Äidin odottamaton paluu monen vuoden jälkeen tyttären elämään kummastuttaa – Voiko menneet antaa anteeksi?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Äiti ja tytär
© iStockphoto
Maijan lapsuutta saneli yksinhuoltajaäidin masennus. Seija toivoo, että tytär jättäisi menneet taakseen ja olisi häneen jälleen yhteydessä. Lue, miten asiantuntija neuvoo tilanteessa.

Maija vei likaiset alusvaatteensa pyykkikoriin joka päivä, vaikka tiesi, ettei äiti pese läheskään aina pyykkiä. Muutaman päivän päästä hän haki samat alushousut takaisin jalkaansa. Ne olivat edelleen likaiset. Koulussa haukuttiin, koska tyttö haisi.

Lapsuus oli kova. Huonot muistot tulevat edelleen välillä mieleen, vaikka Maija on nyt itsekin aikuinen.

Seija-äiti haluaisi pitää tyttäreensä yhteyttä, mutta pyyntö tuntuu Maijasta liian vaateliaalta. Voiko huonon lapsuuden antaa noin vain anteeksi?

Seija selittää tekojaan sillä, että hän oli masentunut. Sairas. Olisi halunnut pitää tyttärestään parempaa huolta, mutta ei pystynyt. Ei jaksanut tiskata, pyykätä eikä kokata. Ei ollut saanut itsekään parempia eväitä elämään.

Nyt Seija on parantunut, työssä käyvä, normaali aikuinen. Hän haluaisi hyvittää tyttärelleen kaiken tämän kokeman vääryyden. Antaisiko Maija pitää nyt itsestään huolta, kun äiti siihen viimein pystyisi? Vai onko jo liian myöhäistä? Tyttö on 25-vuotias ja asuu omassa kodissaan.

Maija on niin vahva, että pärjää omillaan. Opiskelee ammattikorkeakoulussa unelma-alaansa. Osaa pitää omasta kodista huolta. Äidin yhtäkkinen ilmaantuminen monen vuoden tauon jälkeen kummastuttaa. Voisiko heille todellakin muodostua läheinen suhde?

Lapsuudessa Maija joutui kannattelemaan äitiään, joka kertoi tälle mieshuoliaan. Sellaista Maija ei suostu enää kuuntelemaan. Nyt hän osaa määritellä omat rajansa ja kertoo ne äidilleen. Saat kirjoittaa kirjeitä, jos et pidä minua terapeuttinasi. Tavata et saa.

Miten Seija voisi voittaa tyttärensä luottamuksen takaisin?

Kuvituskuva

© ANSSI KERÄNEN

X