Napit vastakkain naapurin kanssa

 Sopu sijaa antaa, mutta naapurustossa se tahtoo unohtua. Miten ratkoa naapuririita?

Ärräpäät lentelevät tai puheyhteys katkeaa kokonaan. Toisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä syynätään. Jakaudutaan meihin ja muihin: hyviin ja huonoihin ihmisiin.

Kuulostaako tutulta? Aika monesta kuulostaa. Joka neljännellä suomalaisella on naapuri, jonka kanssa on hankala tulla toimeen. Noin kolmella prosentilla naapurikärhämät haittaavat jo arkea.

”Tällöin ihminen muuttaa arjen aikataulujaan ja liikkumistaan välttääkseen kohtaamasta ikävää naapuria. Omassa kodissakin voi joutua olemaan varpaillaan”, psykologi, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm kertoo.

Naapuririidat rasittavat terveyttä: syntyy ahdistusta, masennusta, stressihäiriöitä, uni- ja sydänongelmia.

Asumismuoto vaikuttaa jonkin verran riitojen aiheisiin, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Sen mukaan kerrostalossa kiukkua nostattavat kova musiikki ja juhliminen, jätteiden lajittelu, tupakan- savu ja lemmikit.

”Rivitalossa aiheuttavat närää turha moottoriajoneuvoilla ajo ja pysäköinti, töykeä käytös, toisten tekemisiin puuttuminen ja välinpitämättömyys yhteisiä asioita kohtaan,” Häkkänen-Nyholm tietää.

Miten sitten luovia naapuriviidakossa?

Pitääkö kaikkien naapureiden kanssa tulla toimeen?

Osasyy naapuririitoihin voi olla siinä, etteivät ihmiset tunne toisiaan. Tutustua kannattaa, vaikkei ylimmiksi ystäviksi alkaisikaan. Joustavuus ja ymmärrys naapurin tapoja ja arjen rutiineja kohtaan lisää sopuisuutta.

Ihmisellä on tarve kuulua ryhmään. Toisilla tämä tarve on laimeampi, ja he viihtyvät paremmin omissa oloissaan. Taloyhtiössä kirjoittamattomana normina on, että jokainen osallistuu yhteisiin tekemisiin. Ellei osallistu, tulee sietää asian varjopuolet: mahdolliset juorut ja ulkopuolelle jättämiset.

Miksi uudesta asukkaasta tulee silmätikku?

Vanhat asukkaat tyypillisesti odottavat, että tulokas osaa sopeutua yhteisön normeihin. Ellei osaa, muut herkästi kääntyvät häntä vastaan. Sen jälkeen tarina alkaa elää omaa elämäänsä. Tulokkaaseen liitetään asioita ja piirteitä, jotka saavat hänet näyttämään muiden silmissä huonolta.

Ensivaikutelma ratkaisee. Sksi uuden asukkaan kannattaisi näyttää itsestään alussa parhaat puolet.

Pitääkö hankalaa naapuria sietää?

Sovun säilymiseksi ei kannata puuttua naapurin loukkaavaan käytökseen, jos se ei haittaa omaa arkea tai psyykkistä hyvinvointia.

Mutta jos naapurin puuhiin liittyy ilkivaltaa, nimittelyä tai oman arjen vaikeutumista, siihen pitää puuttua.

Asia pitää ottaa puheeksi asianosaisen kanssa. Ellei viesti mene perille, otetaan yhteys taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään, tarvittaessa ulkopuoliseen sovittelijaan.

Kuka oikein on hankala?

Naapuririidoissa on harvoin yhtä syyllistä. Asioita kannattaa tarkastella myös toisten asukkaiden perspektiivistä ja miettiä, miltä oma käytös muiden silmissä näyttää. Valitettavasti naapuririidoissa ihmiset alentuvat lapsellisiin tekoihin. Tahallaan toista kiusaava ihminen on hankala siksi, että hän voi huonosti.

Miksi karttelu ei kannata?

Jos naapureita joutuu välttelemään, mielenterveys on vaarassa. Tällöin tarvitaan ammattiapua, jotta pystyy etäännyttämään itsensä ahdistavaksi kokemasta tilanteesta. Kyse voi olla traumaperäisestä, terapialla hoidettavasta stressireaktiosta. Silmänliikkeitä hyödyntävä EMDR-terapia auttaa usein nopeasti.

Mitä kun sukset ovat pahasti ristissä?

Koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää anteeksi. Viisas aloittaa esimerkiksi pudottamalla viestin naapurin postilaatikkoon. Siinä hän pahoittelee omaa osallisuuttaan erimielisyyteen – vaikkapa siihen, ettei päässyt osallistumaan talkoisiin ja kertoo, mistä syystä.

Viestin sävy on tärkeä. Siksi samalla on hyvä kertoa, että odottaa ilolla seuraavaa tapahtumaa. Viestiin voi piirrellä kukkasia ja liittää suklaalevyn.

Helinä Häkkänen-Nyholm toimii dosenttina Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa.

Kotilääkäri 5/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti