Pientaloasujat jakoivat vinkkejään, joilla säästävät sähköä – Paksut verhot, pariskunnille tuplapeitto, ruoanlaitto takassa, lue lisää jutusta!
Pientaloasukkaat ovat oikeita arjen asiantuntijoita kertomaan, miten sähkönkulutusta voi parhaiten vähentää. Lue millä kekseliäillä konsteilla yritetään nyt saada sähkölasku pysymään aisoissa.
Kun koti lämpiää sähköllä, on järkevää keksiä keinoja säästää sähköä.
Kun sähkön hinta kipusi korkeuksiin, alkoi Omakotiliiton asiakaspalveluun tulvia yhteydenottoja siitä, miten säästää sähköä. Liiton jäsenet halusivat jakaa muille omat sähkön säästövinkkinsä ja saada myös itse hyviä ideoita.
”Meidän jäsenemme selvästi haluavat olla näissä sähkön säätötalkoissa mukana”, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Liittoon kuuluu 70 000 jäsentä. Pientaloasujilla on paljon osaamista asiasta.
”Osa sanoikin, että ei pientaloissa ole ennenkään tuhlattu vaan aina on eletty näin, energiaa säästäen. Ihmisillä on energiajärkeä. Se on kansalaistaito”, Silander sanoo.
Eräskin vastaaja totesi: ”Olen aina säästänyt sähköä, koska ei se halpaa ole ennenkään ollut.”
Omakotiliitto teki jäsenilleen kyselyn, jossa varta vasten pyydettiin sähkön säätövinkkejä. Niitä tuli paljon.
”Ja ne ovat hyviä! Joukossa ei ollut oikeastaan yhtään sellaista, jossa talon kunto olisi vaarantunut siksi, että talo jätettäisiin kokonaan lämmittämättä.”
Vastauksissa kukkii kekseliäisyys ja monesta ikävistäkin asiasta oli löydetty positiivinen puoli: jonkun mielestä kylmä vesi tekee hyvää iholle.
Marju Silander on huomannut, että yksi asia tuntuu nyt erityisesti hiertävän pientaloasujien mieliä.
”Autojen sähköistämiseen saa tukea, mutta kun kodin lämmitys on sähköllä, oletkin pahis.”
Seuraavat säästövinkit on koottu Omakotiliiton kyselyn tuloksista.
Säästä sähköä lämmityksestä
Sähkölämmitteisten kotien keskeisin keino säästää sähköä on kodin lämpötilan laskeminen. Vaikka moni pitää lämmön oleskelutiloissa vielä 20 asteessa, on makuuhuoneen lämpötila laskettu jopa +15–16 -asteeseen.
Taikasana onnistumiseen on lämmin untuvapeitto. Yksi vastaaja vinkkasi: ”Pariskunnille tuplapeitto, kyllä tarkenee. Makuuhuoneessa patteri päällä tuskin lainkaan.”
Hyvä muistutus on, että jalat kannattaa pitää lämpiminä: ”Villasukkia, vaikka kahdet tai kolmet päällekkäin, niin jalat pysyvät lämpiminä ja koko keho on lämmin.”
Sähkökriisin keskellä välttämättömyys on opittu näkemään hyveenä: ”Villapaidat ja huopatossut hankittiin alkusyksystä, joten 18 asteen sisälämpötila tuntuu itseasiassa ihan mukavalta.”
Vanhoja konsteja on otettu uudestaan käyttöön: ”Ostin paksut verhot olohuoneeseen terassinoven eteen, jotta sieltä ei hohka pakkasillakaan kylmä. Lisäksi pidämme aina väliovet kiinni, jotta kylmä ulkoilma ei puhalla koko taloon.”
Nuukailu on saanut jotkut lisäämään liikuntaa: ”Jumppaan aina välillä, tulee lämmin ilman muuta lämmönlähdettä kuin oma kroppa.”
Eräs vastaaja taas uskoo kehon karaisuun: ”Talvella käyn avannossa, se pitää rasvakerroksen hyvänä ja siten kehon lämpimänä. Jos avantoon ei voi mennä, niin lumisena talvena avannon korvaa lumessa pyöriminen tai lumella ihon hankaaminen. Ellei ole lunta, ajaa saman asian märkä, kylmä pyyhe.”
Kaikille lämmityksen vähentäminen ei kuitenkaan käy. Eläkeläinen kirjoitti näin: ”Lämmityksessä en tingi. Olen kotona kaiket päivät. Ei ole kiva palella kotona.”
Saman ajatuksen jakaa toinenkin: ”Vanhan ihmisen verenkierto ei ole kuin nuorilla ja 19–20 on meille aivan liian kylmää. Kädet ovat kylmät koko ajan. Tällainen lämmityksen lasku on aivan tuskallista, odotan kauhulla pakkasia. Viime talven pakkaskuukausina lämpötila laski lattiatasolla 11 asteeseen.”
Kun pitää jalat lämpiminä vaikka kaksilla villasukilla, pysyy koko keho paremmin lämpimänä. © iStock
Kodin valaistuksessa nuukaillaan
Jos kotiin on vaihdettu led-lamput, ei valoista tinkiminen ole välttämättä kovin tehokas säästökeino. Moni turvautuu silti siihenkin, osin vanhasta muistista.
”Hämärän laskeutuessa pidetään ”hämärätunti” kuten 1940- ja 1950-luvuilla, eli valot käyttöön vasta, kun on aika pimeää.”
Säästämisinto voi johtaa vaarallisiinkin ratkaisuihin, vai mitä sanotte tästä: ”Kotona tutuissa tiloissa pystyy liikkumaan valoittakin pimeässä.”
Moni on huomannut, että tänä vuonna jouluvaloja näkyi tavallista vähemmän.
”Tällä kaudella emme asenna ja sytytä lainkaan ulkona kausivaloja. Erilainen syksy ja joulun aika”, kertoi yksi vastaaja.
Pihavaloista on moni säästellyt: ”Pihavalojen liiketunnistin on yöt pois, muuten jänikset ja kauriit sytyttävät jatkuvasti niitä.”
Sauna – entistä harvinaisempi herkku
Sähkösauna on tunnetusti kova sähkösyöppö, joten tänä talvena moni vähentää saunomista ja ottaa normaalia miedompia löylyjä.
”Me lämmitetään Heti valmis -kiuas enää vain kerran viikossa tuulisena päivänä. Aiemmin meillä oli tapana saunoa lähes päivittäin. ”
”Käyn kerran viikossa puulämmitteisessä saunassa ja vain kerran viikossa suihkussa. Keksin myös tehdä kiukaalla saunoessa laatikkoruokaa.”
Lue myös: Sähkölasku rästissä – Saako yhtiö katkaista sähköt keskellä kylmintä talvea?
Lämpimällä vedellä ei lotrata
Aika askeettista elämää eletään nyt monessa kodissa. Se käy ilmi, kun pientaloasujat kertovat, miten lämmintä vettä säästetään.
”Arkisuihkut kylmällä vedellä. Otan suihkun sillä vedellä, joka tulee viileämpänä putkesta, jolloin on helppo pitää suihku lyhyenä, 30–60 sekunnissa.”
”Päivittäiset suihkut on harvennettu 2–3 kertaan viikossa, ja suihkuttomina päivinä on lattialämmitys minimillä. Työpaikan suihkua hyödynnetään niin, että aikuisten peseytymiseen ei omaa lämmintä vettä kuluisi kuin loma-aikoina.”
Näissäkin kärsimyshetkissä on opittu näkemään jotain hyvää: ”Kasvo-, käsi-, jalka- ja alapesun teen yleensä pesuvadissa. Ei kastu koko kroppa joka pesulla ja huomaan ihonikin voivan paremmin, kun ei sitä jatkuvasti liikaa vedellä valele.”
Pesupuuhissa kekseliäisyys kukoistaa: ”Peseytyminen on järjestetty siten, että lämminvesivaraajaa lähimmästä hanasta otetaan pesuvesi suihkulämpöisenä sopivaan astiaan ja itse suihkuttelu tehdään varaavalla retkisuihkulla. Näin esim. 10 litraa valmiiksi sopivan lämpöistä vettä riittää yhden hengen kertasuihkuun. Säästöä tulee suoraan vedenkulutuksessa, kun vettä ei tarvitse valuttaa turhaan ennen kuin se muuttuu lämpimäksi. Jos niin joudutaan tekemään, otetaan se talteen ja käytetään vaikka kukkien kasteluun. Suihkutila ei myöskään höyrysty kuumalla veden ’löträämisestä’.”
Tässäpä napakka ohje lyhyeen suihkutteluun:
”Vedenkulutusta olen vähentänyt huomattavasti. Kastelen hiukset, hana kiinni, pesuaine hiuksiin ja pesu. Avaan suihkun ja huuhtelen hiukset, sitten suihku kiinni. Samalla kastuu koko keho ja se on valmis pesua varten. Lopuksi huuhtelu. Kaiken kaikkiaan suihku on auki 2–3 minuuttia. Samoin käsien pesu, hana kiinni saippuoidessa ja pestessä, avaan hanan vain käsien huuhteluun.”
Ruojaa ja leipää on innostuttu tekemään jopa takassa. © iStock
Ruokaa hautuu valmiiksi takan lämmössä
”Ruokaa ja leipää on takassa tehty, mutta hiukan opettelua tuo vaatii, koska takka ei ole tasainen lämmöltään. Uskon silti, että meidän nelihenkinen perheemme selviäisi vaikka useamman päivän sähkökatkosta.”
Olipa sähkönsäästö muuttanut jollakin arjen ruokalistaa: ”Ruokia laitetaan isompia määriä kerrallaan, esimerkiksi perunoita keitetään koko kattilallinen ja lopuista tehdään perunasalaattia, jota syödään kylmänä parina päivänä.”
Monille niukkasähköinen elämä on tarkoittanut lisää puuhaa, kuten käsitiskiä ja jatkuvaa uunien lämmitystä. Mutta löytyipä kyselyssä myös vastakohta: ”Olen säästänyt energiaa ottamalla rennosti ja laiskottelemalla mahdollisimman paljon.”
Temoset asuvat yli 100-vuotiaassa talossa, jossa on noin 400 neliötä. Siinä on paljon lämmitettävää. ”Toisaalta tässä talossa voi asua lähes ilman sähköä. Haluan elää juuri näin, että lämmitän itse kotini ja kannan puuni”, Olga Temonen kertoo. © Tommi Tuomi