Taloudellinen puskuri voi pelastaa hintojen noustessa – Näin rahaa käyttää ja säästää Viitasen kuusihenkinen lapsiperhe Vantaalla

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Viitaset, taloudellinen puskuri
Viitasen perheessä pienempien lasten Minean ja Linuksen päiväkotimatkat taittuvat yhä useammin polkupyörällä. © Tommi Tuomi
Vantaalaisen Viitasten suurperheen elinkustannukset ovat kasvaneet selvästi viime kuukausina. Silti he ovat onnistuneet kasvattamaan taloudellista puskuria vielä pahempien päivien varalle.

Inflaatio laukkaa vauhdilla, ja hinnat nousevat. Arki on epävarmempaa kuin vuosikymmeniin, ja uudet uhkat vaanivat jo tulevana talvena.

Kun taloudessa puhalsi myötätuuli, moni asiantuntija muistutti, että yksityisillä talouksilla olisi hyvä olla pahan päivän varalle taloudellinen puskuri. Sillä tarkoitetaan varautumista tilanteeseen, jossa tulot putoavat yllättäen – tai menot kasvavat yhtä yllättäen.

Menoja riittää. ­Inflaatio oli heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna 7,8 prosenttia. Eniten nousivat polttoaineiden ja sähkön hinnat.

Arki muutoksessa

Viitasten perheessä taloudellinen puskuri on kunnossa, vaikka Riku Viitasta, 39, huolestuttaa monien muiden tavoin elinkustannusten nousu. Perheeseen kuuluvat Rikun lisäksi puoliso Mimmi, 38, ja heidän neljä lastaan. Kaksi lapsista on päiväkodissa ja kaksi jo koulussa.

”Ruoan kallistuminen on selvästi kasvattanut menojamme viime kuukausina. Olemme joutuneet tarkemmin miettimään, mistä ostetaan ja mitä todella tarvitaan”, suurperheen isä sanoo.

”Ruokaostoksista on tullut säästöjä, kun olemme vaihtaneet S-marketin Lidliin ja seuraamme tarjouksia kauppojen omista sovelluksista.”

Viitaset asuvat Vantaalla rivitalossa. Se lämpiää kaukolämmöllä, joka on Vantaalla yhä edullista, kiitos jätevoimalan ja biovoimalaitoksen, joissa Vantaan Energia hyödyntää kotimaisia polttoaineita.

Polttoaineen hinnan nousu sen sijaan on muuttanut perheen rutiineja. Autoilua tulee harkittua entistä tarkemmin. Autoa he käyttävät vain pakollisiin matkoihin, kuten töissä- ja kaupassakäyntiin. Lasten harrastuksiin mennään yhä useammin pyörällä.

Riku Viitasen perheessä säästöjä on saatu suunnittelemalla viikon ruokalistaa tarkemmin ja vähentämällä ruokahävikkiä. © Tommi Tuomi

Riku Viitasen perheessä säästöjä on saatu suunnittelemalla viikon ruokalistaa tarkemmin ja vähentämällä ruokahävikkiä. © Tommi Tuomi

Joka penniä ei vielä lasketa

Kuukausittain Viitaset pystyvät myös säästämään. Molemmat vanhemmat käyvät töissä, ja Riku on saanut lisää palkkaa pätevöidyttyään erityisluokanopettajaksi.

Pakollisten menojen jälkeen käteen jää kuukaudessa 1 200–1 400 euroa. Näitä rahoja käytetään myös ruokaostoksiin.

Viitaset säästävät sekä yhtei­selle pankkitilille että sijoitusrahastoon. Kuukausittain ­tilille kertyy 200–700 euroa, ­rahastoon menee sata euroa.

”Emme seuraa ­tarkasti ­kuukausimenoja, vaikka ­välillä on ollut ajatuksissa ­pitää jonkinlaista ’menokirjaa’. Yhteiseltä tililtä voi seurata ostoksien euroja, jolloin ­pysymme vähän perillä ruoka- ja elintarvikemenoista”, Riku Viitanen sanoo.

”Jos karsimme heräteostoksia tai ravintolakäyntejä, säästöä syntyy enemmänkin.”

Suomalainen pelkää pahinta – mutta yhä moni oppii kantapään kautta

Kaikki eivät Viitasten tavoin ole osanneet varautua.

”Ihmiset oppivat usein kantapään kautta”, sanoo Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.

”Periaatteessa ihmisten olisi pitänyt varautua korkojen nousuun, koska esimerkiksi lainaa hakiessa pankit testaavat talouden kestävyyttä jopa kuuden prosentin korolla.”

Asiantuntijat ovat olleet ­välillä eri mieltä siitä, miten suuri taloudellinen puskuri saisi olla suhteessa talouden tuloihin.

Mikkosen mukaan puskurin on hyvä olla kolmin- tai ­nelinkertainen suhteessa kuukauden välttämättömiin menoihin. Jos niihin käyttää jatkuvasti tuhat euroa, niin tilillä tulisi olla 3 000 tai 4 000 euroa pahan päivän varalle.

Suomalaisia on kehuttu kansainvälisesti ­varautumisesta erilaisiin kriiseihin. Henna Mikkonen myöntää, että koti­taloudet ovat varautuneet ­pahimman varalle hyvin.

Se näkyy myös pankkitileillä. Suomen Pankin mukaan suomalaisten talletuskanta oli tämän vuoden kesäkuussa yli 113 miljardia euroa.

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen. © Otavamedia/Kari Hautala

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen. © Otavamedia/Kari Hautala

Tulot selväksi – mutta myös ne menot

Jos säästöjä ei ole, niin vielä ei ole myöhäistä aloittaa, ­vaikka säästäminen on hintojen noustessa ja inflaation jyllätessä hankalampaa kuin aiemmin.

Henna Mikkosen neuvo aloittamiseen on yksinkertainen.

”Pankin lainaneuvotteluissa tulee usein ilmi, että ihmiset ovat perillä tuloistaan, mutta eivät menoistaan.”

Pääekonomisti kehottaa ­ottamaan selvää, mihin rahaa kuukaudessa todella käyttää. Sen jälkeen voi miettiä, ­mitkä ­menoista ovat oikeasti ­välttämättömiä ja mistä voi karsia.

Talouden menoihin vaikuttavat monet seikat, kuten se, onko lapsia huollettavana ja miten suuret lainaerät ovat kuukaudessa.

Arvomaailma näkyy ostoskorissa

Energiasta ja ruoasta voi nyt olla vaikea löytää säästettävää, sillä hinnoista ei ole tulevaisuudessa varmuutta.

”Silti ruoasta voi säästää ­isojakin summia ­ostamalla ­tarjouksesta, välttämällä ­hävikkiä tai vaikkapa suosimalla kaupan omia brändejä”, Henna Mikkonen sanoo.

”Toisaalta nämä ovat myös arvovalintoja, sillä moni ­haluaa näinä aikoina myös suosia kotimaista ruoantuotantoa, ja se on usein ulkomaista kalliimpaa.”

Lue myös: Sähköllekin löytyy hintakatto – Professori Timo Rothovius katsoo talven hintapiikin yli: ”Tulevaisuudessa sähkö on jälleen halpaa”

X