Markus Kajo pienen kansamme kekseliäisyydestä: ”Kyllä on hyvä olla suomalainen, kun meillä selvästi nupissa kiitää”

”Kuinka moni oikeasti käyttää kotonaan ”kätevästi tilaa jakavaa” ­liukuovea?” Seuran kolumnisti Markus Kajo pohtii.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Seuran kolumnisti Markus Kajo on kirjailija, viihdealan yrittäjä ja radio- & tv-viihteen konkari.

"Kuinka moni oikeasti käyttää kotonaan ”kätevästi tilaa jakavaa” ­liukuovea?" Seuran kolumnisti Markus Kajo pohtii.
Teksti: Markus Kajo

Mietiskelin hiljattain, että jos ­minulla olisi ovitehdas, niin minä valmistaisin ­yksinomaan TYÖNNÄ-ovia. Kun kaikki tykkää niistä!

Vai kuka muka haluaisi hilata ja raataa isoja ostoskantamuksia hankalasti ovista, joita pitää vetää, kun yhtä hyvin voi olla työntämällä aukeava uksi, sen sisään ryykääjän kineettiseen energiaan reagoiva.

Työntämällä aukeava ovi on yksi parhaista keksinnöistä maailmassa! Huonojakin keksintöjä toki on – muitakin kuin vetämällä aukeava ovi.

Esimerkiksi, kuinka moni oikeasti käyttää kotonaan ”kätevästi tilaa jakavaa” ­liukuovea?

(Liukuovellinen asunto kyllä ostetaan mutta liukuovea ei käytä kuin joku satunnainen kylään tullut pikkulapsi, joka sitten renkkaakin sitä eestaas koko illan.)

Liukuovesta voisi luulla, että se on kuntoilulaite. Ihmiskehoa tiämmä ­jalostava ähkimävempele, joka silmät innosta palaen­ ostetaan, mutta jota ei eka viikkojen jälkeen kuunaan käytetä. (Paitsi vaatteiden, laukkujen tms. ripustamiseen.)

Työpaikan vessa taas on systeemi jota käytetään, mutta ei ­osteta. Pidettäisiin outona häntä, joka vaatisi saada ostaa vessan työpaikaltaan.

Tietysti jos ­tarjoaisi (ja pystyisi maksamaan) vaikka miljoonan, niin toki se klosetti myytäisiin, kalusteineen kaikkineen. Vessan tilalle jäisi työpaikan taloon tyhjä reikä, johon myöhemmin rakennettaisiin uusi vessa.

Työpaikalla vierailijoille kerrottaisiin hienona erikoisuutena, että tästä kohdasta yksi työntekijä osti miljoonalla vessan, ja sen tilalle jäi tyhjä kuutio, jonka täytteeksi rakennettiin tämä Alessin suunnittelema vessa. Ja rahaa jäi ylikin.

Ylijäämällä piti ostaa ­työntekijöille kuntopyörät, mutta kaikilla olikin jo ­kotona sellainen riesanaan, niin rakennettiinpa sitten esihenkilön huoneen viereen ­halaushuone. (Covidin takia se on tosin ­lukittuna 24/7.)

Suomalainen kekseliäisyys

Muita hyviä ihmisen keksintöjä on ­sokeri. Sokeri on hauskempaa kuin suola. Vaikka suola onkin hyödyllistä (esimerkiksi hirville).

Sokeri on vähän niin kuin kemikaalien­ maailman nais. Ja suola on kemikaalien mies.

Hyödyllisiä oivalluksia ­ihmiskunnan keksintöhistoriassa ovat työntöovien, ­suolan ja sokerin lisäksi ehdottomasti myös painovoima ja kitka.

Painovoiman ansiosta emme ­karkaa avaruuteen tuulten mukana. Kitkan ansios­ta emme valu laaksoihin ja jontkiin, rähiseväksi ja tappelevaksi ihmiskasaksi.

Painovoima on keksitty Suomessa. ­Miksi sen nimi muuten olisi painovoima, selvällä suomen kielellä. Kuten kitka. Ja kulta. Ja polkupyörä.

Itse asiassa suurin osa keksinnöistä tai ainakin tosi moni keksintö on ­ilmiselvästi kotimainen. Ajatelkaa, näin pienen kansan ­kehittelemiä!

Ja oudommannimisiäkin suomalaiskeksintöjä on paljon. Linux, IRC, AIV-rehut, monot, heteka ja pieksut!

Kyllä on hyvä olla suomalainen, kun meillä selvästi nupissa kiitää. Siis hyvälläkin tavalla!

Lue kaikki Markus Kajon kolumnit tästä!

Lue myös: Hormonikierukka, maailman tehokkain ehkäisykeino on suomalainen keksintö

X