Näin ihmissalakuljetus rikastuttaa rikollisia Suomessa – Seura tutki, miten ihmisten rahtaus käytännössä toimii

Jaa artikkeli
Ihmissalakuljetus on järjestäytyneelle rikollisuudelle kannattavaa liiketoimintaa.
Ihmissalakuljetus on järjestäytyneelle rikollisuudelle kannattavaa liiketoimintaa. © Tommi Tuomi
Seura selvitti, miten laittomalla maahantulolla yritetään Suomessa rikastua – ja millä tavoin erilaiset hämäräbisneksen tekijät tuovat tänne ihmisiä kaukaa maailman ääristä.

Vuonna 2014 Dung Lee (nimi muutettu) lensi Vietnamista Suomeen. Hänen perheensä oli maksanut Suomessa asuvan maanmiehensä, “herra Deen” sukulaisille noin 15 000 euroa. Dee (nimi muutettu) oli luvannut järjestää Leen laillisesti Suomeen töihin.

Kaikki oli ensin näyttänyt hyvältä. Deen sukulaiset olivat vierailleet Leen isän luona. Tämä oli toimittanut kaikki viisumihakemukseen tarvittavat paperit matkan järjestäjille, ja saanut paluupostissa asialliselta näyttävät dokumentit. Paperit kunnossa. Lähetetään poika tienaamaan.

Lee sai kuitenkin hämmästyä. Herra Dee olikin järjestänyt hänet Seinäjoelle opiskelemaan. Avulias sukumafia oli toimittanut oppilaitokseen suomen kielen kielitodistuksen, lähettänyt Leen nimissä sähköposteja sekä käynyt jopa koulun haastattelussa esiintymässä Leenä. Oikeasti Lee ei osannut suomea ja englantikin sujui vain auttavasti.

Tapaus on yksi esimerkki siitä, kuinka ihmissalakuljettajat järjestävät Eurooppaan haluavia siirtolaisia ja pakolaisia rajojen yli.

Vastaavia tapauksia, joissa viisumeja on haettu väärin perustein, on Suomessakin ollut useita. Jotkut ovat olleet vielä mielikuvituksellisempia.

Erään kerran tulijat järjestettiin EU:n sisäpuolelle hankkimalla Schengen-viisumit taistelulajin MM-kisoihin Italiaan ja kursseille Kreikkaan. Sieltä matka kuitenkin jatkui Suomeen, josta “urheilujoukkue” haki turvapaikkaa.

Ihmissalakuljetus Suomessakin tuttu ilmiö

Seura kävi läpi Suomen käräjä- ja hovioikeuksissa vuosina 2017–2020 käsitellyt tapaukset laittoman maahantulon järjestämisestä.

Tarkoituksena oli selvittää, toimiiko meilläkin ihmissalakuljettajia. Vastaus on helppo: kyllä.

Mutta miksi, miten ja millaisista motiiveista ihmisiä rahdataan tänne kuin esineitä?

Läheskään kaikki laittoman maahantulon järjestämisestä tuomitut eivät olleet sellaisia salakuljettajia, joille ihmisten tuominen rajan yli on rikollinen elinkeino.

Monen tapauksen motiiviksi osoittautui oman sukulaisen, perheenjäsenen tai tuttavan auttaminen.

Silti oikeuden tuomiolauselmista piirtyy kuva myös tuottavasta ”teollisuudenalasta”, jossa toisten hätä tuottaa suuria summia rahaa järjestäytyneesti toimiville ammattilaisille. Näin oli myös Leen tapauksessa.

Ihmissalakuljetus tapahtuu useimmiten samoja reittejä ja liikennevälineitä käyttäen, joita ihmiset muutenkin käyttävät. Käytössä ovat niin junat, laivat, autot kuin lentokoneetkin.

Ihmissalakuljetus tapahtuu useimmiten samoja reittejä ja liikennevälineitä käyttäen, joita ihmiset muutenkin käyttävät. Käytössä ovat niin junat, laivat, autot kuin lentokoneetkin. © Tommi Tuomi

Ihmisten rahtaaminen on hyvä bisnes

Ennen lähtöään Vietnamista Suomeen Lee otti paikallisesta pankista lainaa.

Hän halusi tuoda Suomeen myös vaimonsa ja lapsensa, joten paremman elämän hintalapusta tuli iso. Koko perheen tuomisesta he maksoivat herra Deelle yli 80 000 euroa.

“Punaisten leimojen” hankkiminen asiakirjoihin on kallista, oli herra Dee kertonut. Vain kotimaansa tapoihin tottuneena Lee ei tiennyt, ettei Suomessa voi oikeasti ostaa virallisia papereita.

Asiakirjojen lisäksi herra Deen tarjoama palvelukokonaisuus sisälsi myös lupauksen perheen omasta ravintolasta. Sen turvin perhe sitten elättäisi itsensä uudessa kotimaassaan.

Lainan takaajiksi oli pyydetty Leen äiti ja veli. Ilman ravintolaa lainat jäisivät maksamatta ja myös Vietnamiin jäänyt suku olisi pulassa.

Ei ihme, että kun Lee löysi itsensä oppilaitoksesta Seinäjoelta, hän joutui paniikkiin.

Oikeustapausten perusteella moni rahanhimoinen ihmisten maahan tuoja ei tyydy yhteen yritykseen.

Eräs syytteeseen joutunut oli tuonut Suomeen yhdeksänä eri kertana yhteensä 42 ulkomaalaista, pääasiassa Bangladeshista, ja netonnut heidän matkastaan Venäjältä Suomeen noin tuhat euroa päältä. Erään toisen salakuljettajan matkassa siirtymä Kreikasta Suomeen järjestyi 4 000 eurolla.

Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että esimerkiksi vuonna 2016 eri valtioyhteisöjen rajat ylitti ilman asianmukaisia lupia ja asiakirjoja vähintään 2,5 miljoonaa siirtolaista. Euroissa tällaisen ihmisjoukon liikuttelu tarkoittaa 4,7–6 miljardin pimeää liikevaihtoa.

Suomi on kokonaiskuvassa rikkahippunen. Silti kaikkialla maailmassa järjestäytyneen rikollisuuden operoimaa ihmissalakuljetuksesta yhdistää yksi asia – raha.

Useimmiten kyse on halusta hankkia sitä, mutta henkilö voi päätyä ketjun alatason tehtäviin myös jäätyään salakuljettajille velkaa omasta matkastaan.

Salakuljettajilla on liikaa valtaa ihmisiin

Eurooppaan ja Suomeen pyrkivien joukko voidaan kärjistäen jakaa kahdenlaisiin ihmisiin.

Toiset etsivät uutta kotia, koska omaan kotiin ei sodan tai luonnonmullistusten vuoksi voi palata.

Toiset etsivät töitä. Molempia ryhmiä yhdistää se, että laillisia reittejä vauraaseen Eurooppaan on huonosti tarjolla.

Luvut vaihtelevat jonkin verran maittain, mutta esimerkiksi Pohjois-Afrikasta EU-alueelle myönnettyjen viisumien määrä lähes puolittui vuosien 2008–2012 aikana. Pelkkien työviisumien määrä väheni jopa 70 prosenttia.

Samaan aikaan Eurooppaan alkoi epävirallisia reittejä pitkin pyrkiä entistä enemmän ihmisiä. Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kansainvaellus tänne huipentui vuosina 2014–2015.

”Kun laillisia reittejä ei ole, ainut tapa vaikkapa syyrialaiselle tai afganistanilaiselle päästä Eurooppaan ja Suomeen, on tulla rajalle ja anoa turvapaikkaa”, sanoo Katja Mannerström, Suomen pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö.

Halusi ihminen Eurooppaan sitten konfliktia pakoon, töihin tai perheensä luokse, ihmiskuljettajilla on palveluiden myyjän markkinat.

Eikä vuotavalla veneenraaskulla Välimereen uppoaminen ole ainoa vaaranpaikka reitillä Eurooppaan.

Unicef ja muut lapsijärjestöt ovat raportoineet, että yksin liikkuvat alaikäiset, joista suurin osa on poikia, ovat joutuneet matkallaan seksuaalisen väkivallan, ihmiskaupan ja väkivallan uhreiksi.

”Tarvitsisimme erilaisia laillisia reittejä näille eri syistä tuleville ihmisille. Ihmisille, jotka saisivat todennäköisesti kansainvälistä suojelua Suomesta, voisi tarjota humanitaarisia viisumeja. On turvallista ja lisäksi halvempaa ostaa lentolippu Eurooppaan, eikä raha päätyisi salakuljettajille.”

EU on Afrikka-strategiassaan hahmotellut työperäiselle maahanmuutolle kiertomuuttoon perustuvaa mallia. Siinä EU-maat tarjoaisivat työpaikkoja ja lähettävät maat tukisivat kansalaistensa paluuta työn loputtua.

EU-maissa tehdään nyt valtavasti pimeää työtä, josta voitaisiin laillisen kiertomuuton avulla kerätä verot. Samalla rikollisten kuljettajien bisnes heikkenisi. Siirtolaisia lähettävät maat taas hyötyisivät ihmisten koteihinsa lähettämistä rahoista ja kasvaneesta osaamisesta.

”Uskon, että järjestelmä hyödyttäisi kaikkia”, sanoo Mannerström.

Ihmissalakuljetus on kannattavaa bisnestä.

Käräjäoikeudet käsittelivät vuosina 2017–2020 yhteensä 24 törkeää ja 69 perusmuotoista laittoman maahantulon järjestämistapausta. Törkeät tekomuodot johtivat lähes poikkeuksetta tuomioon. © Tommi Tuomi

Palveluita tarjolla moneen lähtöön

Usein salakuljettaja ei ylitä itse rajaa maahan pyrkivän kanssa. Sen sijaan toiminta on  jakautunut etappeihin, joilta saatavien palveluiden valikoima on laaja.

Etappimaisen toiminnan etu on se, että salakuljettajan oma kiinnijäämisen riski pienenee merkittävästi, kun kuljetettavaa ihmistä neuvotaan kännykän välityksellä. Toisaalta kiinni jäädessään salakuljettajien puhelimista löytynyt aineisto päätyi usein todistusaineistoksi oikeuteen.

Näin tapahtui esimerkiksi, kun Abu (nimi muutettu), useisiin laittoman maahantulon järjestämisiin syyllistynyt mies narahti salakuljetusbisneksestään.

Abu haki itse turvapaikkaa Ruotsista. Hän vietti aikaa myös Kreikan Ateenassa, jonne oli muodostunut turvapaikkaa hakeville kylä. Sieltä hän avusti ihmisiä eri EU-maihin, myös Suomeen.

Väärien ja väärennettyjen passien lisäksi Abu järjesti ihmisille matkalippuja ja saattajia hotellista lentokentälle sekä antoi ohjeita puhelimitse. Jos ihminen ei muistuttanut riittävästi uuden passinsa kuvaa, hänet vietiin kampaajalle ja meikattavaksi. Itse Abu esiintyi ainakin kahdeksalla eri nimellä.

Joukossa myös kantasuomalaisia

Eivätkä Abut ja Deet ole ainoita toimijoita. Tuomiolla on ollut myös kantasuomalaisia.

Näin tapahtui vuonna 2013, kun Minna (nimi muutettu) sai yhteydenoton äitinsä työkaverilta.

Menisitkö naimisiin kosovolaisen miehen kanssa rahasta, tämä ehdotti.

Minna suostui – hänhän saisi helpot 10 000 euroa. Kuviota pyöritti Suomessa asuva kosovolainen, mutta ilman lumepuoliso Minnaa sulhasen maahantulo olisi ollut vaikeampaa.

”Mikäli rikollisorganisaatio on äärimmäisen ammattimainen, salakuljetusketjun loppupäässä voi toimia ihmisiä, joilla on Suomeen oleskelulupa tai jopa kansalaisuus”, arvioi everstiluutnantti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksen Tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta.

Yleisempää se on hänen mukaansa kuitenkin silloin, kun ihmisiä järjestetään tänne ilman korvausta, sukulaisten tai tuttavien auttamiseksi.

Millaiset mahdollisuudet ihmisellä on asettua Suomeen, jos hänet on alun perin tuotu maahan salaa?

Leellä oli hyvä tuuri. Oikeus määräsi tuomitun palauttamaan maahantulokuluja hänelle.

Monen muun kohtalo on surkeampi. Hyvänä väärennöksenä myydyt paperit osoittautuvat usein kehnoiksi, ja jo maksettu matka katkeaa paljon ennen määränpäätä. Jos taas kohdemaassa turvapaikka-anomus ei mene läpi tai työlupaa ei irtoa, hyvän elämän rakentaminen Suomeen paperittomana on liki mahdotonta.

Hyvin usein salakuljettajan palveluista hyötyy lopulta vain rikollinen itse.

X