Kuristunut telkkä ja joutsen kaljatölkki nokassa – roskaaminen aiheuttaa tuskallisen kuoleman

Jaa artikkeli
Joutsenen nokka on lävistänyt oluttölkin. © Lassi Kujala
Luontoon jätetyt roskat tappavat eläimiä vuosittain. Jopa tölkki tai siimanpätkä voi aiheuttaa eläimen tukehtumisen.

Lämmin heinäkuu on parasta retkeilyaikaa. Luonnon helmaan suuntaavan lomailijan pitäisi kuitenkin muistaa, että roskat voivat vahingoittaa eläimiä.

Viattomat piknikeväät voivat koitua uteliaan eläimen kohtaloksi. Eläin saattaa takertua roskaan tai ahneuksissaan niellä muovisia osia. Seurauksena voi olla pahimmillaan tukehtuminen tai suolitukos.

Lasiset ja metalliset pullot ja tölkit pitää laittaa ruokailun jälkeen roska-asiaan. Tyhjä tölkki voi takertua ruokaa etsivän eläimen päähän, lasinsirpaleet taas voivat haavoittaa eläintä tai kanssaretkeilijää. Tyhjät säilykeastiat pitäisi huuhdella ennen roska-astiaan laittamista, jotta ruuan tuoksu ei houkuttele paikalle nälkäisiä eläimiä.

Karmaisevat esimerkit näyttävät, mitä luontoon jääneet roskat voivat eläimille aiheuttaa.

Kalastustarvikkeet

Kaulan ympärille kietoutunut siima on nirhannut rikki elossa olevan valkoposkihanhen ihon. © Marja Saarinen

Suosituilla kalastusalueilla kuolee vuosittain siimoihin takertuneita lintuja. Lintu ei osaa varoa hylättyä siimaa tai pysty poistamaan sitä jalastaan tai kaulastaan. Siima saattaa hangata linnun ihon vereslihalle tai jopa amputoida sen raajan. Tämän takia tarpeeton siima pitäisi hävittää leikkaamalla se ensin pieniksi paloiksi ja laittamalla vasta sitten jäteastiaan.

Vesikasvillisuuteen taas jää usein ongenkoukkuja ja uistimia. Terävät koukut lävistävät helposti linnun nokan tai tarttuvat muualle sen ruumiiseen. Nokkaan tarttunut koukku saattaa estää lintua syömästä ja näännyttää sen lopulta nälkään.

Metalliset tölkit

Luontokuvaaja Lassi Kujala törmäsi vuonna 2009 joutseneen, jonka nokka oli lävistänyt oluttölkin. Näky oli pysäyttävä. Hän näki joutsenen kahdesti, minkä jälkeen se katosi. Loukkaantuneet eläimet vetäytyvät yleensä piiloon.

Luonnoneläimet eivät ole ainoita, jotka kärsivät roskaamisen seurauksista. Parikkalassa Etelä-Karjalassa lypsylehmä menehtyi keväällä metallinsirun aiheuttamiin komplikaatioihin. Lehmän ruuansulatus ei pysty käsittelemään metallia, joten metalli alkaa vaurioittaa eläimen kudoksia sisältä päin. Rehuntekoprosessissa tölkki hajoaa teräväksi silpuksi, ja eläin kuolee tuskallisesti.

Pullojen muovirenkaat

Vuonna 2015 ojassa Helsingissä kellui kuollut sorsa. Pullon tai kanisterin lukitusrengas oli juuttunut sen suuhun, eikä sorsa ollut pystynyt syömään. Rengas ei ollut tiukassa, mutta pienten väkästen takia sitä ei saanut poiskaan. Todennäköisesti lintu on kuollut nälkään.

Juuri tämän vuoksi pullojen ja tölkkien renkaat on aina vietävä jäteastiaan. Varsinkin sorsat saattavat tunkea nokkansa vahingossa vedessä lilluvaan renkaaseen etsiessään ruokaa rantavesistä. Jos haluaa pelata varman päälle, voi renkaat napsaista kahtia ennen pois heittämistä.

Narut, langat ja nauhat

Kuten siimatkin, narut ja nauhat olisi hyvä pätkiä pieniksi paloiksi ennen roskikseen laittamista. Jos jäteastia haisee ruualta, eläimet saattavat tulla etsimään sieltä ravintoa ja takertua samalla lankoihin. Ne saattavat kuristua tai jäädä raajoistaan kiinni johonkin.

Villapaita oli kelvannut oravalle pesäntekomateriaaliksi. Seuraavana keväänä pahaa-aavistamaton telkkä asettui pesimään oravan tekemän pesän päälle. © Lassi Kujala

Lassi Kujalan ottamassa kuvassa telkkä on kuristunut narunpätkään pesäpönttönsä ulkopuolelle. Tarina on surullinen: ihmisen luontoon jättämä villapaita oli kelvannut oravalle pesäntekomateriaaliksi. Seuraavana keväänä pahaa-aavistamaton telkkä asettui pesimään oravan tekemän pesän päälle.

Risujen seasta pilkottava villalanka takertui telkän kaulaan. Kun lintuemo seuraavan kerran lähti ruuanhakureissulle, lanka jumittui. Telkkä hirttyi, ja siitä Lassi Kujala bongasi linnun.

”Onko vika sitten ihmisen vai oravan, sitä on vaikea sanoa. Luontoon jätetty roina voi olla eläimelle kohtalokas, oli se sitten villapaita tai narunpätkä”, Kujala pohtii.

Katiskat

Katiska ei ole roska, mutta kesäaikaan se on väärin käytettynä suuri uhka linnuille ja muille pieneläimille.

Vaara syntyy, jos katiska on asetettu liian matalaan veteen, eikä veden yläpuolelle jäävää nielun osaa ole suljettu. Kujala pääsi todistaaman tällaista tilannetta, kun laulujoutsenperhe oli ruokailemassa rantavedessä. Samassa kohdassa sattui olemaan katiska, joka oli puoliksi veden yläpuolella.

Joutsenenpoikanen jumittui katiskaan. Emo seurasi vierestä, mutta ei voinut tehdä mitään. © Lassi Kujala

Pahaa-aavistamaton joutsenenpoikanen jumittui katiskaan. Emo seurasi vierestä, mutta ei voinut tehdä mitään.

Kujala auttoi ystävänsä kanssa pelastamaan poikasen, vaikka joutsenet tekivät häntä kohtaan valehyökkäyksiä. He saivat poikasen irrotettua. Kaikki linnut eivät ole yhtä onnekkaita.

”Usein apu tulee liian myöhään, ja rauhoitettujakin lintuja kuolee katiskoihin tuskallisen hitaasti. Kyse on vain pienestä korjausliikkeestä. Veden pinnalle jäävä nielu on suljettava”, Kujala sanoo.

Lue myös:

Saariston jätekeräys kriisissä: Roska- ja kakkavuori ylittää pikkuisen Roope-aluksen voimat

Länsimetron muoviroska kertyy Helsingin rannoille – ja eläimiin

 

X