Syrjintää? Vakuutusyhtiö ei myynyt kehitysvammaiselle Eemulle, 10, tapaturmavakuutusta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Eemu on iloinen, hymyilevä kaveri ja terve kuin pukki. Uutta tapaturmavakuutusta hän ei kuitenkaan saanut. © Annika Nykänen
Kehitysvammaisen on lähes mahdoton saada sairausvakuutusta, ja tapaturmavakuutuksen myyvät vain jotkut yhtiöt. Miksi tervettä kehitysvammaista syrjitään?

Vilkas ja eloisa poika kokoaa muovisia purkkeja tottuneesti sisäkkäin.

Isä Seppo Hämäläinen keskittyy haastatteluun muovitörppöjen kolinasta huolimatta. Ajoittain poika kääntyy kuuntelemaan – ja lumoaa kirkkaalla katseellaan. Sanaakaan hän ei ole osannut lausua kymmenenteen ikävuoteen mennessä, mutta lähimmäiset ymmärtävät hänen sanatonta kieltään. Hellyyttä voi osoittaa painautumalla hiljaa kylkeen ja mehua pyytää tarttumalla isää hellästi kädestä ja ohjaamalla sen mehulasin luokse.

Epäilykset Eemu Nykäsen kehitysviivästymästä alkoivat pojan ollessa puolivuotias, kun hänellä todettiin imeväisiän epilepsia. Kohtaukset saatiin lääkkeillä kuriin ja ne loppuivat vajaan vuoden ikäisenä. Kehitysvamma varmistui tutkimusten myötä kahden ja puolen vuoden iässä. Viimeisin diagnoosi on vaikea älyllinen kehitysvamma, mutta perussairauksia Eemulla ei ole.

”Eemu on ollut meistä melkein tervein. En muista, milloin hänellä olisi ollut edes flunssaa”, Hämäläinen tuumaa.

Perhe on vakuuttanut kaikki viisi lastaan äkillisen tapaturman varalta. Vuonna 2011 perhe kilpailutti vakuutuksensa, minkä seurauksena he päättivät siirtää ne Ifistä Fenniaan. Osa perheen vakuutuksista oli jo siirretty, kunnes karvas totuus selvisi.

”Myyjä sanoi luukulla, että kaikki muut perheenjäsenet voidaan ottaa asiakkaaksi, paitsi Eemu. He kieltäytyivät antamasta tapaturmavakuutusta, koska poika on kehitysvammainen”, Hämäläinen muistelee.

Ei vakuuteta

”Kun puhutaan älyllisestä vammaisuudesta, kategorisesti se on niin, että vakuutusta ei myönnetä missään tilanteessa, vaikka esimerkiksi fyysinen terveys olisi suhteellisen hyväkin”, vakuutuspäällikkö Erja Ahlfors-Elomaa linjaa vakuutusyhtiö Pohjolasta.

Haastattelimme juttuun Pohjolan lisäksi Ifiä, Fenniaa, LähiTapiolaa, Pohjantähteä ja Turvaa. Folksam ei halunnut kertoa kantaansa, ja Fennia ja Turva suostuivat vastaamaan vain sähköpostilla.

Kaikissa yhtiöissä sairausvakuutuksen hakeminen alkaa aina terveysselvityksen täyttämisellä. Myös tapaturmavakuutus vaatii joissakin yhtiöissä terveysselvityksen. Sen jälkeen yhtiöt pyytävät sairauskertomukset joko hakijalta tai häntä hoitaneelta taholta.

Vastuuvalintayksikkö tekee päätöksen vakuutuksen myöntämisestä. Siihen kuuluu asiantuntijoita, lääkäreitä ja lakimiehiä. Päätökset tehdään yhtiön sisäisten ohjeiden mukaan.

”Meillä tämä kehitysvammaisuus on niin, että jos terveysselvityksessä on maininta vaikka Downin syndroomasta, se on meidän ohjeiden perusteella syy antaa hylkäävä ratkaisu sairauskuluvakuutuksesta”, vakuutusneuvoja Tiina Sundström LähiTapiolan vastuuvalinnasta kertoo.

Osastopäällikkö Hanna Leikas-Tolppa Pohjantähden henkilökorvauksesta toteaa yhtiön myöntävän sairausvakuutuksia vain hyvin lievästi kehitysvammaisille, jotka pystyvät toimimaan arjessa itsenäisesti. Fennian vastuuvalinnan asiantuntija Maija Miettisen mukaan yleispätevää vastausta ei voi antaa, koska kehitysvammoja on niin monenlaisia. Kuitenkin esimerkiksi Downin syndrooma estää heillä sairausvakuutuksen saamisen. Turvan tuotepalveluista kerrotaan harkinnan johtavan yleensä siihen, että kehitysvammaiselle annetaan hylkäävä päätös. Ifissä ei osata sanoa suoraan, voidaanko vakuutusta myöntää vai ei:

”Itse kehitysvamma ei sellaisenaan ole este. Aina tutkitaan terveysselvitys huolellisesti ja katsotaan, minkä tyyppisestä kehitysvammasta on kyse. Jos tutkimuksia ja hoitoja on kesken, silloin se voi olla este”, palvelupäällikkö Ancelika Nurmi Ifistä toteaa.

”Huono bisnes”

Kun selvisi, että Eemu ei saa Fenniasta tapaturmavakuutusta kehitysvamman takia, perhe joutui palaamaan Ifin asiakkaaksi ja kaiken lisäksi maksamaan paluusta siirtosumman.

Eemun onneksi tapaturmavakuutus oli haettu pojalle jo ennen kehitysvamman toteamista. Tosin perheen isä epäilee, kattaisiko vakuutus oikean tapaturman sattuessa.

”Jälkeenpäin on alkanut mietityttää, onkohan se vakuutusturva Ifissäkään välttämättä tosipaikan tullen voimassa. Vai onko siellä joitakin pykäliä, jotka voivat vesittää vakuutuksen? Turhaan siitä maksaa, jos se ei ole voimassa”, Hämäläinen toteaa.

Perhe kysyi tapaturmavakuutusta pojalle useista yhtiöistä, mutta kaikista vastaus oli sama. Hämäläisen mukaan Eemun terveydentilaa ei selvitetty sen tarkemmin, vaan hylkäykseen tuntui riittävän jo ensikättelyssä pojan kehitysvamma.

”Ei sitä mitenkään tutkittu. Fenniassa ei pyydetty minkäänlaista kertomusta lapsen vammasta”, Hämäläinen tuhahtaa.

Perheen isä on huolissaan julkisten terveyspalvelujen heikentymisestä, koska lapsen sairastuessa kasvaa paine mennä yksityiselle puolelle. Hänen mielestään yhteiskunta huolehtii yhä paremmin vammaisten oikeuksista, mutta vakuutusyhtiöiden kohdalla valtio ei ole hoitanut tehtäväänsä riittävän hyvin.

”Jos ei saa sairauskuluvakuutusta vakuutusyhtiöiltä, joutuu maksamaan suurimman osan omasta pussista. Mitä vähävaraisempi perhe on kyseessä, sen huonommalle palvelulle he jäävät. Vakuutusyhtiöt sysäävät vastuun kunnalliselle puolelle. Että Kansaneläkelaitos ja valtio saavat hoitaa tämän ’huonon bisneksen’.”

Riskiasiakkaita?

Perustuslain kuudennen pykälän mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kynnys ry:n lakimiehen Mika Välimaan mukaan vakuutusyhtiöillä on oikeus arvioida riskiä ja sen mukaan olla myöntämättä vapaaehtoisia vakuutuksia.

”Toisaalta se ei saisi olla syrjivää sillä tavalla, että kaavamaisesti pelkän vamman perusteella ei saa mitään vakuutusta, edes räätälöityä. Ratkaisussa tulisi ottaa huomioon vammaisuuden yksilölliset vaikutukset terveydentilaan. Niistä pitäisi löytyä perustelu siihen, miksei vakuutusta myönnetä juuri tälle henkilölle”, Välimaa huomauttaa.

Kuinka vakuutusyhtiöt sitten perustelevat toimintaansa?

”Hylkäys perustuu vakuutettavan sairauskertomustietoihin, joihin pyydämme lääketieteellisen kannanoton siitä, miten kyseinen sairaus tai vamma vaikuttaa vakuutuksen käyttöön”, Miettinen summaa sähköpostilla Fenniasta.

LähiTapiolan mukaan kehitysvamman tulisi olla hyvin yksiselitteinen, jotta voidaan tietää, liittyykö sairaus tai oire vammaan, vai onko se olemassa siitä riippumatta. Tämän takia rajoitusten määrittäminen on liian hankalaa.

Vakuutusyhtiöissä kehitysvamma ja sairaus liitetään usein yhteen, vaikka kehitysvamma ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Pohjantähdestä perustellaan asiakkaiden valikointia sillä, että ”liian sairaiden” asiakkaiden myötä vakuutusmaksuja täytyisi nostaa.

”Se rasittaisi kaikkia vakuutuksen ottajia. Heille menevät korvaukset aiheuttaisivat korotettuja vakuutusmaksuja sen takia, että vahinkomeno on niin suuri. Sittenhän siinä käy niin, että terveet ihmiset lähtevät ja meillä on vakuutuskannassa pelkästään sairaita ihmisiä. Sen takia tätä riskinvalintaa tehdään”, Leikas-Tolppa Pohjantähdestä kertoo.

Myös Ifistä asiaa perustellaan vakuutusmaksujen nousulla. Turvassa vedotaan siihen, että kehitysvamman vaikutus vahinkoriskiin on ilmeinen.

”Me joudumme tekemään kategorioita, että missä tilanteessa otamme riskin ja missä tilanteessa emme. Älylliset kehitysvammaisuudet – mikä tahansa vamma onkin nimeltään – kuuluvat samaan ryhmään”, Pohjolan Ahlfors-Elomaa puolestaan täsmentää.

Syrjintää ”yleisellä tasolla”

Vuoden alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Mikko Joronen on Kynnys ry:n Välimaan kanssa samaa mieltä siitä, että jokainen hakemus tulisi miettiä tapauskohtaisesti. Vammaisuus ei saa olla ainoa syy kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi.

”Kehitysvammojakin on niin erilaisia. Toinen voi olla sellainen, ettei sitä edes päällepäin näe, kun taas toinen on vastaavasti ihan ääripäässä”, Joronen huomauttaa.

Kehitysvammaisen kohdalla hakemuksen käsittely tyssää usein vamman tultua ilmi, eivätkä yhtiöt perehdy hakijan taustoihin sen tarkemmin.

”Käsittelemme yleisellä tasolla. Siinä vaiheessa emme enää käsittele terveystietojen perusteella, koska emme lähde pilkkomaan sitä enää yksilöllisesti. Meidän pitäisi saada aika tarkka lääketieteellinen arvio jokaisesta hakijasta ja siitä, mitä tähän vammaisuuteen mahdollisesti liittyy”, Pohjolan Ahlfors-Elomaa painottaa.

Fenniassakin hakemukset käsitellään yleisellä tasolla. Arvio perustuu siihen, että kehitysvammaisilla on yleisesti kasvanut riski sairastua. Sundström LähiTapiolasta painottaa, että terveysselvitys ja sairauskertomukset luetaan huolellisesti. Heillä ohjeistuksiin on merkitty tietyt sairaudet ja oireyhtymät, joita ei vahinkoriskin vuoksi vakuuteta.

Sama käytäntö on Pohjantähdessä. Vain jos kyseessä on hyvin lievä kehitysvamma, josta ei aiheudu yli neljää rajoitusta, vakuutuksen voi saada. Lievästi autistisella henkilöllä rajoituksia voivat olla mielenterveyden, käyttäytymisen, tarkkaavuuden tai keskittymiskyvyn häiriöt. Jos hakijalla on vakuutusta haettaessa esimerkiksi lievä Aspergerin syndrooma, syndrooman oireet rajataan vakuutuksen ulkopuolelle.

Turvasta ei tullut selkeää vastausta. Ifistä todetaan vain, että hakijat käsitellään aina tapauskohtaisesti.

Julkisuuteen annetuissa lausunnoissa ja käytännön toimissa on kuitenkin selvä ristiriita.

Eemun äiti Annika Nykänen soitti haastattelun jälkeen Ifin asiakaspalveluun ja kysyi, saako kehitysvammainen heiltä sairausvakuutusta. Jo puhelimessa myyjä sanoi, että sitä ei voida myöntää, koska kehitysvamma lisää riskiä tapaturmille.

”Kysyin, onko heillä olemassa jotakin mustaa valkoisella asiasta. Kuulemma ei ole. Ihmettelin, että aika jännä linjaus. Kehitysvamma ei kuitenkaan ole sairaus vaan ominaisuus. Tässä tapauksessa on kysymyksessä perusterve poika, joka vain sattuu olemaan kehitysvammainen”, Nykänen ihmettelee.

Lainvastaista

Mikko Joronen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta hämmästelee vakuutusyhtiöiden toimintaa. Hänen mielestään se on selvästi lain vastainen.

”Sellainen tilanne, jossa vakuutusyhtiö kielletyllä erittelyperusteella, kuten vammaisuus, käyttää sapluunamaista ratkaisua kieltäytyessään tarjoamasta palveluja, on päivänselvää syrjintää yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.”

Ruotsissa on Jorosen mukaan käytännössä täysin samanlainen direktiiviin perustuva yhdenvertaisuuslaki kuin Suomessa.

”Siellä vakuutusyhtiöt ovat saaneet tuomioita oikeudessa ja joutuneet maksamaan hyvitystä vammaisuuden perusteella tapahtuneesta syrjinnästä”, Joronen huomauttaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon ei ole hänen tietojensa mukaan tullut asiasta yhtään kantelua uuden lain voimaantulon jälkeen.

”Vastaanotamme mielellämme kanteluita, koska niiden avulla meillä on mahdollisuus saada aikaan positiivista muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Toimistollamme on varmaankin iso työmaa edessä vakuutusyhtiöiden kanssa. Lainsäädäntö on hyvin selkeä siinä, minkälainen tämän tilanteen pitäisi olla, niin emmehän me voi sallia sellaista menettelytapaa, jossa on lainvastainen käytäntö.”

Samaa mieltä on Eemun isä. Seppo Hämäläisen mielestä on omituista, että kehitysvammaiset vielä nykyään eristetään Suomessa palveluiden ulkopuolelle.

”Onhan esimerkiksi homoseksuaaleja ja erivärisiä ihmisiäkin ollut niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Siitä lähtien on ollut myös kehitysvammaisia. Mutta jos vakuutusyhtiöt harrastaisivat valikoimista esimerkiksi ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, kyllä siihen sitten puututtaisiin.”

X