Koronashokin jälkeen kohti viisaita valintoja – Mari Pantsar: ”Mistä onnellisuus ja hyvinvointi itse asiassa tulevat?”
Koronashokin muuttama arki sai Mari Pantsarin pysähtymään ja pohtimaan elämän hyviä asioita: ”Onko onnellisuuden salaisuus läheisissä ja luonnossa? ”
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti.
Ikävät uutiset koronashokin inhimillisistä vaikutuksista leviävät ympäri maailmaa päivittäin ja on vielä mahdoton arvioida kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia. Surullisinta on miettiä tautiin menehtyneitä ihmisiä.
Nykyinen kriisi tarjoaa kuitenkin tilaisuuden arvioida elämää ennen koronaa – aikaa, jolloin sai käydä töissä työpaikalla, tavata työkavereita ja halata läheisiä. Työnteon lomassa kauppareissut, harrastukset, matkat ja iltamenot pitivät meidät toimeliaina.
Poikkeuksellinen tilanne saa huomaamaan, miten hyvin yhteiskuntamme normaalisti toimii. Oikeus liikkua vapaasti, toimiva koulujärjestelmä, sosiaaliturva ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat olleet meille itsestään selviä etuja.
Ostoksia harkitaan tarkemmin
Globalisaatiossa olemme myös tottuneet ajattelemaan, että meillä on vapaus kuluttaa vaikkapa Kiinassa ja Intiassa tehtyjä halpatuotteita niin paljon kuin pystymme. Kauppojen hyllyt ja verkkokaupat pursuavat halpaa pikamuotia ja -elektroniikkaa.
Saatavilla on hurjan paljon enemmän tavaraa kuin vanhempamme olivat nuoruudessaan tottuneet näkemään, saati kuluttamaan.
Koronan aikana liikkuminen, matkustus ja kulutus ovat pakon edessä hiipuneet. Kansalaiset ostavat pääasiassa vain pakollisia elintarvikkeita.
Jokaista ostosta harkitaan tarkemmin. Monen vapaa-aika kuluu luonnossa liikkuessa ja läheisten parissa.
Koronashokin muuttama arki saa pohtimaan elämän hyviä asioita
Poikkeuksellisissa olosuhteissa, arjen muuttuessa, on hyvä hetki pysähtyä ja pohtia elämän hyviä asioita ja arvokkaita päämääriä. Mistä onnellisuus ja hyvinvointi itse asiassa tulevat?
Olemmeko sitä onnellisempia, mitä enemmän voimme matkustaa ja kuluttaa? Vai onko onnellisuuden salaisuus läheisissä ihmisissä ja luonnossa? Mikä riittää?
Koronashokissa luonto saa ansaitun hengähdystauon, mutta taloudellista taantumaa ei kukaan varmastikaan toivo. Kun olemme selättäneet koronakriisin, edessä on taloutemme uudelleen rakentaminen.
Jälleenrakennuksessa kannattaa hyödyntää koronataistelussa saatuja oppeja ja kokemuksia elämän arvokkaista päämääristä. Yhteiskunnasta ja elämäntavoistamme pitää rakentaa ympäristön kantokyvyn kannalta kestävämpiä kuin ennen.
Koronashokki toivottavasti muistuttaa monille, että nämä kulkevat käsi kädessä.
Varmaa on myös se, että jos palaamme elämäntavoissamme ja kulutustottumuksissamme aikaan ennen koronaa, on edessämme pian nykytilannetta suurempia ja pitkäkestoisempia kriisejä.
Talouden ensihoidon ja pidemmän toipumisen suunnittelussa meidän tulee varmistaa, että toimenpiteet eivät sysää meitä toisiin ongelmiin – ilmastokriisin ja luontokadon syliin.