Maakuntajohtaja Matti Viialainen on norppasodan veteraani – norppia vastaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
© hannu lindroos/om-arkisto
Voimakastahtoinen Matti Viialainen on hämmentänyt norppavastaisina pidetyillä näkemyksillään Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Itse hän pitää itseään norpansuojelijana.

Kuinka eri mieltä maakuntajohtaja voi olla kansalaisten ja tutkijoiden kanssa? Tätä kysymystä pohdiskellaan maakuntajohtaja Matti Viialaisen vuodesta 2013 isännöimässä saimaannorppamaakunnassa Etelä-Karjalassa.

Ennen nykyistä maakuntajohtajapestiään Matti Viialainen jyrähteli aiheesta maakuntajohtajana Etelä-Savossa, vielä Etelä-Karjalaakin merkittävämmässä norppamaakunnassa.

Viialaisen ja hänen tukijoidensa mielestä norppakanta kasvaa jo nyt tavoitteiden mukaisesti, eikä lisätoimia tarvita – mieluummin rajoituksia voisi kohta purkaa.

Enemmistö kansalaisista on kuitenkin valmis kalastuksen lisärajoituksiinkin erittäin uhanalaisen norpan pelastamiseksi. Tämä kävi ilmi sekä WWF:n että Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen kyselyissä 2014–2015. Tutkijatkin ovat yksimielisiä lisäsuojelun tarpeesta heiveröisen kannan vahvistamiseksi.

Suurin riita on syntynyt ajallisista ja alueellisista verkkokalastusrajoituksista. Nykyaikaiset nailonverkot ovat pahin uhka norpille ilmastonmuutoksen ohella.

Matti Viialainen sooloilee

2014–2015 maa- ja metsätalousministeriön nimittämä seurantaryhmä rustasi mietintöä norpansuojelusta. Etelä-Karjalasta ryhmässä oli maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (kok). Kiireisen Kopran sijasta pääosassa kokouksista kävi varamies Viialainen.

Raportin valmistuttua joulukuussa 2015 Viialainen jätti Etelä-Savon maakuntajohtajan ja kahden kalastajia edustaneen tahon kanssa mietinnöstä eriävän mielipiteen – ainoan, jossa vastustettiin lisärajoituksia kuten verkkokalastuskiellon laajentamista heinäkuulle.

Viisi muuta eriävää mielipidettä päinvastoin piti mietintöä liian lepsuna.

Keväällä 2016 Viialainen lähetti laajan ja tiukkasanaisen lausunnon ministeriöön uudesta kalastusrajoitusasetuksesta. Etelä-Karjalan liiton pöytäkirjoihin ei ole kirjattu sen enempää eriävää mielipidettä kuin lausuntoakaan.

Ei ole varmuutta siitä, ovatko kaikki Etelä-Karjalan liiton hallituksen saati valtuuston jäsenet yhtä kriittisiä suojelutoimia kohtaan kuin koko maakunnan nimissä esiintyvä Viialainen. Hallitus näyttää ilman soraääniä ja laajaa keskustelua olleen pitkälti Viialaisen näkemyksen varassa ja linjoilla.

”Tanakkaa tekstiä. Peruslinja mielestäni ok. On syytä tiedostaa, että tämä lausunto tulee herättämään tunteita”, totesi puheenjohtaja Kopra sähköpostissaan Viialaiselle keväällä 2016 tämän laatimasta lausunnosta.

Kopra pyysi kuitenkin muokkaamaan ”muotoa vähemmän syyttäväksi”.

Norppalahti vai ei?

Viialaisen mielestä kalastusrajoituksia saisi laatia vain sopimalla, ei asetuksilla. Asetustiehen on jouduttu silti turvautumaan, jotta kieltoalueet on saatu yhtenäisemmiksi ja kattavammiksi.

Viialaisella on myös oma etu kyseessä. Hänen Nestorinranta-kotitilansa ympäristö Puumalan Lintusalossa määriteltiin asetuksella verkkokalastuskieltoalueeksi.

”Kieltoja tuli myös lahtiin, joissa ei ole koskaan norppaa nähtykään”, hän sanoo Seuralle tuohtuneena.

Asiantuntijoiden mukaan tämä on pötyä, sillä paljon liikkuvat nuoret norpat käyvät myös lahtivesissä syömässä pientä kalaa.

Verkkokalastus hiipuu

Viialaisen suurimpia faneja ovat iäkkäät savolaiset verkkokalastusharrastajat. He ovat myös omistajina monissa vesialueiden osakaskunnissa, joiden ääni on vahva kalastusrajoituskeskustelussa.

Nuoria verkkokalastus ei juuri kiinnosta, ja harrastuksen hiipuminen lieventäneekin norpparistiriitoja. Päätoimisia ammattikalastajia on Saimaalla vain kourallinen, ja he kalastavat pääasiassa norpille vaarattomilla nuotilla ja trooleilla ja saavat korvauksia verkkokalastuskiellosta.

Ammattikalastajat ovat myös alkaneet kehittää norppaturvallisia pyydyksiä – Matti Viialainen tosin sanoo, että esimerkiksi norppaturvallisten rysien keväiset kuha- ja haukisaaliit ovat surkeita.

Etelä-Savossa asenteet näyttävät lientyneen Viialaisen ajoista. Toisin kuin Etelä-Karjalassa, Etelä-Savon liitto esimerkiksi hyväksyy tarvittaessa myös asetuksella tehtävät kalastusrajoitukset.

Myös Kopra sanoo, että esimerkiksi norppakuolemat norppaturvallisiksi väitettyihin muikkuverkkoihin ovat liennyttäneet hänen asennettaan rajoituksia kohtaan.

”Jos nyt pitäisi laatia uusi lausunto kalastusrajoituksista, se luultavasti olisi toisenlainen.”

Verbaalinen virtuoosi

Politiikan ex-ammattilaista Viialaista sanotaan karismaattiseksi puhujaksi ja verbaalivirtuoosiksi, jonka taidot ovat peräisin takavuosikymmeniltä Teini- ja vasemmistoliitosta. Hänen jyrääväksi koettu käytöksensä on herättänyt ärtymystä esimerkiksi tutkijoissa.

”Työryhmätyössä tulee esille, ettei hänellä ole syvällistä asiantuntemusta norpista. Jos tieto ei tue hänen mielipidettään, hän ei ota sitä vastaan. Joihinkin ilman taustatietoa oleviin poliitikoihin hänen puheensa voivat upota”, sanovat tutkijat.

Juuri kukaan ei halua arvostella 64-vuotiasta ja luultavasti pian eläkkeelle jäävää Viialaista omalla nimellään, sillä voimakastahtoiseen vaikuttajaan halutaan säilyttää asialliset välit. Luontokuvaaja ja -kirjailija Juha ”Norppa” Taskinen kuitenkin sanoo suorat sanat.

”Viialainen on vakuuttava vaihtoehtoisten faktojen mies, joka ei koskaan tunnusta virheitään.”

Viialainen heitti 2009 Savonlinnassa Taskisen ulos norppatilaisuudesta, jota tämä aikoi kuvata dokumenttiaan varten. 2011 eduskunnan oikeusasiamies antoi Viialaiselle huomautuksen Taskisen sananvapauden rajoittamisesta.

Jotkut tutkijat sanovat Viialaisen painostaneen heitä esimiestensä kautta tai äänekkäillä moiteryöpyillä.

”Kyllä myös tutkijoille täytyy esittää kriittisiä kysymyksiä”, sanoo Viialainen.

Hänen mukaansa tutkijat tarkoitushakuisesti arvioivat norppakannan liian pieneksi vastoin esimerkiksi asukkaiden havaintoja ja suurentelevat uhkia turvatakseen tutkimusrahoituksensa.

Talvisotakortti

Maaliskuussa 2011 Rantasalmella verkkokalastajien norppakokouksessa Viialainen vertasi huomiota herättäneesti rajoituksia vastaan taistelevia asukkaita talvisodan sotilaisiin, jotka myös hakivat oikeutta. Viialaisen mukaan hän puolustaa jyrkillä sanankäänteillään Saimaan asukkaiden uhanalaisia asumis-, liikkumis- ja omistusoikeuksia.

”Vuosisatoja norpan kanssa eläneet maaseudun ihmiset ovat hiljaisia ja voimattomia, eikä heillä ole mediassa tukijoita niin kuin tutkijoilla. Heillä voi olla myös toimeentulo-ongelmia, ja verkkokalastus on yksi harvoista maaseudun harrastuksista”, sanoo Matti Viialainen.

Hän pitääkin itseään elinkeinojen edistäjänä, puolustuskyvyttömien puolustajana – ja norpansuojelijana.

”Olen toiminut muun muassa norppalaskijana vuodesta 2008, välillä hiukan riskillä ja heikoillakin jäillä”, hän kehaisee.

Lue myös:

Avaa Norppalive: Oliko se Pullervo?

Suurimmat aivot: Saimaannorppa lienee maailman älykkäin norppa

X