Kumpi pätee avioehto vai testamentti? Milloin kannattaa tehdä avioehtosopimus? Kokosimme neuvot – Lue varatuomarin ohjeet

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Tommi Tuomi
© Tommi Tuomi
Miten siitä rahasta onkin niin vaikea puhua jopa läheisten kanssa! Rahasta kannattaisi kuitenkin puhua hyvän sään aikana. Ikävät salaisuudet paljastuvat kuitenkin aina.

Kannattaako avioehto, jos menee iäkkäämpänä naimisiin? Kumpi pätee testamentti vai avioehtosopimus? Entä jos puoliso ylivelkaantuu, kuka on vastuussa veloista? Näin vastaa kysymyksiin asianajaja, varatuomari Elisa Ilmoniemi Asianajotoimisto Roihu Oy:stä.

Kannattaako avio­ehtosopimus tehdä vielä vanhana?

Avioehtosopimuksia tehdään nykyisin paljon enemmän kuin ennen, ja se on hyvä asia. Näin vältytään turhilta riidoilta. Vaikka kyllä niitä riitoja piisaa silti, omaisuudesta ja rahasta kun on kyse.

Ennen jotenkin luotettiin toiseen ja avioehtosopimus tehtiin vain jos toisella oli huomattava varallisuus – jos silloinkaan.

Avioehto ei ole epäluottamuslause, vaan järkevä sopimus. Sen voi tehdä koska tahansa, kunnes ero on vireillä tai toinen osapuoli on menehtynyt.

Avioehdon teko onnistuu, kun puolisot ovat väleissä eivätkä riidoissa. Juristin juttusilla asiaa arvioidaan kummankin kannalta ja selvitetään, miten ja millainen sopimus kannattaa tehdä.

Nykyisin avioehdon tekijöissä on paljon toista kerta vihille menneitä. Avioehto selkiyttää tilanteen, kun molemmilla puolisoilla on omia perillisiä ja ehkä myös yhteisiä lapsia. Avioehdosta voi olla myös verotuksellista hyötyä.

Lue myös: Perintösuunnittelu keventää verotaakkaa – Miten omaisuutta kannattaa jakaa ja siirtää? Kenellä on oikeus perintöön? Lue neuvot ja vältä perintöriidat

Onko hyvä, että puolisoilla on omat rahat?

Äkkiseltään luulisi, että nykyisin kaikilla vauvasta vaariin on omat rahat ja omat tilit. Mutta eipä se niin olekaan. On paljon pariskuntia, joilla on yksi yhteinen tili, johon molemmilla on käyttöoikeus. Ja jotenkin on sellainen tutina, ettei varsinkaan kaikilla naisilla ole omaa tiliä.

Yhteinen tili on ihan hyvä juttu, mutta kyllä oma tilikin olisi hyvä olla. Ja jos on vielä työelämässä, palkka menisi omalle palkkatilille. Yhteiselle tilille voi sitten siirtää kuukausittain tietyn summan ruokaa ja vaikka lainanlyhennyksiä varten.

Pääasia on kaikissa raha-asioissa, että ollaan avoimia. Ei raha mikään mörkö ole. Raha on niin tärkeä asia, että siitä pitää puhua ääneen perheen kesken. Vaikeneminen ei ole näissä jutuissa kultaa, päinvastoin.

Lue myös: Oletko ylivelkaantuneen puoliso? Näin voit suojata omaisuuttasi – Lue juristin neuvot!

Miten turvaan talouteni puolison kuoleman jälkeen?

Olisi niin helppo sanoa, että turvaa taloutesi jo ennen puolison kuolemaa…mutta ei se niin yksinkertaista aina ole. Rahat menevät monilla ihan tavalliseen elämään, eivätkä he pysty tekemään sijoituksia tulevaisuuteen.

Se jääkö leskelle puolison kuoleman jälkeen varallisuutta vai ei, riippuu niin monesta asiasta. Yksi asia on onneksi selvä: avioleskellä on lainmukainen oikeus hallita yhteistä kotia.

Kun parempituloinen menehtyy, voi leski joutua taloudellisesti pulaan, jos hän on ollut poissa työelämästä eli hänellä ei ole varsinaisia työeläketuloja. Silloin avuksi voi tulla leskeneläke.

Leski saa pariskunnan omaisuudesta avio-oikeuden puolesta puolet. Se ei ole perintöä vaan tasinkoa, joka on aina verovapaata.

Pitääkö minun maksaa kuolleen mieheni velat?

Yhteiset rahat aviopuolison kanssa, ja kumppanilla on paljon velkaa. Monia varmasti mietityttää, joutuuko puoliso maksamaan kumppaninsa velat, jos puoliso kuolee aikaisemmin. Asia on kiperä ja tärkeä.

Raha on ylipäätään arka ja vaiettu aihe monissa avioliitoissa ja perheissä. On rahaa sitten vähän tai paljon, siitä avoimesti puhuminen on vaikeaa. Ja kun raha-asioista vaietaan, ongelmat eivät ratkea helposti, vaan jopa lisääntyvät.

Raha-asioista pitäisi puhua luontevasti ja avoimesti. Näin toimimalla ei pääse syntymään kamalia ongelmia. Helppo neuvo, mutta sitä on vaikea noudattaa, valitettavasti. Kaiken avio- ja perhe-elämän pitäisi perustua keskinäiseen luottamukseen, niin yksinkertaista se teoriassa on. Mutta käytäntö on valitettavasti toinen.

Kun aviopuolisoista toinen kuolee, selvitetään ensin mitä ja kenen velkaa kuolinpesässä on ja mistä varoista kuolinpesä muodostuu. Merkittävää on, onko lesken ja kuolleen välillä aikanaan solmittu avioehtosopimus.

Oman selustan turvaamiseksi lesken on usein järkevää hakea pesänselvittäjä. Kun perunkirjoitus hoidetaan asiallisesti, leski ei joudu velkavankeuteen! Vainaja itse vastaa veloistaan, ei siis leski. Yhteisvastuullisista veloista vastaavat kumpikin.

Lue myös: Testamentti on selkeä viimeinen tahto – Mitä hyötyä on ajoissa tehdystä testamentista? Voiko omat lapset tehdä perinnöttömäksi?

Voiko miehen ulosotto viedä rouvan tulevan perinnön?

Tässäkin tapauksessa avioehto vaikuttaa paljon. Kun avioliitossa toinen saa perinnön, se säilyy hänen nimissään loppuun saakka, jos avioehtosopimus on tehty. Avioliitto kestää ja kestää, eikä velkoja voi lähteä ulosmittaamaan toisen omaisuutta.

Näissä avioliiton raha-asioissa on paljon poikkeuksia ja erilaisia sovit­telusäännöksiä, ja jokainen on oma tapauksensa. Asioiden selvittäminen omin päin ei ole hyvä idea. Juristin pakeille on hyvä mennä ajoissa, ettei itse sotke asioita lisää.

Avioehtosopimus on hyvä tehdä, samoin kuin testamentti. Kannattaa kertoa myös sukulaisille ja läheisille, että tehkää ajoissa testamentti.

Testamenttiin kannattaa kirjata klausuuli avio-oikeuden poissulkemisesta: Testamentinsaajien mahdollisilla aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta tällä testamentilla tulleeseen omaisuuteen, omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon.

Tämä lauseke on tärkeä. Sillä halutaan suojata perittävä omaisuus niin, ettei perinnönsaajan puoliso pääse käsiksi toiselle kuuluvaan omaisuuteen. Siis: Jos perit enosi ja hänen testamentissaan on tämä klausuuli, ulosotossa oleva puolisosi ei saa saamastasi perinnöstä mitään.

Lue myös: Oletko ylivelkaantuneen perillinen? Näin vältät vainajan velkojen maksajaksi joutumisen – Asianajaja antaa neuvot perinnönjakoon

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X