Moni meistä on tietämättään työpaikkakiusaaja – Anne-Maria vihasi lempinimeään, mutta ei uskaltanut 15 vuoteen kertoa siitä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Työpaikkakiusaaja ei välttämättä tiedä olevansa kiusaaja.
Työpaikkakiusaaja ei välttämättä tiedä olevansa kiusaaja.
Työpaikkakiusaaminen on yleinen ongelma Suomessa. Pahimmillaan työpaikkakiusaaminen vie kiusatun terveyden. Mutta miksi työpaikkakiusaaja ei aina edes tiedosta olevansa kiusaaja?

Oletko koskaan todistanut omalla työpaikallasi tapahtuvan työpaikkakiusaamista?

Noin joka viides suomalainen epäilee, ettei itse osaisi tai uskaltaisi puuttua kiusaamiseen.* Miksi työpaikkakiusaamiseen puuttuminen tuntuu olevan niin vaikeaa?

”Varmaankin taustalla on pelko. Ei uskalleta puhua. Pelätään, että jos ottaa asian esille, niin tilanne vain pahenee. Näin ei kuitenkaan saa olla. Ja tässä korostuu työyhteisön rooli”, toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen sanoo.

Lain mukaan meillä jokaisella on kuitenkin velvollisuus omien taitojemme mukaan turvata työyhteisön turvallisuus ja pyrkiä parantamaan oman työyhteisön jaksamista.

”Työturvallisuuslain vastuu lähtee ikään kuin samasta ajatuksesta, että jos kävelen työpaikalla ja kaadan vahingossa teetä lattialle tai näen, että lattialla on vesilammikko, minulla lain mukaan velvollisuus kuivata se. En voi tehdä niin, että menen vain työpisteelleni ja laitan sähköpostia siivousyksikköön, että tulkaa kuivaamaan – ei, minulla itselläni on velvollisuus kuivata lattialla oleva lammikko, ettei kukaan vain liukastu siihen.”

Samalla lailla myös kiusaamiseen tulee puuttua.

Kahvitauoilla jupistaan epäasiallisuuksia – selän takana puhuminen on surullisen yleistä

Työpaikkakiusaamiseen tulee aina puuttua.

Työpaikkakiusaamiseen tulee aina puuttua. iStock

Työpaikkakiusaamista tapahtuu erityisesti työkollegoiden välillä. Tämä voi ilmetä muun muassa oman kollegan tekemän työn arvioimisena ja virheiden metsästämisenä, joita sitten ruoditaan työkavereiden kanssa kahvitauolla arvioitavan selän takana.

Tällainen käytös ei ole asiallista ja siihen tulee puuttua. Tällaisesta kulttuurista – selän takana puhumisesta, virheiden metsästyksestä – tuleekin kertoa rohkeasti epäasiallisesti käyttäytyvälle ja tarvittaessa esimiehelle.

”Jos kollegat kuiskuttelevat tällaisia selän takana, esimies ei usein ole edes tietoinen, että tällaista epäasiallista käytöstä tapahtuu”, Juri Aaltonen muistuttaa.

Ja jos esimies on mukana selän takana mollaamisessa, hänelle tulee sanoa asiasta.

Kiusaaja ei nimittäin välttämättä ymmärrä kiusaavansa, ennen kuin se hänelle kerrotaan.

”Pelkään, että liian usein kuvittelemme, että kiusaaja ymmärtää kiusaavansa, mutta hän ei vain välitä. Aika usein tilanne voi olla se, että kiusaaja ei ymmärrä esimerkiksi oman puhetapansa epäasiallisuutta”, Aaltonen sanoo.

”Uskon, ettei kukaan tietoisesti ajatellen aiheuta toiselle haittaa.”

Pitkään jatkunut kiusaaminen alistaa ja voi vaarantaa terveyden

Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi myös vaarantaa työntekijän terveyden. Jos kiusaaminen on jatkunut pitkään, se johtaa usein siihen, että kiusattu alistuu, ja hänen kykynsä reagoida ja puuttua asioihin heikkenee koko ajan entistä enemmän ja enemmän, eikä hän osaa itsekään hakea apua.

Juri Aaltonen kertoo esimerkin.

”Eräässä työpaikassa Anne-Mariaa* kutsuttiin ”Anskuksi”. Kysyin parin kuukauden työskentelyn jälkeen häneltä, että onko muuten ok, että sinua kutsutaan Anskuksi vai haluaako hän, että häntä kutsutaan Anne-Mariaksi?”

Työntekijä vajosi kirjaimellisesti tuoliinsa.

”Hän paljasti, että häntä niin loukkaa, kun häntä kutsutaan Anskuksi. Ja häntä oli kutsuttu sillä nimellä 15 vuotta. Mutta hän ei ollut koskaan sanonut siitä kenelläkään. Ja joka kerta kun häntä sanottiin Anskuksi, häntä sattui syvälle sydämeen.”

Lempinimi ei tarkoituksella ollut pilkallinen. Anne-Maria ei vain osannut saati uskaltanut sanoa muille, että hän koki lempinimen loukkaavana.

*Anne-Marian nimi muutettu.

Lue myös: Kiusaaminen ei ole koskaan leikkiä: Psykoottisten häiriöiden ja itsemurhan riski kasvaa merkittävästi

Jos epäilet työkaveria kiusattavan, toimi näin

Joka kolmas kertoo havainneensa työpaikallaan työpaikkakiusaamista viimeisen vuoden aikana. Siihen puuttuminen vaatii kuitenkin toimia.  Kiusaamista ei tule koskaan sivuuttaa.

”Moni on usein tietoinen siitä, jos omalla työpaikalla tapahtuu kiusaamista. Minua on henkilökohtaisesti mietityttänyt, miksi ne, joita ei kiusata – ja jotka ovat usein vahvempia työpaikalla – eivät puutu millään tavalla kiusaamiseen”, Juri Aaltonen pohtii.

Jos huomaat työpaikalla kiusaamistilanteen, asia pitäisikin ottaa rohkeasti esille.

”Kun todistat kiusaamista, kysy kiusatulta kahden kesken miltä hänestä tuntui: kokiko hän asian kiusaamiseksi? Jutelkaa ja miettikää yhdessä, miten toimia.”

Tarvittaessa voi puhua myös suoraan kiusaajan kanssa ja kertoa hänelle, että mielestäsi hänen toimintansa on epäkohteliasta tai epäasiallista.

Työtiimin hyvinvointi on kaikkien vastuulla.

Työtiimin hyvinvointi on kaikkien vastuulla. iStock

Juri Aaltonen haluaakin rohkaista ihmisiä keskustelemaan työpaikkakiusaamisesta avoimesti.

”Puhukaa työpaikoilla, se on tärkeintä. Kiihkotta ja asiallisesti. Yhdessä.  Ottakaa koko yhteisö mukaan. Jos ollaan hiljaa, ei kukaan tiedä missä mennään.”

On myös tärkeää muistaa, ettei myöskään kiusaajan selän takana tulisi puhua, eikä syyllisiä pidä etsimällä etsiä.

”Lain mukaan työnantajan on puututtava työpaikkakiusaamiseen, mutta ilman henkilöstön tahtoa asiat eivät muutu, ainakaan ripeästi. Se on lopulta meistä kaikista kiinni”, Aaltonen summaa.

”Koska me kaikki kuulumme työyhteisöön, meidän täytyy itsemmekin kannalta viihtyä siellä; jos kaikilla on hyvä ja turvallinen olo töissä, kaikki myös viihtyvät töissä paremmin.”

Häirintää ja työpaikkakiusaamista on esimerkiksi…

  • toistuva uhkailu
  • pelottelu
  • ilkeät ja vihjailevat viestit
  • väheksyvät ja pilkkaavat puheet
  • työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen
  • maineen tai aseman kyseenalaistaminen
  • työyhteisöstä eristäminen
  • seksuaalinen häirintä.

Tällainen toiminta voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen.

Häirintään voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Tällaista voi olla esimerkiksi:

  • toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon
  • työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen
  • sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein
  • epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen
  • nöyryyttävä käskyjen antaminen.

Lähde: Työsuojelu.fi

Lähde: Toimihenkilöliitto ERTOn kyselytutkimus: Joka kolmas työntekijä on havainnut työpaikkakiusaamista viimeisen vuoden aikana 

X