Velallisten terveyskeskusmaksut kaksinkertaistuvat perintätoimistossa – Moni laskunsaaja ei edes tiedä, että sen voi riitauttaa: ”Laskuissa pitäisi olla muutoksenhakuohjaus”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Laskussa pitää kertoa asiakkaalle, että suoraan ulosottokelpoisen saatavan kohdalla oikeussuojakeinona on perustevalitus.
© iStock
Perintätoimistot toimivat teknisinä välittäjinä ulosotossa. Kuntaliitto pitää menettelyä lain kiertämisenä.

Lietolainen Mona sai marraskuussa 20,60 euron suuruisen terveyskeskusmaksun, joka jäi maksamatta.

”Onhan se aika mahdoton tilanne. Olin masentunut, kun lasku tuli. Minulla on terveyskeskus- ja hammaslääkärimaksuja paljon ulosotossa ja kaikkea muutakin”, Mona sanoo.

Liedon kunta lähetti Monan laskun yksityiselle perintätoimistolle perittäväksi.

Maksumuistutus ja kaksi maksuvaatimusta ovat nyt paisuttaneet alkuperäisen summan kaksinkertaiseksi eli 45,01 euroon.

Asiakkaan vastuulla reagoida laskuun

Lain mukaan asiakas voi vaatia terveyskeskusmaksuun alennusta taloustilanteensa perusteella.

Miten varmistatte, että asiakkaat voivat vaatia maksuihin huojennuksia, kun perintä on ulkoistettu?

”Ei sitä laskunkirjoittamisen vaiheessa varmisteta. Asiakkaan pitää itse reagoida terveyspalvelumaksulain vaatimalla tavalla”, Liedon hallintopalvelujen toimialajohtaja Rauno Peltola sanoo.

Ei ole asiakkaan vastuulla tietää, että hänellä on oikeus riitauttaa oma laskunsa. Asiasta pitää olla maininta perintätoimiston laskussa.

”Laskussa pitää kertoa asiakkaalle, että suoraan ulosottokelpoisen saatavan kohdalla oikeussuojakeinona on perustevalitus. Maininta siitä pitää velalliselle antaa”, aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén kertoo.

Liedon kunnan Rauno Peltola ei ole varma, onko mainintaa heidän kuntansa laskuissa.

”Se oli jokin aika sitten pinnalla, että laskuissa pitäisi olla muutoksenteko-ohjaus. En ole ihan varma, onko meillä vielä. Laskutus on niin rutiininomaista. Helposti se jää ihmisen reagoinnin varaan. Mutta ei meillekään ole mitään hyötyä lähettää perusteettomia laskuja”, Peltola tarkentaa.

Ainakaan Mona ei ole omissa laskuissaan perustevalitusta nähnyt.

Suurin osa suosii perintäfirmoja

Kuntaliiton muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan noin 90 prosenttia kunnista käyttää laskujen perinnässä perintätoimistoa. Myös terveyskeskusmaksuja peritään perintätoimiston kautta noin 37 prosentissa kunnista.

Se on ongelmallista silloin, kun lasku menee ulosottoon.

”Jos perintätoimisto on tekninen välittäjä ulosotossa, kunnalla ei välttämättä ole seurantaa laskuista. Silloin automaattisesti kaikki laskut menevät ulosottoon. Kunnan olisi hyvä varmistaa, ettei lähetetä laskua ulosottoon ainakaan, jos ulosotto vaarantaa asiakkaan toimeentulon”, Kuluttajaviraston lakimies Juha Jokinen sanoo.

Liedon kuntakin vie terveyskeskuslaskuja ulosottoon yksityisen perinnän päätteeksi, vaikkakaan ei hallintopalvelujen johtajan sanojen mukaan paljoakaan.

”Harkintavalta säilyy kunnalla”, Rauno Peltola sanoo.

Kunta voi siis jättää viemättä laskuja ulosottoon, jos velallinen on esimerkiksi toimeentulotuen asiakas.

Lain mukaan perintätoimisto ei saa toimia ulosotossa kunnan asiamiehenä suoraan ulosotettavan saatavan, kuten terveyskeskusmaksun osalta, mutta tätä kierretään asettamalla perintätoimisto tekniseksi välittäjäksi ulosottoon.

Kuntaliito on antanut asiasta kannanoton Kunta-lehdessä vuonna 2014, jonka mukaan se vastustaa menettelyä lain kiertämisenä.

”Emme ole muuttaneet kantaamme”, Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoo.

Kunnan oma maksunperintä säästäisi

Maksuvaikeuksissa oleville asiakkaille olisi edullisempaa, että kunnat hoitaisivat itse terveyskeskusmaksujensa perinnän. Ensinnäkin maksuista voisi reklamoida suoraan kunnalle ja kunta voisi lähettää itse viiden euron maksumuistutuksia.

Toisekseen terveyskeskusmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia eli niissä ei tarvita käräjätuomiota, eikä perintätoimistoa. Kunta voisi itse viedä maksunsa ulosottoon ilman välikäsiä.

Tällöin velalliselle asiakkaalle ei tulisi ollenkaan perintätoimiston perintämaksuja, vaan vain muutaman euron ulosottomaksu.

”Ulosottomaksu voi olla esimerkiksi vain viisi euroa. Maksamattomasta yli 27 euron maksusta otetaan vain seitsemän euron ulosottomaksu”, Helsingin ulosottoviraston päivystäjä kertoo.

Kunnat suosivat silti perintätoimistoja, sillä ne hakevat ulkoistuksilla itselleen säästöjä. Kunta tarvitsee taloushallintoonsa vähemmän väkeä, kun laskutus on yksityistetty.

X