Venäjän armeija on juopotteleva rosvojoukko

Kevät saa, kasvot vaihtuvat. Vielä hetki sitten uutiskasvot olivat Asko ­Järvisen, Mika Salmisen ja ­Hanna ­Nohynekin. Husin ja THL:n koronakasvot hävisivät ­yhdessä yössä, tilalle ­tulivat Vladimir Putinin ja ­Volodymyr Zelenskyin naamat. Kuvat Ukrainan sodan ruumiista ovat onneksi arme­liaita: ei kasvoja, mutta surkeita myttyjä teiden varsilla ja mustuneita tönkköjä romujen seassa.

Nyt ei ole sijaa linnunlaululle. On vain taisteluiden jylyä, kuolemaa, nälkää, pohjatonta hätää – eikä tietoa, mihin kaikki Ukrainassa vielä kääntyy. Ukrainassa hätä on suurin, Venäjän armeija ja sen brutaali hyökkäys aiheuttaa tuntuvat seuraukset koko Euroopassa ja myös muualla maailmassa. Harvalla oli aavistus siitä, miltä maailma näyttää keväällä 2022.

Paluuta vanhaan ei ole. Luottamus on mennyt. Uuden rakentamiseen menee vuosikymmeniä, ja epäluulo pysyy silti syvänä. Se, mitä Ukrainassa on tapahtunut, on juopa, joka pysyy ukrainalaisten mielissä sukupolvien ajan.

Historiallinen kevät

Venäjän kansalle asioi­den oikea tila ja todelliset tapahtumat eivät aukene ehkä koskaan. Kun sodat pitkittyvät, valheetkin syöpyvät entistä syvemmälle eikä ­halua kuulla vastapuolta ole.

Ukrainan sota hallitsee myös Suomea. Suomalaisten turvallisuudentunnetta ei ole järkytetty näin vuosikymme­niin. Voisi jopa sanoa, että ­tilanne on pahin sitten sotavuosien.

Yöpakkaset, noottikriisit ja Tšekkoslovakian miehitykset jäävät kevään 2022 rinnalla pelkiksi maakuntatason erikoisoperaatioiksi, jos tällainen ilmaus tässä tapauksessa sallitaan.

Suomalaisia ­koettelee eritoten Venäjän yksiviivai­suus: se ottaa haluamansa vaikka raa’alla väkivallalla. ­Venäjä valitsi sodan.

Mikä erottaa Suomen ­Ukrainasta, jos oikein tiukka paikka ­tulee? Ei mikään.

Kysymys on elämänarvoista. Kumman valitset, pelolle rakennetun syn­keän yksinvallan vai demokratian, jossa asioista päätetään yhdessä. Joskus riidellenkin.

Eurooppa odottaa

Venäjän armeija ja sen toimet sen väliaikaisesti Ukrainassa valloittamilla alueilla ovat olleet kauhistuttavia. Liikkeellä ei ole ollut ystävällinen veljeskansa, vaan juopotteleva rosvojoukko, joka kiduttaa, raiskaa, tuhoaa ja tappaa silmittömästi.

Raaka hävitys on kohdistunut tietoisesti siviiliväestöön, ja sen ainoa tarkoitus on ollut nujertaa Ukrainan selkäranka mahdollisimman likaisin keinoin. Pöyristyttäviä tekoja ei yritetä edes peitellä.

Tunnelmat eivät ole pääsiäisenä korkealla missään. Venäjän isoja manööverejä odotetaan ja pelätään Kaakkois- ja Etelä-Ukrainassa Mustanmeren rantojen tuntumassa. Länsi auttaa Ukrainaa ja lisää ­pakotteita Venäjää vastaan.

Kevättä ei enää ­odoteta. Keväällä odotetaan. Koko ­Eurooppa odottaa.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!