Miten riitainen pari selviäisi erosta siististi?

Jaa artikkeli
© anssi keränen
Petterillä ja Iiriksellä on kaksi lasta, joten he haluaisivat sopuisan eron.

Iiriksen ja Petterin avioliitto on päättymässä, koska kummankaan mielestä he eivät enää pysty keskustelemaan rakentavasti. Pieninkin eripura menee liian helposti riitelyksi. He eivät halua, että lapset joutuvan kuuntelemaan jatkuvaa riitelyä.

Ennen lopullista avioeroa olisi kuitenkin monia käytännön asioita, kuten lasten huoltajuus, asumisjärjestelyt ja omaisuuden jako. Miten riitaisa pari saisi hoidettua eron onnistuneesti?

Tähän mennessä ero ei ole sujunut kovin mallikkaasti. Sekä Petteri että Iiris ovat mustamaalanneet toisiaan lapsilleen. Molemmat ovat myös pyytäneet yläkouluikäistä lastaan kertomaan viranomaisille, että tämä haluaa asua juuri kyseisen vanhempansa kanssa.

Avioehto on jäänyt aikanaan kirjaamatta, joten omaisuuden jaosta on tulossa vaikea. Sekä Iiris että Petteri tuntevat tulleensa toisen taloudellisesti hyväksikäyttämäksi, sillä molemmat muistavat paremmin ne ajat, jolloin ovat itse tienanneet enemmän. Petterin mielestä Iiris oli liian monta vuotta kotiäitinä. Iiris muistaa puolestaan liiankin hyvin, miten kauan Petterillä kesti päästä leivän syrjään kiinni pitkittyneen työttömyyden jälkeen.

Kumpikin haluaisi jäädä asumaan perheen yhteiseen kotiin, mutta toisen on pakko muuttaa pois. Miten ihmeessä senkin voi ratkaista, kumman on pakattava kimpsut ja kampsut mukaansa? Kodin irtaimiston jakaminenkaan ei meinaa sujua, sillä molemmat ovat kiintyneet tavaroihinsa.

Eroavan pariskunnan puhevälit ovat kuitenkin säilyneet, eikä erossa ole kolmansia osapuolia. Miten Iiris ja Petteri pääsisivät vaikean eron yli?

Yhteisessä kodissa vuoroviikoin

Iiris ja Petteri ovat päätyneet eroon, koska kokevat, että eivät voi keskustella mistään asiasta rakentavasti. He eivät halua, että lapset joutuvat kärsimään jatkuvasta riitelystä. Omaisuuden jakoon ja lasten asumiseen liittyvät kysymykset herättävät molemmissa suuria tunteita.

Lasten on hyvä nähdä, että vanhemmat ovat asioista eri mieltä. Näin he oppivat, että kiistat kuuluvat elämään, mutta asioista voidaan sopia. Iiriksen ja Petterin olisi hyvä miettiä, mitä he hyötyvät epärehellisyydestä ja toistensa mustamaalaamisesta lapsille. Pelottavien riitojen seuraaminen horjuttaa lasten perusturvallisuutta. Koska lasten paras on vanhempien tärkein tavoite, sotakirveet kannattaisi yrittää haudata.

Iiriksen ja Petterin riidat eivät ehkä kärjistyisi niin pahasti, jos kumpikin kuuntelisi, mitä asiaa toisella on. Molemmilla pitäisi olla tilaa kertoa omista toiveistaan ja tunteistaan. Kummankin tulisi keskittyä kyseessä olevaan asiaan, ei toisen persoonan arvostelemiseen. On tärkeää miettiä, missä asioissa voi tulla toista vastaan ja missä ei halua joustaa.

Jokaisella on omanlaisensa tausta ja menneisyys. Se vaikuttaa ajatuksiin ja tekoihin. On hyvä tiedostaa, että kaikki ongelmat eivät johdu puolisosta silloin, kun elämä muuttuu pelkäksi riitelyksi. Puolisosta voi erota, mutta omaa itseään on vaikea päästä karkuun. Käsittelemättömät ongelmat seuraavat lähes aina mukana seuraavaan suhteeseen.

Joskus riitoja on todennäköisesti ollut vähemmän ja rakkauden tunteita enemmän. Iiriksen ja Petterin kannattaisi miettiä, mitkä olivat ne asiat, joihin he toisissaan aikanaan ihastuivat. Tätä kautta saattaisi löytyä jonkinlaista yhteisymmärrystä ja halua toivoa toiselle hyvää.

Iirikselle ja Petterille ajatus yhteisestä kodista muuttamisesta tuntuu vaikealta. Jos he aikovat jäädä asumaan samalle alueelle, vuoroviikkoasuminen saattaisi olla heidän tapauksessaan toimiva ratkaisu. Ehkä ainakin aluksi kumpikin voisi asua viikon toisessa asunnossa ja viikon vanhassa kodissa yhdessä lasten kanssa. Tällainen ratkaisu vaatii molemmilta paljon joustoa, mutta helpottaa omaisuuden jakoa. Näin lasten elämään ei myöskään tulisi kerralla niin monia muuttujia.

Elina Holappa, projektikoordinaattori, Parempi avioliitto ry

X