Punkki on peto: tuhannet sairastuvat vuosittain borrelioosiin
Puutiaiset ovat levinneet saaristoista ja rannikoilta sisämaahan.
Punkki eli puutiainen on levinnyt aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko Suomeen. Maamme suurimmat punkkikeskittymät sijoittuvat kuitenkin yhä saaristoon ja rannikkoalueille. Punkki suosii kosteita ja varjoisia metsiä, koska korkean ilmankosteuden alueilla ilma on talvisin hieman lämpimämpää.
”Maan karikkeessa talvehtivat puutiaiset eivät palellu vesistöjen läheisyydessä yhtä herkästi kuin sisämaassa”, kertoo punkkitutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta.
Hänen mukaansa vallitseva käsitys siitä, että punkit vaanisivat vain pitkissä heinikoissa, on ainakin osittain väärä.
”Punkki ei leviä itsenäisesti, vaan isäntäeläimensä mukana. Metsän ja heinikon lisäksi punkki voi löytyä pellolta, pientareelta tai vaikka kotipihalta.”
Punkki ja viikon veriateria
Punkki talvehtii kaikissa kolmessa kehitysvaiheessaan toukkana, alle kaksivuotiaana nymfinä ja täysikasvuisena yksilönä.
Tänä vuonna ensimmäiset punkit havahtuivat talvihorroksestaan jo maaliskuun alussa.
”Mitä leudompia talvet ovat, sitä pitempi on puutiaisen aktiivisuuskausi”, Sormunen kertoo.
Punkki tarvitsee kehittyäkseen jokaisessa kehitysvaiheessaan veriaterian.
Punkki asettuu kasvistoon odottamaan mahdollista isäntäeläintä. Punkki on sokea, mutta aistimalla värähtelyä, hiilidioksidia ja rasvakerrosten rasvahappoja se tietää isäntäeläimen olevan lähellä ja siirtyy sen iholle.
Punkin isäntäeläimenä voivat olla nisäkkäiden lisäksi linnut, jyrsijät ja jopa toukat.
Punkki hakee isäntäeläimen iholta ohuen kohdan, iskee imukärsänsä siitä läpi ja imee verta 5–7 päivän ajan, kunnes pudottautuu kylläisenä ja pulleana isäntäeläimestä maahan.
”Koiraat imevät verta naaraita kauemmin, koska niillä on kiire parittelemaan. Veriateriansa jälkeen naaraat munivat maastoon ja munimisen jälkeen ne menehtyvät.”
Nopeutuva elinkierto
Punkin elinkierto on nopeutumassa. Puutiainen kehittyy yleensä munasta aikuiseksi kolmessa vuodessa, mutta nykyään se voi kehittyä Suomessa jopa puolet nopeammin.
”Aktiivisuuskauden pidetessä punkki siirtyy nopeammin seuraavalle kehitysasteelle”, Sormunen kertoo.
”Puutiaiset myös parittelevat ja munivat koko aktiivisuuskautensa ajan keväästä syksyyn.”
Puutiainen saattaa levittää myös ihmiseen borreliabakteeria ja puutiaisaivokuumevirusta. Borreliabakteeria kantaa noin viidennes kaikista Suomen punkeista, mutta aivokuumevirusta esiintyy vain paikallisesti.
”Niissä populaatioissa, jossa virusta esiintyy, sitä kantaa vain noin sadasosa populaation puutiaisista.”
Vaaralliset nymfit
Eniten borrelioositartuntoja aiheuttavat nymfipunkit. Vain noin millimetrin pituinen nymfi jää helposti huomaamatta eikä se jää ihmisen iholle yhtä pitkäksi aikaa kuin täysikasvuiset puutiaiset.
Sormusen mukaan punkkien levittämistä sairaudet on syytä tiedostaa, mutta punkeista ei pitäisi lietsoa hysteriaa.
”Jos elää riskialueella, niin kannattaa ehdottomasti ottaa puutiaisaivokuumeelta suojaava rokote.”
Tiesitkö?
Punkki on yksi Suomen vaarallisimmista pedoista, sillä sen välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Suomessa yleisin punkin levittämä tauti on borrelioosi, johon sairastui vuonna 2015 lähes 2 000 ihmistä.
Mikäli punkin puremakohtaan ilmestyy rengasmainen ihoreaktio 2–14 vrk:n kuluessa puremasta, saattaa se olla merkki borreliainfektiosta. Ihottuman ilmaantuessa puremakohtaan pitää hakeutua lääkärin vastaanotolle antibioottihoidon aloittamiseksi.
Puutiaisaivokuumevirusta kantavia punkkeja on löydetty erityisesti Ahvenanmaan ja Turun saaristosta sekä Kaakkois-Suomesta ja Kokkolan ympäristöstä. Vuosina 2013–2014 puutiaisaivokuumetartuntoja tavattiin myös pääkaupunkiseudulla sekä Lappeenrannan ja Kotkan alueilla.