Urheilujuristi Olli Rauste: Jääkiekon SM-liiga voisi teoriassa saada rinnalleen toisen ammattilaissarjan, vaikkapa ”Lidl-liigan”
Urheilujuristi Olli Rauste kysyy, miksi jääkiekon ammattilaisliigoja on vain yksi?
HIFK:n pelaajat juhlivat Joni Ikosen tekemää maalia HPK:ta vastaan tapaninpäivänä 2023.
Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste kysyy, miksi maitoa voi ostaa monelta eri yritykseltä, mutta jääkiekon pääsarjaotteluita vain Liigalta?
Kuluvalla jääkiekkokaudella 2023-24 Jääkiekon SM-liiga, tai Liiga, kuten nimi nykyään kuuluu, on ajautunut suurten mullistusten kouriin. Syyskaudella ilmoitettiin, että Kiekko-Espoo sai ehdollisen liigalisenssin, eli melkoisen varmasti nousee Liigaan jo ensi kaudeksi ja lisäksi pelaajien ja yleisön kaipaamat liigakarsinnat palautetaan kevääksi 2025 ja siitä eteenpäin.
Tästä kaikesta voit lukea pitkän jutun tämän linkin kautta.
Mutta mikä itseasiassa on Liiga?
Jääkiekon SM-liiga Oy on osakeyhtiö, jonka osakkaita ovat viisitoista Liigassa pelaavaa seuraa taustayhtiöineen. Myös nämä viisitoista seuraa ovat osakeyhtiöitä. Tämän eräänlaisen firmaliigan mestarin on sovittu olevan Suomen mestari.
Muita sarjatasoja puolestaan hallinnoi Suomen Jääkiekkoliitto, jonka korkein sarjataso on Mestis. Sen mestari on Suomen Jääkiekkoliiton mestari.
Mutta teknisesti ottaen mitkä tahansa jääkiekkoseurat voisivat perustaa oman liigansa, ja sanoa sen mestarin olevan Suomen mestari. Liigan nimi voisi pääsponsorista riippuen olla vaikkapa Red Bull -liiga, Audi-liiga tai Lidl-liiga.
Kyse on ainakin teoriassa vain rahasta. Jos uusille seuroilla ja uudelle Liigalle löytyisi riittävän suuren lompakon yhteistyökumppaneita, uusi ammattilaisliiga voisi hyvinkin nähdä päivänvalon.
Maitoa, bensaa & jääkiekkoa
Kun kuluttaja haluaa ostaa esimerkiksi maitoa tai bensaa, niitä myy useita keskenään kilpailevia yrityksiä. Mutta urheilussa asia on toisin.
”Urheilumaailmassa kysynnän kohteena oleva tuote on esimerkiksi paras jääkiekkojoukkue. Se ohjaa urheilumarkkinoita niin, että meillä ei ole useita keskenään kilpailevia toimijoita kuten muiden hyödykkeiden markkinoilla, vaan urheilussa kuluttajien kysyntä muodostaa tilanteen sellaiseksi, että on vain yksi pääliiga”, sanoo urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste.
Asia on Rausteen mukaan teoreettisesti eräs kiinnostavimpia urheilun ydinkysymyksiä.
”Eli miksi urheilu on organisoitunut siten, että joka maassa on vain yksi liiga, joka on valtaliiga?”
Aina näin ei ole ollut. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimi vuosina 1972-79 jääkiekon WHA-liiga, joka oli perustettu kilpailijaksi NHL:lle. Samoin koripalloliiga NBA:n kanssa kilpaili vuosina 1967-76 liiga nimeltä ABA.
”Ja onhan nykyäänkin esimerkiksi nyrkkeilyssä monta eri liittoa, joilla kullakin on esimerkiksi oma raskaan sarjan maailmanmestarinsa.”
Nyrkkeilyssä oman liiton perustaminen on tietysti helpompaa kuin kokonaisen jääkiekkoliigan. Uuden liigan perustaminen ei tällä hetkellä ole Suomessa realismia.
Jo yhden joukkueen perustaminen olisi merkittävä investointi. Itse asiassa se on useimmille niin iso investointi, että on itsessään alalle tulon este.
”SM-liigan asema on niin vahva, että sillä käytännössä on monopoliasema. Jos esimerkiksi Jokerit tai mikä tahansa seura haluaa pelata Suomen parhaassa sarjassa, niiden on päästävä SM-liigaan.”
Lue myös: Näkökulma: Saataisiinpa Tuto Hockey Liigaan mahdollisimman pian