Viro päihitti Suomen Pisa-tutkimuksissa – Syinä talouskasvu, optimismi ja Venäjä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Vuodesta 2006 Viron Pisa-tulosten käyrä on osoittanut ylöspäin. Suomelle on käynyt päinvastaisesti. ©COLOURBOX
Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet vuodesta 2006. Huomattavasti heikommilta pistesijoilta aloittanut Viro on kirinyt Suomen ohi kaikessa muussa paitsi lukemisessa. Syyt löytyvät koululaitoksen ulkopuolelta.

Viron 15-vuotiaiden Pisa-tulosten etumatka Suomeen kasvoi toista kertaa peräkkäin. Viimeisimmässä, eli vuoden 2015 Pisa-tutkimuksessa Suomi ja Viro olivat Singaporen ja Japanin jälkeen jaetulla pronssisijalla yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa.

Pisa eli Programme for International Student Assessment on OECD:n vuodesta 2000 lähtien kolmen vuoden välein järjestämä tutkimus. Vakituisia osa-alueita ovat matematiikka, luonnontieteet ja lukeminen. Vuoden 2015 tutkimuksen neljäs osa-alue oli yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu, jossa Viron yhden pisteen kaula Suomeen ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Matematiikan, luonnontieteiden ja lukemisen yhteispisteissä Viro ohitti Suomen jo vuonna 2012, silloinkin vain yhdellä pisteellä. Vuoden 2015 ero oli jo yhdeksän pistettä. Suurin ero maiden välillä oli matematiikassa. Viro ohittaa pisteillään Suomen kaikilla muilla Pisa-kokeen osa-alueilla paitsi lukemisessa.

Pisteitäkin merkittävämpi ero Suomen ja Viron välillä on tulosten kehityssuunta. Suomen Pisa-pisteet ovat laskeneet vuodesta 2006 kun taas Viron käyrä on osoittanut ylöspäin.

Viron Pisa-tulokset paranevat

Kasvatustieteen emeritusprofessori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta tunnistaa trendin, jossa Suomi ja Viro kulkevat täysin eri suuntiin.

”Olemme havainneet Viron tulosten olevan vahvassa nousussa. Suomen tulokset laskevat, mutta ovat edelleen hyvää tasoa”, Hautamäki sanoo.

Viron Pisa-tulosten kehitystä tarkastellessa kannattaa Hautamäen mukaan huomioida maan talouskasvu, joka on ollut positiivinen viimeiset kymmenen vuotta.

”Itse Pisa-tutkimuksen datasta Viron kasvulle ei löydy selitystä. Mutta jos tarkastellaan koulutusta osana yhteiskuntaa, myös muiden vahvojen maiden kuten Kiinan, Hong Kongin ja Korean kansallinen talous on nousussa. Se synnyttää yleistä optimistia, joka henkilökohtaisen tulkintani mukaan voi siivittää myös yleisiä koulusuorituksia”, Hautamäki jatkaa.

Viron Pisa-nousun Hautamäki liittää nuorten elämän näköalaan, yritteliäisyyteen ja maan korkeaan työllisyysasteeseen. Vaikka maan keskiansiot jäävät reilusti Suomen alapuolelle, ihmisten tulotaso on noussut.

Hautamäki muistuttaa, että vuoden 1991 itsenäistymistä ennen Neuvostoliittoon kuuluneessa Virossa matematiikan ja luonnontieteiden opetus oli suhteellisen laadukasta. Se heijastuu Hautamäen mukaan tämän päivän Viron koululaisten hyvään pärjäämiseen näissä aineissa.

Menestys luo menestystä

Poikien selvästi tyttöjä heikompi koulumenestys on kaikille OECD-maille yhteinen ongelma. Tässäkin Viro on Suomen edellä, eli sukupuolten välinen ero Pisa-tuloksissa on Suomea pienempi. Hautamäen mukaan tätäkään eroa ei pystytä selittämään Pisa-tutkimuksen datan avulla.

Viron noususuhdannetta Hautamäki haluaa tarkastella yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Jos elämä näyttää valoisalta, talous kasvaa, työllisyystilanne on hyvä ja kulttuurielämä kukoistaa, niin tämä heijastuu myös kouluun.

”Heikossa työmarkkinatilanteessa lapset kuljettavat osan siitä tummasta ilmapiiristä koulun sisään. Suomen pisteiden laskun takana on osittain se, että jos Pisa-tutkimukseen vastaamisesta ei ole oppilaalle välitöntä henkilökohtaista hyötyä, hän ei pane parastaan”, Hautamäki pohtii.

Jossain määrin kyse on siis yhteiskunnallisen ilmapiirin ja sen heijastaman elämänasenteen eroista suomalaisten ja virolaisten välillä.

”Me tiedämme, että koulutus kannattaa. Silti nuori voi miettiä, onko koulutuksesta hyötyä. Kannattaako istua täällä, kun firmat panevat ihmisiä pihalle ja paperiteollisuus loppuu, eikä enää ole helposti saatavia hommia. Silloin syntyy näistä muista tekijöistä sellaisia vaaran pilkkuja ja tummia osia motivaatiorakenteeseen.”

Hautamäki vertaa Pisa-testiä leikkimielisesti Idols-laulukilpailuun.

”Ne laulajat, jotka kilpailuun menevät, yrittävät uskoakseni laulaa niin hyvin kuin he osaavat. Miten koulu kykenisi kertomaan lapsille, että oppiaineissa kannattaa yrittää parhaansa. Sellainen tilanne olisi optimaalinen näitä Pisa-mittauksiakin ajatellen.”

Eli Viron koululaisten menestyksen salaisuus on koulun ulkopuolelta heijastuva nousujohteisen toivon sävyttämä ilmapiiri?

”Yhteiskunnan eri prosessien yhdessä muodostama kokonaisvektori vaikuttaa myös kouluun. Koulu saa siitä vetoapua. Virossa tämän vektorin voima on vahva samalla tavalla kuin Kauko-idän talouskasvumaissa Hong Kongissa ja Singaporessa”, Hautamäki pohtii.

Lue myös:

Poikien huono peruslukutaito huolestuttaa: Auttaako siihen räppi?

370 000 aikuista suomalaista ei osaa lukea kunnolla – ei, he eivät ole maahanmuuttajia

X