Tuleeko Suomesta hetkeksi Pohjolan hävittäjämahti? F-35 -koneiden saapuessa Hornetejakin on vielä yllin kyllin rivissä

Suomi ilmoitti joulukuussa valinneensa ilmavoimien seuraavaksi monitoimilaitteeksi, hävittäjä-, pommittaja- ja tiedustelukoneeksi yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistaman F-35A Lightning II:n eli Salaman.

Niillä korvataan vanhentuva F/A-18 eli Hornet-hävittäjämalli, jolla suomalaiset ovat lentäneet 1990-luvun puolivälistä asti.

Ilmavoimat hankkii uusia koneita saman verran kuin Hornettejakin alun perin oli, 64 kappaletta. Ensimmäiset F-35:t lennetään valmistajan mukaan Suomeen vuonna 2026. Sitä mukaa kun uusia tulee, vanhat taistelukoneet lähtevät nykyisistä lennostoista Rissalasta ja Rovaniemeltä poistoon viimeistään vuonna 2030.

Mutta lentokoneet eivät mene ihan läpsystä vaihtoon.

”Tarkasti yhden suhde yhteen vaihtaminen ei tietysti ole tarkoituksenmukaista, jolloin vaihtelua on varmasti siirtymäkaudella puoleen ja toiseen”, sanoo ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen Seuralle.

Päästäänkö lähelle sataa konetta?

Tästä seuraakin erikoinen tilanne. Joskus vuoden 2029-2030 tienoilla meillä on yhtä aikaa sotilaskentillä sekä kymmeniä F-35 -koneita sekä hyvässä käyttökunnossa olevia nuorimpia Hornetteja.

Jotkut sotilasilmailun asiantuntijat ovat eri spekulaatioissaan iloinneet, että Suomen hävittäjämäärä voi hetkellisesti nousta jopa sataan koneeseen. Tätä määrää ilmavoimat ei myönnä eikä kiistä.

”Lähtökohtaisesti varmaan pidetään käytössä oleva konemäärä selvästi lähempänä nykyistä tasoa, kuin sataa”, sanoo Jokinen.

Silti siirtymäkaudella meillä voi olla jonain päivänä länsinaapureita isompi hävittäjälaivasto. Moista ihmettä ei olekaan viime sotien jälkeen nähty, koska Ruotsi on ollut niin ylivertainen konemäärissä.

Ruotsilla on nyt käytössä tilanteesta riippuen runsaat 70 hävittäjää, Norjalla vajaat 60 ja Tanskalla hieman yli 30.

Jatketaan käyttöä vain hätätilanteessa

Hetkellinenkin runsaudenpula olisi toki Suomen sotilasjohdolle harvinainen ja mieluinen tilanne.

Ikääntyvilläkin Horneteilla voisi kriisioloissa lentää esimerkiksi sellaisia ilmatilan valvontaan ja tiedusteluun liittyviä tehtäviä, joihin kalliin F-35:n käyttö ei olisi tarkoituksenmukaista. Horneteihin riittää teoriassa myös pilotteja jopa reservistä.

Takavuosina Suomi oli äärimmäisen hädän suunnitelmissaan pohtinut jopa suihkuharjoituskoneiden, Hawkien käyttöä joissain sodanajan tehtävissä. Kovin realistisia nämä aikeet eivät olleet, sillä harjoituskone häviää lähes kaikille mahdollisille nykyaikaisille vastustajille.

2000-luvulla päivitetty Hornet sen sijaan on paljon selviytymiskykyisempi ja pilotilleen turvallisempi peli vielä vuosien ajan. Ei siis ihme, jos kansainvälisen tilanteen kriisiytyessä niitä pidettäisiin hätävarana jopa nyt aiottua pitempään.

Toisaalta suuri lentokunnossa pidettävien koneiden määrä aiheuttaa väistämättä lisämenoja, johon velkaisella Suomella tuskin on varaa. Vaikka F-35:n alkuvaiheen ylläpitokulut sisältyvät hankintahintaan, vanhenevan muun kaluston huolto maksaisi suhteellisesti vuoden 2030 jälkeen koko ajan enemmän.

Myös F-35:n käyttökulut pitää Pasi Jokisen mukaan ottaa vastedes puolustusvoimien normaalibudjetista, joten kovin pitkään Suomella ei olisi varaa pitää ylimääräisiä ”muunmerkkisiä” koneita edes naftaliinissa. Valemaaleiksi ne tietysti käyvät kenttien laidoille.

Ilmavoimat laskee, että mahdollisimman nopea yhtenäiseen F-35 -kalustoon siirtyminen alkaa heti tuoda Suomelle huollon ja kunnossapidon synergiaetuja muiden Pohjoismaiden kautta. Norja sai ensimmäiset F-35 -koneensa käyttöön vuonna 2017 ja Tanska tänä keväänä, eli näissä maissa ollaan pian jo konkareita häivekoneen kanssa.

Lue myös: Viisi vastausta, joilla pärjää väittelyssä HX-hävittäjäkaupoista missä tilanteessa vain