Tutkimus: Vanhempien ero romahduttaa lasten isäajan – ja tuplaa äitien käyttämän ajan
Vanhempien ero vaikuttaa lapsiin aina vaikka ero olisi sopuisa. Mutta mitä tarkalleen ottaen lasten ja vanhempien suhteessa tapahtuu eron jälkeen on ollut haastava aihe tutkia ja siksi siitä tiedetään vähän.
Vanhempien ero vaikuttaa vanhempien ja lasten väliseen yhteiseen aikaan. Eroperheissä lasten äitiaika lähes kaksinkertaistui kun taas isäaika pysyi minimaalisena.
Tuore tutkimus suurella australialaisella aineistolla paikkaa tätä puutetta. Siinä keskityttiin mittaamaan lapsen isän ja äidin kanssa viettämää aikaa ennen eroa ja sen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin millainen vaikutus erolla oli lapsen aktiviteetteihin. Tulokset osoittivat merkittävän epäsuhdan lapsiajan jakautumisessa isän ja äidin välillä eron jälkeen.
Tutkimuksen toteuttivat sosiologit Tomas Cano Madridin yliopistosta ja Pablo Gracia Irlannin Trinity Collegesta.
Tutkimuksessa oli mukana noin viisituhatta vuonna 2000 syntynyttä australialaista lasta. Kun lapset olivat 4–8-vuotiaita, heidän vanhempansa pitivät yhtenä päivänä vuodessa päiväkirjaa lapsensa tekemisistä. He kirjoittivat 15 minuutin välein ylös kenen kanssa lapsi on ja mitä hän tekee. Myöhemmin, lasten ollessa 10–14 vuotiaita, lapset pitivät itse omaa päiväkirjaa ja vastasivat samoihin kysymyksiin.
Näin saatiin aikaan aineisto, jota voitiin lähestyä monesta eri näkökulmasta: kauanko lapset viettivät aikaa molempien vanhempien kanssa tai vain äidin tai isän kanssa, ja olivatko heidän päivittäiset aktiviteettinsa ohjelmoituja kuten lukemista, kirjoittamista ja kirjastossa käymistä vai television katsomista ja kännykän selaamista.
Vanhempien ero liki tuplasi äitiajan
Tutkimuksen alussa kaikki lapset elivät kahden vanhemman kanssa. Kun eroja alkoi ilmaantua, tutkijat jakoivat lapset kahteen ryhmään: niihin, jotka elivät edelleen kahden vanhemman kanssa ja niihin, jotka elivät eroperheissä. Ryhmien vertailu osoitti, miten suuresti ero vaikuttaa vanhempien ja lasten väliseen yhteiseen aikaan. Eroperheissä lasten äitiaika lähes kaksinkertaistui kun taas isäaika pysyi minimaalisena.
Ennen eroa lasten äitiaika oli keskimäärin 2,5 tuntia, ja eron jälkeen tämä lisääntyi kahdella tunnilla. Huomionarvoista on, että päiväkirjaa pidettiin arkipäivinä, joten suuri osa lapsista on ollut kyseisinä päivinä päivähoidossa tai koulussa. Isäaika oli ennen eroa keskimäärin 50 minuuttia, ja se pysytteli eron jälkeen samana.
Erolla oli myös selvä vaikutus lasten aktiviteetteihin niin, että ruutuaika erilaisten laitteiden parissa lisääntyi etenkin pojilla.
Noin 2–4 vuotta erosta lasten äitiaika alkoi laskea samoihin lukemiin kuin se oli ollut ennen eroa. Tämä voi johtua siitä, että lasten kasvaessa he alkoivat liikkua itsenäisemmin eivätkä kaivanneet niin paljon aikaa vanhempiensa seurassa.
”Äitien päävastuu ja käytännöt jatkuvat ajankäytöllisesti myös eron jälkeen”
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä pitää tutkimusta tervetulleena, koska aihe on erittäin tärkeä ja tutkimusta vähän.
”Suomessa ei juurikaan ole tutkimusta eron jälkeisestä ajasta vanhempien ja lasten ajankäytön näkökulmasta”, Johanna Terävä sanoo.
Dosentti kollegoineen tutkii itse eron jälkeistä vanhemmuutta ja yhteisvanhemmuutta syvähaastattelujen kautta.
Canon ja Gracian tutkimuksen tulokset eivät Terävää yllätä. Vaikka isät ovat viime vuosina ottaneet enemmän vastuuta lapsista ja kotitöistä, lastenhoito ja -vastuut ovat edelleen sukupuolittuneita. Avioeron jälkeen sukupuolittuneisuus voi tulla esille, kuten havaittiin tässä tutkimuksessa, että päävastuu jää äideille, jolloin äitien lapsen kanssa viettämä aika kasvaa kun taas isän ja lapsen yhteinen aika pysyy samana.
Tutkimuksessa ei koetettu selvittää syitä siihen, miksi lapsen isäaika jää niin pieneksi.
Terävä kuitenkin muistuttaa, että hänen syvähaastatteluissaan toistuva teema on ollut isien suru siitä, etteivät he saa viettää lastensa kanssa niin paljon aikaa kuin toivoisivat.
”Isyys näyttäytyy monille miehille merkityksellisenä elämänalueena ja identiteetin rakennuspalikkana ja lapsilla on oikeus viettää tasaveroisesti aikaa kummankin vanhempansa kanssa”, Johanna Terävä sanoo.
”Monissa tutkimuksissa on havaittu, että isän hyvä suhde lapseen ennen eroa säilyy usein läheisenä myös eron jälkeen.”
Mikolla on kolme alle kouluikäistä lasta. ”Menneisyys vaikuttaa niin, että välillä otan isyydestä liikaa paineita. Yritän olla liian hyvä isä, jääkiekkotermein puristan mailaa liikaa.” © Sara Pihlaja