Kuka aloittaa sodat? Aina se on se toinen
”Kriisiä kriisin päälle. Sitä on nyt maailman meno. Vaan elettävä on, sanoo rivivenäläinenkin, vaikka on muuten hiljaa. Ja sodat aloittaa aina vain se toinen”, kirjoittaa Koikkalainen.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Kaikista tuuteista tulee nyt vain huonoja uutisia.
Siksi Koikkalainenkin lukee vain palstoja, joissa kerrotaan 50 tai 100 vuoden takaisista asioista.
Silloin toivo vielä eli.
Helsingin Sanomat kertoi 14.10.1973 maisteri Pekka Martimosta. Hän oli kuin Cervantesin yksinäinen ritari Don Quijote.
Molempien tehtävä oli mahdoton. Don Quijote taisteli tuulimyllyjä vastaan, Martimo yritti pelastaa Suomen viinan kirouksilta.
Viinapullot pienemmiksi
Martimon idea oli yksinkertainen. Viinapullot pienemmiksi.
Puolikkaan pullot piti korvata 0,4 litran pulloilla.
Ajatus oli kirkas. Koska suomalaisen on aina pakko juoda pullonsa siltä istumalta tyhjäksi, on parempi, että juomaa on jo valmiiksi vähemmän.
Sekin riitti änkyräkänniin.
Alkon kannasta ei ole tietoa. Eikä Koikkalaisella ole muistikuvaa, että 0,4 litran pullot olisivat täyttäneet maan.
Suunnitelma hävisi historian hämärään. Ja Suomen kansa juopottelee lähes niin kuin ennenkin.
Lue myös: Koskenkorva on jo 70-vuotias – Näin pohjalaiskylän ”Kossusta” tuli kokokansan ihmeviina
Alkon ykkösostos
Oli Martimon tempussa silti tietty juju.
Testaamatta jäi, olisiko 0,4 litran pullo riittänyt ja olisiko ongelma jollain lailla kierretty.
Viinan suhteenhan suomalainen on varsin kekseliäs.
Koikkalaisella on mielikuva, että ennen muinoin ykkösostos Alkossa oli pullo Kossua.
Toiseksi suosituin ostos oli kaksi pulloa Kossua.
Koston kierre on loputon
Alkoholipoliittista keskustelua on käyty niin kauan kuin Suomikin on ollut olemassa.
Tärkeämpiäkin asioita silti on.
Esimerkiksi Lähi-idän tilanne ja Ukrainan sota.
Lähi-itä on yhtä hirvittävää koston kierrettä. Ja aina sama virsi: toinen aloitti.
Ukrainassa sodan alkamisesta ei ole epäselvyyttä. Venäjä aloitti.
Vain loppu on sama. Sitä ei näy.
Lehdetön kaupunki, kouluton kylä
Tiedäthän Rauman, pittoreskin merikaupungin, jossa puhutaan outoa kieltä?
Siellä tapahtuu. Aikeet raumalaisen Länsi-Suomen liittämisestä Porissa ilmestyvään, Sanoman kustantamaan Satakunnan Kansaan kuohuttavat.
Huolet eivät ole journalistisia. Sen puolen uusi omistaja varmasti hallitsee.
Eniten hiertää päätösvallan siirtyminen Poriin.
Lehdetön kaupunki on kuin kylä ilman kyläkoulua. Se on nähty.
Syntyykö Taka-Lukko?
Muutos on – ainakin Koikkalaisen mielestä – osa vuosien kehitystä. Monissa asioissa painopiste on vaivihkaa siirtynyt Raumalta Poriin. Suurempana se on voinut päsmäröidä päätöksenteossa.
Jo vuosikaudet raumalaiset on pakotettu syntymäänkin Porissa.
Kiekkopiireissä taas on kuiskittu Rauman Lukon ja Porin Ässien yhdistämisestä.
Se olisi viimeinen niitti. Vai mistä kertoo raumalaisten uudelle seuralle antama työnimi?
Se on Taka-Lukko.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.