuu pidempään. Vieroittautuminen onkin sitten ikävää.”
Ksalol on katukauppojen ykkönen
Ulriika Sundell sanoo, että Teemun kuvailema tilanne on varsin tavallinen tarina bentsojen käytön taustalla. Ahdistuneisuudeksi koetaan monenlaisia tunteita, kuten jännitystä, pelkoa tai surua.
”Bentsot auttavat nopeasti siihen olotilaan, mutta myös riippuvuus syntyy pian, jo parissa viikossa. Kun ei yhtäkkiä saakaan lääkettä, paniikkikohtauksia alkaa tulla yhä enemmän. Siinä mennään ojasta allikkoon”, Sundell kertoo.
Sundellin mukaan Ksalolit ovat tällä hetkellä katukaupassa markkinoiden ykkönen. Rivotrileja on vähemmän. Ksalolien suosiota saattaa selittää se, että niitä on levyssä enemmän, tai se, että ne vaikuttavat nopeammin.
Bentsot eivät ole ihmelääke
Entistä nuoremmat kokeilevat lääkkeitä, ja siinä piilee suuri riski. Kun kehittyvää keskushermostoa turrutetaan keinotekoisesti, riski riippuvuussairauden kehittymiselle kasvaa.
”Tunne-elämän kehitys ja tunteiden kohtaaminen vaikeutuvat. Aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti. Moni, joka on nuorena aloittanut käytön ja pääsee päihdehoitoon, jatkaa tunne-elämänsä kehitystä siitä, mihin se jäi kun käyttö alkoi”, Ulriika Sundell sanoo.
Bentsot eivät ole ihmelääke, toisin kuin niiden joskus ajateltiin olevan. Lääkärien määräämät bentsoreseptit ovat vähentyneet, ja siksi kadulle virtaavien lääkkeiden määrä on vähentynyt. Ksalol ja Rivotril ovat täyttäneet aukon markkinoilla.
Kynnys ostaa laittomia lääkkeitä on korkea
Valtaosa Ksalolien ja Rivotrilien käyttäjistä on Sundellin mukaan todennäköisesti ongelmakäyttäjiä, sillä kynnys lähteä ostamaan laittomia lääkkeitä on korkea.
”Tosin on varmasti heitäkin, joilla on lopetettu perustellusti lääkkeen käyttö ja jotka ovat suunnanneet katukauppaan, koska reseptiä ei ole uusittu.”
Sundellin mielestä yhteiskunnalla pitäisi olla muitakin keinoja mielenterveysongelmiin kuin lääkkeet. Terapeuttisempia keinoja, kuten keskusteluapua, erilaisia yksilö- ja ryhmäterapioita, sosiaalista kuntoutusta ja yksilöhoitoa.
Onko vaarana, että meillä on kohta suuri osa suomalaisista bentsokoukussa?
”Riski varmasti on. Toki ihmisiä on ollut bentsokoukussa jo ennen katukaupan lääkkeitä. Nyt on havahduttu siihen, että bentsot aiheuttavat vaikeaa riippuvuutta. Pitkään esimerkiksi alkoholiriippuvuutta hoidettiin Suomessa Diapam-lääkityksellä. Lääke ei kuitenkaan paranna syytä riippuvuuden taustalla.”
Suomessa huumekuolemat liittyvät useimmiten sekakäyttöön, jossa osallisena ovat opiaatit, gabapentinoidit, alkoholi – ja bentsot.
”Siinä tulee aikamoinen cocktail. Kaikki lamaavat keskushermostoa.”
Ryynikännit tekevät aggressiiviseksi
Yksi bentsodiatsepiinien vaarallinen puoli on, että ne vähentävät impulssikontrollia. Monilla etenkin alkoholin kanssa nautittuna aggressiivinen käytös ja rikollinen toiminta lisääntyvät, koska harkintakyky laskee. ”Ryynikännit”, kuten käyttäjät komboa kutsuvat.
Sundellin mukaan väkivaltakuolemiin Suomessa liittyy usein juuri alkoholin ja bentsojen sekakäyttö. Kuinka huolissaan Ksaloleista ja Rivotrileista pitää olla?
”Huolissaan. Yhä nuoremmat ihmiset jäävät ilman apua terveydenhuollon verkostojen ulkopuolelle. Tämä johtaa itselääkintään ja laittomien päihteiden käyttöön, mikä ei auta. Hetkellisesti se saattaa turruttaa, mutta tilanne muuttuu yhä vaikeammaksi.”
Sundell antaa esimerkin: jos nyt hoidettaisiin kaikki 15-vuotiaat siten, että heidän hoitoonsa käytettäisiin kolminkertainen summa nykyiseen nähden, teko maksaisi itsensä takaisin moninkertaisena kymmenen vuoden kuluessa. Muuten edessä on kalliit, pitkät hoidot sekä liitännäiskustannukset, vankilatuomiot ja ennenaikaiset kuolemat.
”Elämä on toki vaikeaa, kun ei näe huomista. Silti pitäisi muistaa, etteivät nämä lääkkeet ole oikotie onneen, vaan polku entistä pahempaan tilanteeseen.”