Mistä Kylmä-Kalle Heiskanen sai nimensä? Sotahistorian harrastaja Koikkalainen selvitti jääkärikenraalin lisänimen taustan

Koska ihminen ei pysty aina pureutumaan huonojen uutisten tulvaan, Koikkalainen muistaa iloita tilhistä, jääkiekosta ja sotahistoriaharrastuksestaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

Koska ihminen ei pysty aina pureutumaan huonojen uutisten tulvaan, Koikkalainen muistaa iloita tilhistä, jääkiekosta ja sotahistoriaharrastuksestaan.
Teksti:
Koikkalainen

Kuten lukijat ovat vuosien­ varrella tottuneet, Koikkalaisen vuotuista ajantietoa on havainto talven ensimmäisestä tilhiparvesta. Kerrotaan se nytkin: pyhäinpäivänä Koikkalainen näki noin 25 linnun tilhiparven Raumalla Monnankadun ja Äyhönjärventien risteyksessä. Iloisesti hälisevä joukko murkinoi K-Supermarketin pihan pihlajassa. Pihlajanmarjavuosihan on ollut hyvä.

Havainnossa voi olla pääluvun osalta epätarkkuutta, koska parvi oli puussa. Muutoin se on tosi. Koikkalainen oli kävelemässä kansanravintola Otavan karvalakkipuolen kautta Kalliohoviin. Oli saunailta nuoruuskavereitten kanssa. Jos Koikkalainen olisi nähnyt tilhet paluumatkalla, havainto töyhtöpäistä saattaisi jo epäilyttää.

Jotenkin nämä tilhihavainnot ovat suuria uutisia lohdullisempia. Ne tuovat aidon ilon, kun taas aseitten kalistelu, mahtipontiset, mutta tyhjät ilmastokokoukset tai Valko-Venäjän surkeat pakolaisvirrat ovat todellisuutta, jolta mieluummin melkein sulkisi silmänsä ja korvansa.

Eikö taas tapahdu Balkanillakin. Siellä kuohuu Bosnia ja Herzegovinassa, jossa Helsingin Sanomien mukaan muhii uusi kriisi sitten 1990-luvulla käydyn Balkanin sodan. Siinä kuoli 100 000 ihmistä ja kaksi miljoonaa joutui pakenemaan kodeistaan. Etniset jännitteet ovat yhä hyvin pinnassa.

Kylmä-Kalle K. A. Heiskanen

Olosuhteisiin nähden pienten ilojen haku lienee siis sallittua. Kun niitä tulee vastaan säällisesti, niin jaksaa paremmin kestää isommat pahat. Sillä lailla ihminen on vain rakennettu, että liika on liikaa. Niin kuin sekin, että jääkiekossa niin Rauman Lukolla kuin HPK:llakin on kiekko hukassa. Onneksi Mikkelin Jukurit on iskussa. Koikkalaisen sydän sykkii aina pienen puolella, jääkiekossakin.

Vaan samapa tuo, se on vain jääkiekkoa. Sotahistorian harrastelijana Koikkalaiselle taas ei ollut koskaan selvinnyt, mistä jalkaväenkenraali K. A. Heiskanen sai lisänimen Kylmä-Kalle. Marko Tapion Arktisesta hysteriasta se selvisi: jääkärikenraali ei koskaan hymyillyt.

Kirjassa Vihtori Kautto paljastaa, että Heiskanen on todistetusti hymyillyt kerran:

”Pojat olivat lämmittämässä sille saunaa, ja kun kenraalia ei kuulunut, ne kyllästyivät ja menivät itse kylpemään. Sitten tuli pitkä ukko alasti saunaan. Pojat sanoivat, että: Missä helvetissä se Kylmä-Kalle perkele viipyy, että olis päästy lähtemään pois. Silloin veti Kalle kuulemma suunsa hymyyn, kun kiipesi lauteille.”

Lukeminen kannattaa aina. Nyt tiedetään, että kenraalitkin ovat vain ihmisiä, myös Kylmä-Kalle. Sitä paitsi Arktinen hysteria on Koikkalaisen lukemista sotakirjoista parhaimpia. Oli suuri vahinko, että sarja jäi 1973 kuolleelta kirjailijalta vain kahteen osaan.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!

X