Taksilaki jakaa kansan mielipiteet: kehitysaskel vai ”uudistus vastoin pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusideaa”?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Takseja jonossa kadunvarressa.
Aiemmin kesällä voimaan astunut lakiuudistus muutti monille tutun ja turvallisen järjestelmän. Samalla se avasi ovet vapaalle hinnoittelulle.

Uusi liikennelupalaki astui voimaan heinäkuussa, eikä sopeutumisprosessi vaikuta tapahtuvan hetkessä.

Vapaaseen hinnoitteluun perustuva taksilaki on muutos kohti toimintatapaa, jossa taksi tilattaisiin aina puhelinsovelluksen kautta, eikä hinnoittelu perustu mittariin.

Lakiuudistus mahdollistaa asiakkaalle aiempaa edullisemmat taksikyydit, mutta samalla se vaatii totuttelua varsinkin vanhuksilta.

”Näin hyvinvointiyhteiskuntaa nakerretaan”

”Taksiuudistus on suunniteltu nuorehkoille, hyvin toimeentuleville, digitaalisesti lukutaitoisille ihmisille, jotka pystyvät pitämään puoliaan huijausyrityksiä vastaan ja joilla on paljon vaihtoehtoja”, sosiaalipolitiikan professori emeritus Jeja-Pekka Roos kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

”Nämä ihmiset eivät ole Suomessa nykyisin edes enemmistö, mutta he ovat valtion erityisessä suojeluksessa.”

Yhteiskuntatieteilijä Roos kirjoittaa taksiuudistuksesta tiukasta näkökulmasta: muutos on negatiivinen, sillä se laiminlyö ison sektorin kansalaisista. Hän kokee, ettei lakimuutos ota huomioon huono-osaisimpien toiveita ja tarpeita oikealla tavalla.

”Ihmiset, jotka tarvitsevat taksia vaihtoehtojen puutteessa eivätkä osaa käyttää erilaisia taksisovelluksia, pysty puolustautumaan huijareita vastaan, osaa arvioida oikeita hintoja tai tunne oikeita reittejä, on jätetty täysin oman onnensa nojaan”, hän kirjoittaa.

Roos tukee myös ajatusta siitä, että lakimuutoksesta hyötyvät eniten kaupunkien asukkaat. Maaseudulla asuvien asema taksiuudistuksessa on huono – samoin kuin vanhusten ja muiden selkeästä taksijärjestelmästä riippuivaisten.

”Hyvin pärjäävät kansalaiset kiittävät, mutta muut valahtavat reikien läpi. Näin hyvinvointiyhteiskuntaa nakerretaan. Sote-uudistuksessa tavoitellaan myös samaa: hyvää järjestelmää hyvin toimeentuleville ja suuria hankaluuksia apua eniten tarvitseville.”

Parhaat tulokset pienillä muutoksilla

Taksiuudistukseen johtanutta kehitystä Roos kuvaa sokeana uskona markkinakilpailun autuuteen, missä julkiset palvelut pyritään yksityistämään ja siirtämään suurille toimijoille.

”Jatkuva vähittäisten muutosten teko tuottaa parhaan tuloksen. Hyvin toimivia järjestelmiä voi koko ajan pikkuisen parannella, mutta niitä ei kannata rikkoa. Tarkoituksena on viime kädessä hyvinvointivaltion tuhoaminen, ei sen pelastaminen, niin kuin markkinaintoilijat mielellään väittävät”, Roos kertoo nyt Seuralle.

Ratkaisuksi taksitilanteeseen sosiaalipolitiikan professori ehdottaa kohtuullisesti säänneltyjä peruspalveluita, jotka taattaisiin kautta maan, sekä uutta hallitusta.

”Nykyinen hallitus on näissä kysymyksissä saanut paljon vahinkoa aikaan ja uskon, että seuraava hallitus vetää joitakin uudistuksia takaisin. Ihmettelen kyllä sitä, että Anne Berner on saanut melko vapaat kädet toteuttaa näitä uudistuksia. Onneksi moni on kaatunut”, Roos sanoo.

Taksiuudistusta vastaavia tapauksia, joissa digiosaavien nuorten voidaan katsoa olevan erityisasemassa, löytyy muitakin. Taksien tilanne ei siis ole ainoa lajissaan, mutta se on muutoksista tuorein.

”Ehkä vakavin esimerkki on arkisten pankkipalveluiden siirtäminen verkkoon. Oikeus saada raha-asiansa hoidettua myös silloin, kun ei osaa tai halua käyttää tietokoneita, on mielestäni ehdoton perusoikeus”, Roos toteaa.

Taksi vai Uber? Asiakas valitsee – ero ei enää ole suuri

Vaikka vapaille markkinoille siirtyminen saattaakin tuntua selkeän järjestelmän rikkomiselta ja vaikeuttamiselta, rantautui siitä käytännön esimerkki Suomen kaduille jo neljä vuotta sitten.

Henkilökuljetuspalvelua tarjoava Uber aloitti toimintansa vuonna 2014, mutta joutui vetäytymään pois, kun Suomen oikeus määräsi sen laittomaksi.

Nyt taksiuudistus mahdollistaa Uberin paluun, ja kyytipalvelu uudelleenaloittikin toimintansa heinäkuussa. Maailmalla se on varsin suosittu, sillä jo vuoteen 2016 mennessä Uber-kyytejä oli ehditty tehdä yli 2 miljardia kertaa.

Suosion keskellä on hyvä muistaa, ettei yhtäkään Uber-kyytiä ole koskaan tilattu yleiseen numeroon soittamalla. Ainoastaan mobiilisovelluksen kautta toimiva Uber näyttää tienviittaa siitä, miten kätevästi digitalisoitunut nykyajan kuljetustapa voi toimia.

Edulliset hinnat ovat Uberin suosion ydinsyy. Ruuhka-aikoina hinnoittelu saattaa kuitenkin olla jopa moninkertainen, eikä asiakas voi asialle mitään. Nyt samanlaiset hinnanmuutokset ovat siirtyneet yhtä lailla taksimaailmaankin.

X