Tekoäly puhuttaa – Kuka omistaa tekoälyn tuottaman tekstin tekijänoikeudet? Näin juristi vastaa
Tekoälysovellukset tulivat kaikkien tietoisuuteen kevään 2023 aikana. Niiden tekemien tuotosten tekijänoikeudet ovat kuitenkin harmaata aluetta.
Tekoälyn tekemien tekstien tekijänoikeuksista ei vielä ole kunnollista lainsäädäntöä.
Tekoälystä on kohistu kevään 2023 ajan. Tunnetuin sovellus on OpenAI tekoäly-yrityksen tekstiä tuottava ChatGPT keskustelurobotti. Opiskelijoiden on kerrottu tehneen sen avulla koulutöitään, ja työpaikkailmoituksia on alettu kirjoittaa sen avulla. Ensimmäinen on esimerkki tekoälyn väärinkäytöstä, ja toinen fiksusta hyödyntämisestä.
Tekstipohjaisten tekoälysovelluksien taito kirjoittaa ihmisen kaltaista tekstiä on peräisin niille opetetusta suuresta määrästä tekstiä, ja ihmisten koodaamasta algoritmista. Tekoälysovellukset hyödyntävät oppimaansa ainestoa algoritmien mukaisesti.
ChatGPT:ssä ihminen keskustelee tekoälymalli GPT-4:n kanssa. Se on niin sanottu suuri kielimalli. Sitä on koulutettu suurella määrällä internetissä vapaasti saatavilla olevaa tekstiä ja digitoiduilla kirjoilla, jotka ovat olleet saatavilla ennen syyskuuta 2021. GPT-4:ää on siis saatettu kouluttaa myös Seuran netissä julkaisemilla jutuilla. Lisäksi sitä on koulutettu keskustelupalstojen ja avoimien sosiaalisen median julkaisujen, kuten Twitterin viestien avulla.
OpenAI ei ole kertonut tarkkaan, miten GPT-4 toimii. Tiedetään kuitenkin, että se kykenee itse päättelemään ja oppimaan kielioppia ihmisen tavoin. Se päättelee, mikä sana ja missä muodossa tekstiin seuravaksi tulee kirjoittaa.
Tekoäly lainsäädännöllisesti harmaalla alueella
GPT-4 kykenee jopa matkimaan kirjoittajan omaa kirjoitustyyliä. On siis hyvin houkuttelevaa käyttää sovellusta apuna esimerkiksi työssään. Kuka tahansa tekoälyn tuottamia kuvia tai tekstiä julkaiseva voi kuitenkin syyllistyä tekijänoikeusloukkaukseen. Tämän määrittäminen on kuitenkin vaikeaa puutteellisen lainsäädännön ja puuttuvan oikeuskäytännön vuoksi. Tekoälysovellus ei voi saada tuotokseensa tekijänoikeutta.
Tekoälyn tekemien tekstien tekijänoikeuksista ei vielä ole kunnollista lainsäädäntöä. Oikeuskäytäntö todennäköisesti muotoutuu oikeuskäsittelyjen pohjalta, ennen kuin varsinaiset tekoälylait ehditään edes säätää.
Tekoälyjärjestelmien koulutukseen käytettävän materiaalin tekijänoikeusloukkauksista kuitenkin säädettiin huhtikuussa uudistetussa tekijänoikeuslaissa. Lain mukaan teoksia saa käyttää tekstin- ja tiedonlouhintaa varten, jos ne ovat avoimesti internetissä saatavilla. Uudistuksen taustalla on Euroopan unionin vuoden 2019 keväällä hyväksymä DSM-direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla.
Tekoäly soveltuu huonosti hyödynnettäväksi journalismissa
Medioiden toimituksissa tekoälyn kirjoittama teksti on ensisijaisesti eettinen ongelma. Journalistinohjeiden mukaan tieto pitää olla varmistettua, eikä toisen tuotosta saa kopioida.
Tähän mennessä journalismissa on käytetty lähinnä sovelluksia, joissa esimerkiksi urheilutuloksista on tuotettu automaattisesti tekstiä. Nämä tuotokset ovat olleet kuitenkin hyvin yksinkertaisia.
GPT-4:n voi opettaa kirjoittamaan omalla tyylillään antamalla sille suuren määrän kirjoittamaansa tekstiä opetusmateriaaliksi. Voisiko GPT-4 olla kiireisen toimituksen henkireikä?
”Keskeisin asia journalistille on ymmärtää, miten tekoäly toimii. Tekoäly voi tehdä virheitä, ja vastuu on aina sillä, joka julkaisee sen kirjoittamaa tekstiä. Teksti on tarkastettava normaalien toimituksellisien prosessien mukaisesti”, toteaa Suomen journalistiliiton juristi Sanna Nikula.
Nykyiset tekoälysovellukset sopivat tämän vuoksi heikosti journalismin tarpeisiin. Tekoälyn kirjoittaman tekstin lähteiden selvittäminen voi osoittautua jopa mahdottomaksi.
Juttuja tehdessään journalisti kuitenkin lukee käsiteltävästä aiheesta tutkimuksia ja aiempaa uutisointia. Ja kirjoittaa sitten tekstinsä niiden pohjalta. Eikö se ole sama asia, kuin mitä GPT-4 tekee?
”Toimittaja pystyy laittamaan tekstiin omaa luovaa panosta, vaikka hyödyntäisi luomisprosessissa jonkun muun aikaisemmin tekemää työtä. Näinhän kaikki teokset syntyvät. Ne saavat aina vaikutteita jostain.”
Journalistin aivoissa tapahtuu siis ajatusprosessi, jossa yhdistetään kaikki mahdollinen käsiteltävästä asiasta selvinnyt. Ajatusprosessin lopputuloksena kirjoitetaan teksti, jonka faktat tarkistetaan lopuksi vielä uudestaan.