Suomalaistutkijan arvio työnvälityksen yksityistämisestä: Ei ihmelääke eikä lisää työpaikkoja

Suomessa suunnitellaan ihmeratkaisua, joka ei Ruotsissa onnistunut.
Tarja Ahokas
Ajankohtaista 5.1.2017 10:46

Kymmenet tuhannet työnhakijat ohjataan tänä vuonna julkisten te-toimistojen sijaan yksityisiin henkilöstöpalveluyrityksiin. Kunnissa ja ely-keskuksissa valmistaudutaan vimmatulla vauhdilla kilpailuttamaan työnvälityspalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden toivotaan lisäävän työllistymistä. Ennakko-odotukset ovat korkealla, vaikka tutkimustulokset vastaavista käytännöistä eivät ole järin rohkaisevia.

”Ruotsissa tulokset yksityisten yritysten työnvälityksen ja julkisten palvelujen välillä ovat olleet plus-miinus-nolla”, kansantaloustieteen dosentti Laura Hartman Uppsalan yliopistosta sanoo.

Hartman on seurannut jo vuosia aitiopaikalta julkisten palvelujen yksityistämistä eri aloilla ja toimii parhaillaan muun muassa Ruotsin hallituksen neuvonantajana.

Ruotsissa arviolta noin neljännes muun muassa työnvälityksestä, vanhuspalveluista, varhaiskasvatuksesta ja terveydenhuollosta hoidetaan nykyisin yksityisten yritysten voimin. Yksityistämisen ja kilpailun vaikutuksia perusteellisesti läpikäynyt Konkurrensens konsekvenser -tutkimus vuonna 2011 närkästytti erityisesti ruotsalaista yritysmaailmaa, koska tulokset eivät mairitelleet firmoja. Hartman toimi tuon projektin tutkimusjohtajana vuonna 2011.

Hartmanin mukaan kahden vuosikymmenen aikana Ruotsissa harjoitettu yksityistäminen ei ollut tuottanut toivottuja tuloksia. Suurimmiksi ongelmiksi tutkimus paljasti seurannan ja tutkimuksen puutteen, omistuksen nopean keskittymisen, kun muutama suuri toimija osti pienemmät yritykset pois markkinoilta. Julkisista palveluista Ruotsissa kilpailevat kaksi suurta toimijaa, Vittra ja Fenestra, jotka kuuluvat Academia-konserniin. Konsernin omistaa pääomasijoitusyhtiö EQT, joka toimii jo Suomenkin markkinoilla. Ruotsissa EQT on joutunut vaikeuksiin verottajan kanssa, sillä sitä on syytetty veronkierrosta.

Varottava kermankuorintaa

Kritiikistä huolimatta Ruotsin hallitukset ovat ottaneet opikseen Hartmanin vetämän tutkimusryhmän tuloksista. Sekä maltillista kokoomusta edustavan edellisen pääministerin Fredrik Reinfeldtin että nykyisen pääministerin SDP:n Stefan Löfvenin hallitukset eivät ole halunneet vaientaa tuloksia.

”Ongelmat on tunnistettu, ja ministeriöissä on aloitettu erilaisia selvitystöitä. Tutkimustulokset kilpailuttamisen vaikutuksista ovat vielä puutteellisia”, Laura Hartman sanoo.

Työnvälityksen yksityistämisen tehokkuudesta, laadusta ja säästöistä ei näin ollen ole olemassa vielä yleispätevää näyttöä.

”Ratkaisevalta vaikuttaa se, millaisia sopimuksia julkiset toimijat tekevät yksityisten yritysten kanssa. Esimerkiksi ei kannata tehdä sopimuksia, joissa tulos määritellään sen mukaan, kuinka moni saa työpaikan. Tällainen sopimus ja sen mukainen korvaus kannustaa valitsemaan asiakkaiksi vahvimmat ja helpoimmin työllistyvät. Pitää yrittää suhteuttaa tulos työnhakijan työllistymisen vaikeusasteeseen jonkinlaisen profiloinnin kautta”, Hartman ehdottaa.

Yksityisten yritysten ottaminen mukaan julkisten palveluntarjoajien rinnalle merkitsee Suomessakin verovarojen suoraa siirtoa markkinavoimien käyttöön. Ruotsissa käydäänkin keskustelua siitä, olisiko liikesalaisuutta syytä löysentää lainsäädännöllä, jotta verovarojen käytön seuraaminen olisi kaikille avoimempaa.

Hartmanin mukaan Suomessa ei ole Ruotsin kokemusten perusteella odotettavissa suuria muutoksia.

”Kilpailuttaminen ja yksityistäminen eivät ole mitään ihmekuureja. Yksityistäminen ei ole lisännyt työpaikkoja.”