Maltalla toimiva Nemea Bank yritettiin pelastaa Suomen rikkaimman rahoilla

Maltalla toimiva suomalaispankki Nemea Bank joutui rahavaikeuksiin. Pelastajaksi – ja lopulta koko potin korjaajaksi – ilmaantui Suomen rikkain mies.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nemea Bank sijaitsee Maltalla, jota pidetään keskisarjan veroparatiisina.

Maltalla toimiva suomalaispankki Nemea Bank joutui rahavaikeuksiin. Pelastajaksi – ja lopulta koko potin korjaajaksi – ilmaantui Suomen rikkain mies.
(Päivitetty: )
Teksti: Aapo Laakso, Samuli Niinivuo

Hilpeää puheensorinaa, iloisia tapaamisia, ascot-tyylisiä hattuja, samppanjaa ja mansikoita.

Pyhäniemen upean taidekartanon aurinkoisella pihalla Hollolassa Vesijärven rannalla vilisee kaikkien tuntemia julkkiksia: tuolla vuorineuvos Pekka Luhtanen ja Tuula-rouva, eduskunnasta Seppo Tiitinen, Koneen Matti Alahuhta ja Ristomatti Ratia, tuolla taas tapakouluttaja Kaarina Suonperä ja kartanon konserttien taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

”Nyt alkoi loma, johon kuuluu ainakin mökkeilyä ja SuomiAreenaa”, kertoo vihreässä asussaan säkenöivä kansanedustaja Mari Kiviniemi vierellään puoliso Juha Louhivuori.

Kartanon omistaja avaa tervetuliaispuheellaan kesäkauden 2013. Skoolataan ja asetutaan kameran eteen. Klik, kiitos!

”Kesäkelit suosivat meitä taas”, tilaisuuden isäntä, pankkiiri Mika Lehto kiittelee vierellään vaimo Maria.

Hulppean kartanon isäntä on siis ilmeisen menestyvä pankkiiri, mutta vain näennäisesti. Tämä juttu paljastaa, että menestys onkin pelkkä kuori, kun pankkiiri joutuu tekemisiin isomman kartanoherran kanssa.

Nemea Bankin perustaja Mika Lehto hallinnoi Pyhäniemen kartanoa. © LEHTIKUVA/MARKUS HENTTONEN

Speden pankkiiri

Pertti “Spede” Pasasen kuolema vuonna 2001 väläytti Mika Lehdon nimen lyhyeksi aikaa julkisuuteen.

Viikkoa ennen kuolemaansa Pasanen oli myynyt yhtiönsä Spede-Tuotanto Oy:n pankkiiriliike Sofille, jonka pääomistaja Lehto tuolloin oli. Spede-Tuotanto tiedettiin kannattavaksi yhtiöksi ja siksi sen myynti herätti ihmetystä. Ilta-Sanomat kiinnostui kaupoista ja kysyi Lehdolta asiasta.

”Ehkä keskeisin syy kaupalle oli se, että olen henkilökohtaisesti tuntenut Pertin koko ikäni. Ollaan oltu naapureita ja tunsin hänet hyvin”, Lehto kertoi.

Kauppojen varsinainen syy selvisi vuosia myöhemmin. Pasasen omaisuus oli ollut Sofin hoidettavana, ja pankkiiriliike oli sijoittanut sitä pääosin Nokian ja Soneran osakkeisiin. IT-kuplan puhjettua sijoitukset olivat kuitenkin kääntyneet tappiolle. Pasanen oli vaatinut tästä hyvitystä ja lopulta saikin sen: Sofi osti Spede-Tuotannon 3,6 miljoonalla eurolla.

Pankkiiriliike Sofi myytiin vuotta myöhemmin. Sen osti islantilainen investointipankki Kaupthing. Lehto toimi Kaupthingin tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta kunnes jätti tehtävänsä ja muutti ulkomaille.

Euroopan markkinoille

2000-luvun lopulla Mika Lehto perusti liikekumppaninsa Heikki Niemelän kanssa liudan hallintayhtiöitä ympäri Eurooppaa.

Belgiaan rekisteröitiin sijoitusyhtiö Nevestor SA. Sen pääkonttori sijaitsee vallonialaisella omakotitaloalueella, ja yhtiön hallitukseen kuuluu vain kaksi jäsentä, Lehto ja Niemelä. Kyprokselle rekisteröitiin kaksi hallintayhtiötä, mutta Maltalle perustettiin pankki, jonka nimi kaivettiin kreikkalaisesta tarustosta: Nemea oli tarunhohtoinen paikka Kreikassa, jossa Herakleen väitetään tehneen ensimmäisen urotyönsä.

Nemea Bankista oli tarkoitus tulla Lehdon ja Niemelän urotyö. Ainakin sen liikeidea oli heidän mukaansa uraauurtava.

”Täysin samanlaista toista pankkia ei vielä ole”, Lehto ja Niemelä kommentoivat Kauppalehdelle vuonna 2010.

Nemea Bank oli pelkästään internetissä toimiva pankki eikä sillä ollut lainkaan konttoreita. Näin tavoiteltiin kustannussäästöjä, jotka mahdollistivat tavallista kannattavamman pankkitoiminnan. Lehto ja Niemelä kertoivat Kauppalehdelle, että Nemea Bankista tulisi kansainvälinen yleispankki.

”Kohderyhmämme ovat kansainvälisesti toimivat yksityishenkilöt, esimerkiksi opiskelijat, expatit ja yrittäjät. Tavoite on kehittyä globaaliksi yleispankiksi”, pankkiirit kertoivat.

Nemea Bank kasvatti kuplaa

Nemea Bank kasvoi ripeästi. Lyhyessä ajassa se oli haalinut itselleen jo noin 30 000 asiakasta. Tallettajien rahaa pankkiin tulvi pääasiassa Belgiasta ja Hollannista. Asiointi tapahtui englanniksi, ja Lehto perusteli Maltan valintaa pankin kotipaikaksi juuri tällä. Englanti on siellä virallinen kieli.

Malta on myös keskisarjan veroparatiisi. Pankkisääntely siellä on vähäistä, ja viranomaiset puuttuvat vain karkeimmiksi tulkitsemiinsa riskeihin ja väärinkäytöksiin.

Vaikka tarkoitus oli rakentaa globaali yleispankki, eivät suomalaispankkiirit toki kotimaataan unohtaneet.

Pankki oli muun muassa mukana järjestelemässä rahoitusta Juankosken kartonkitehtaalle vuonna 2013. Luottotappiota kohteesta syntyi miljoona euroa. Pienelle pankille isojen luottotappioiden kasautuminen oli kohtalokasta.

Ja sitten vielä varsinainen murheenkryyni: Lahden konserttitalo.

Mahdoton luuranko

Nemea Bankin ongelmien ydin oli sen luottokomiteassa. Tai oikeastaan ongelma oli siinä, ettei kunnollista luottokomiteaa ollut. Luotonanto oli kokonaan Lehdon ja Niemelän käsissä, mikä salli heidän myöntää lainoja varsin omaehtoisesti.

Vuonna 2013 Lehto perusti Suomeen kiinteistöyhtiö Revestor Oy:n, jonka osakepääoman maksamiseen ja liiketoiminnan rahoittamiseen käytettiin asiakkaiden tekemiä talletuksia.

Revestorin liiketoiminnan näkyvin tulos, 25 miljoonan euron hanke seisoo Lahdessa.

Kaupungin keskustan liepeillä taivaita kurottaa konserttitalon päälle rakennettu kerrostalon runko. Konserttitalo oli tarkoitus kunnostaa ja rakentaa sen kylkeen tornimainen lisäosa, johon tulisi asuntoja ikäihmisille. Kohteen rakennuttajana toimii lahtelainen Pasi Tinnilä kiinteistöyhtiönsä Liberi Oy:n kautta. Lehdon Revestor puolestaan on hankkeen päärahoittaja.

Lisärakennus on lohduton ilmestys. Ikkunoiden virkaa toimittavat vanerit ja julkisivu on kesken. Työt ovat seisseet kohta kaksi vuotta. Elokuussa työmaahissikin vietiin tuottavampiin töihin.

Vaikka konserttitalo-osa saatiin valmiiksi ja loppuvuodesta 2016 myydyksi Yleisradion eläkesäätiölle, upposivat myyntituotot lainoihin ja ostovelkoihin. Hankkeen rahoituksesta perillä olevan lähteen mukaan rakennuttajalle on kertynyt kohteesta velkaa jo noin yhdeksän miljoonaa euroa. Lähteen arvion mukaan asuntojen rakentaminen valmiiksi maksaisi vielä noin viisi miljoonaa euroa. Rakennuttaja on arvioinut asunto-osan arvoksi 13 miljoonaa euroa. Näillä tiedoilla talon rakentaminen valmiiksi ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Varsinainen pikavippi

Suomessa myönnettiin vuonna 2014 yli 400 000 pikavippiä. 50 aktiivisen pikavippiyrityksen joukossa luovi Viroon rekisteröity, suomalaisomisteinen Aasa Global AS, joka myönsi pikavippeinä Nemea Bankin lainaamaa rahaa.

Kolme vuotta sitten nuo yritykset sopivat poikkeuksellisen suuresta rahoituksesta Aasa Globalin kahdelle tytäryhtiölle: Aasa Oy:lle ja AA-Yleislaina Oy:lle. Nemea Bankin vuoden 2014 tilinpäätöksestä käy ilmi, että pikalainayritykset saivat rahoitusta aluksi 10 miljoonaa euroa. Heti seuraavana vuonna rahoitusta päätettiin lisätä 25 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan rahoituksen oli tarkoitus nousta jopa 75 miljoonaan euroon.

Näistä miljoonista pilkottiin pikavippejä suomalaisille.

Pikavippaajan asiakkailta perimä todellinen vuosikorko oli noin 100 prosenttia, josta Nemea Bankille maksettiin kiinteää 13 prosentin korkoa. Jos pikavippi maksettiin 150 päivän aikana, se poistettiin Aasan taseesta ja siirrettiin Nemea Bankin taseeseen.

Tällaista suomalaisille myönnettyä vippirahaa oli Nemea Bankin taseessa viime vuoden alussa 25,2 miljoonan euron edestä, vuoden lopussa 37,4 miljoonan.

Yksittäisenä lainana summa ylitti moninkertaisesti Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n sääntelyrajat: kaikkia munia ei saa laittaa samaan koriin, yksittäinen laina ei saa ylittää 25 prosenttia pankin pääomasta. Nemea Bankin pääoma alkuvuonna 2016 oli 5,5 miljoonaa euroa, jolloin yksittäinen laina olisi saanut olla vain noin 1,4 miljoonaa euroa.

Pankkiirit Lehto ja Niemelä kiersivät kuitenkin large exposures -sääntelyä väittämällä, että Aasan ja AA-Yleislainan rahoittaminen koostui tuhansista yksittäisistä pikavipeistä eikä kymmenien miljoonien lainasta.

Valvoja herää

Hollantilainen uutistoimisto RTL Nieuws julkaisi vuonna 2015 uutisen, jossa Nemea Bankin toimintaa luonnehdittiin keinotteluksi.

Pankki oli lupaillut parhaimmillaan yli neljän prosentin korkoa talletuksille. Se oli kymmenen kertaa kovempi korko kuin tavallisilla pankeilla.

Nemea Bankin Belgian ja Hollannin laaja asiakaskunta herätti maiden finanssivalvojien mielenkiinnon. Heidän aloitteestaan Euroopan keskuspankki ja Maltan finanssivalvonta MFSA suorittivat Nemea Bankissa tarkastuksen.

Tarkastus paljasti, että pankin toiminnassa oli ”useita vakavia sääntelyyn liittyviä puutteita”. Ongelmien yksityiskohtia pidättäydyttiin kuitenkin kommentoimasta julkisuuteen.

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers määrättiin ottamaan Nemea Bankin varat valvontaansa. Pankkiin tehdyille talletuksille asetettiin aluksi 250 euron päivittäinen nostoraja, ja asiakkaille tiedotettiin, että Maltan talletussuoja turvaa talletuksia 100 000 euroon asti.

”Kyseessä on vakavan luokan sekaannus”, pankkiirit Lehto ja Niemelä kommentoivat tilannetta Kauppalehdelle.

Veitsi kurkulla

Euroopan keskuspankki ja Maltan finanssivalvonta vaativat keväällä 2016, että Nemea Bankin pääomaa olisi pikimmiten korotettava, mikäli Lehto ja Niemelä mielivät säilyttää toimilupansa. Lisäksi painotettiin, että tilanne oli todella kiireellinen.

Saadakseen lisäpääomaa Lehto lähti hieromaan osakekauppoja Suomen rikkaimman miehen kanssa.

Lehto oli mennyt osakkaaksi Långvik South -nimiseen kiinteistöyhtiöön jo vuonna 2013. Yhtiö omisti Kirkkonummella, parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Helsingistä saaristomaisemaa: 78 ha maata ja 82 ha vesialuetta. Omaisuuden nettoarvoksi laskettiin vajaa 10 miljoonaa euroa.

Långvik South Oy oli alkujaan Henrik Lindforsin, hänen siskonsa ja kahden ystävänsä perustama kiinteistöyhtiö. Lehto tuli mukaan 50 prosentin osuudella haistettuaan bisnesmahdollisuuden.

Toukokuun lopulla 2016 Lehto ehdotti Lindforsille, josko Långvik Southin omistamat maa-alueet myytäisiin. Lindfors suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja kutsui yhtiön muut osakkaat koolle. Lehdon kanssa allekirjoitettiin sitoumus, jonka mukaan hän oli oikeutettu myymään yhtiön omaisuutta yhdellä ehdolla. Jos hän myisi koko yhtiön, maksettaisiin vähemmistöosakkaille kiinteä osakekohtainen korvaus. Kiinteä hinta arvotti vähemmistöosakkaiden osuuden 2,7 miljoonaan euroon.

Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin vaatii pankkiiri Lehtoa maksamaan vippinsä takaisin. 1,5 miljoonan euron lainan panttina on Lehdon kartano. © LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.

Kartta osoittaa, missa Långvik South sijaitsee. Lähellä on Antti Herlinin omistama Thorsvikin kartano.© OTAVAMEDIA

Konkurssipesä myy

Kauppojen paljastuttua vähemmistöosakkaille Långvik South ajautui taloudellisiin ongelmiin.

Yhtiö ei saanut päävelkojaltaan Nordealta lupaa yksittäisten tonttien myyntiin, joten se ei selvinnyt lainoistaan. Nordea irtisanoi lainat, ja alkuvuodesta 2017 Lindforsin oli toimitusjohtajana pakko hakea yhtiö konkurssiin. Herlinin toinen yhtiö, Security Forest osti Långvik Southin huvilat, rannat ja maat konkurssipesästä seitsemällä miljoonalla eurolla. Se kattoi ainoastaan yhtiön velat.

Lehdon yhtiökumppanit, pienosakkaat, jäivät siis puille paljaille.

Kaiken kukkuraksi heille rapsahti maksettavaksi myyntivoittovero Lehdon tekemistä osakekaupoista, vaikka he eivät olleet saaneet senttiäkään.

Långvik Southin kohtaloa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa ensi keväänä.

Lehto on kiistänyt vähemmistöosakkaiden jättämän kanteen kokonaisuudessaan. Hän myös vaatii kanteessa keskeisenä todisteena olevaa 10.5.2016 tehtyä kauppakirjaa salassa pidettäväksi vedoten vastaajien ja Security Tradingin liikesalaisuuksiin. Lehdon mukaan Henrik Lindfors ajoi Långvik Southin konkurssiin omalla toiminnallaan.

Toukokuun 10. päivä vuonna 2016 oli allekirjoitettu kauppakirjan lisäksi toinenkin paperi. Lainasopimuksella Lehto panttasi Pyhäniemen kartanon ja toisen kiinteistön Herlinille 1,5 miljoonan euron lainaa vastaan. Näin hän sai Herliniltä käyttöönsä yhteensä kolme miljoonaa euroa.

EKP käräjille

Lehdon saamat miljoonat singahtivat välittömästi Maltalle. Sanomalehti Times of Malta uutisoi 10. toukokuuta 2016, että Nemea Bankin pääomaa oli vastikään korotettu kolmella miljoonalla eurolla. Se ei kuitenkaan riittänyt viranomaisten päiden kääntämiseksi. Maltan finanssivalvonnan pyynnöstä Euroopan keskuspankki perui Nemea Bankin toimiluvan keväällä 2017.

Lehto ja Niemelä reagoivat keskuspankin päätökseen jättämällä sitä vastaan kanteen Euroopan yleiseen tuomioistuimeen. Kanteessa he vaativat Nemea Bankin toimiluvan palauttamista ja 10 miljoonan euron vahingonkorvauksia.

Pankille ei ole asetettu selvitysmiestä. Sen tileillä lepää talletuksia useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä, mutta pankin varannot tuskin kattavat nykyisellään kaikkea. Vajausta on arvioitu jäävän 2Ω4 miljoonaa euroa. Sijoittajat ja tallettajat joutuvat odottamaan, kunnes Lehdon ja Niemelän jättämä kanne on käsitelty.

Pyhäniemen kartanon kohtalo on auki. Herlin vaatii oikeudessa sovitusti takaisin lainaamiaan rahoja, joiden panttina kartano on. Putoaako Pyhäniemi lopulta Thorsvikin kartanoherran taskuun?

Uutisia Maltalta

Viime lokakuussa maltalainen toimittaja Daphne Caruana Galizia murhattiin autopommi-iskussa. Caruana Galizia oli tutkinut vuosikaudet Maltalla tapahtuvaa hämäräbisnestä. Viimeisinä aikoinaan hän oli tehnyt paljastuksia, jotka olivat asettaneet Maltan pääministerin Joseph Muscatin kyseenalaiseen valoon.

Toimittaja väitti, että Maltalla toimivaa Pilatus Bankia käytettiin lahjusten siirtelyyn Azerbaidžanista Maltalle. Hän kirjoitti viranomaisten epäilleen, että Pilatus Bank olisi vastaanottanut miljoona euroa Azerbaidžanin presidentin tyttären rahoja. Pankista rahat olisi siirretty Ergant Inc. -nimiselle yhtiölle. Caruana Galizian mukaan yhtiön omisti pääministeri Muscatin vaimo.

Viime toukokuussa The Malta Independent uutisoi Maltan rahoitustarkastuksen vierailleen Pilatus Bankissa. Lehti kirjoitti viranomaisten tekemän tutkinnan kohdistuneen tileihin, joita pankki hoiti ”poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden” puolesta Maltalla ja Azerbaidžanissa.

Lehti haastatteli jutussaan myös Maltan finanssivalvonnan puheenjohtajaa Joe Banisteria. Puheenjohtajalta kysyttiin, miksi Pilatus Bankia kohdeltiin huomattavasti hellemmin kuin Nemea Bankia eikä tällä kertaa paikalle hälytetty Euroopan keskuspankkia. Banister kieltäytyi vastaamasta kysymykseen.

Lue myös:

Nordealla 30 vuotta haarakonttori veroparatiisissa – kenen rahoja se pyörittelee Caymansaarilla?

X