”Jalkapallo näytti todellisen ihmisluonnon – Pohjimmiltaan ihminen on ystävällinen ja hyvä”

Jaa artikkeli
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori. © Tommi Tuomi / Otavamedia
"Aika moni itki helpotuksesta, kun Eriksenin viimein kerrottiin olevan kunnossa. Ottelun jälkeisissä kommenteissa huokui lämpö ja vilpitön empatia", Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström kirjoittaa.

Koko Suomi katsoi henkeään pidätellen, kun Tanskan hyökkääjä Christian Eriksen tuupertui maahan kesken EM-ottelun. Istuin itse kokouksessa ja seurasin jalkapallo-ottelua äänettömästä kännykästä.

Porukasta vain kahta kiinnosti jalkapallo. Kun ottelu sai dramaattisen käänteen, laitoin äänet päälle ja tilanne pysäytti koko seurueen.

Jalkapallofanit stadionilla ja television ääressä toivoivat parasta ja pelkäsivät pahinta, mutta kaikki olivat samalla puolella.

Aika moni itki helpotuksesta, kun Eriksenin viimein kerrottiin olevan kunnossa. Ottelun jälkeisissä kommenteissa huokui lämpö ja vilpitön empatia.

Suomen maalintekijä Joel Pohjanpalo ottelun jälkeen. Mies ei maalinsa jälkeen hymyillyt, mutta ottelun jälkeen sentään hymykin irtosi, kun tieto Christian Eriksenin tilan kohenemisesta oli saavuttanut pelaajat. © Riku Laukkanen / Lehtikuva

Lue myös: Reportaasi Tanskan EM-kisoista: Näin elämä voitti Huuhkajien historian ensimmäisessä arvokisaottelussa

Yhdessä luonnon puolesta?

Samana viikonloppuna äänestettiin kuntavaaleissa. Viikkoja ehdokkaat ja tukijat olivat nälvineet toisilleen ja osoitelleet muiden virheitä.

Sosiaalisessa mediassa viestintä vaihteli nenäkkään ja suoranaisen kuran välillä. Vaalijulisteita tärveltiin ja ehdokkaita tönittiin kadulla.

Jokainen inhimillinen heikkous hyväksikäytettiin ja jokainen virhe tuotiin valokeilaan.

Missä oli silloin se empaattinen ja muita kannustava ihminen?

Ihminen on lajina äärimmäisen sopeutuvainen, sosiaalinen ja nokkela.

Näillä taidolla olemme asuttaneet koko maapallon ja muodostaneet isompia yhteisöjä kuin mikään muu nisäkäs.

Olemme tavoitelleet yhteiskuntia, joissa huolehdimme kaikista, emmekä vain omasta laumasta. Lajinomaisesti meillä on kyky hyväksyä myös tuntemattomat, emmekä pidä jokaista vierasta vaarana.

Politiikassa kaikkien tavoite on parempi yhteiskunta. Hyvä yhteiskunta ei kuitenkaan tarkoita kaikille samaa, eikä varsinkaan keinot sinne pääsemiseksi.

Jollekin hyvä on ensisijaisesti taloudellista yltäkylläisyyttä ja toiselle puhdasta luontoa. Mielipiteet voivat olla erilaisia ja silti pitäisi olla mahdollista keskustella asioista ja yrittää ymmärtää toisia.

Olisiko mahdollista yhdistää voimat koko maapallon suojeluun? Jospa kentän molemmilla puolilla huudettaisiin yhdessä myös luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Oltaisiin valmiit keskeyttämään käynnissä oleva peli ja mietittäisiin yhdessä, kuinka kannattaa jatkaa. Kaikki tekisivät voitavansa, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.

Yksilölle sataa sympatiaa, populaatio on vain lukuja

Eläinmaailmassa yksilö saa enemmän sympatiaa, kuin koko laji. Yhdelle loukkaantuneelle ilvekselle saatetaan kerätä varoja hoitoon ja eläimen kuvat keräävät paljon sympatiaa.

Kun taas puhutaan ilveksistä yleisesti, silloin keskustellaan kannan vahvuudesta ja mietitään, pitäisikö niitä tappaa ja kuinka monta.

Yksilö elää ja tuntee, mutta populaatio on vain lukuja.

Silti ilahdun, kun yhden elollisen tuska herättää muiden myötätunnon. Minä päätän uskoa, että jalkapallo näytti todellisen ihmisluonnon ja pohjimmiltaan ihminen on ystävällinen ja hyvä.

Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä.

X