Syö ympäristöystävällisesti – Näin valitset ruoka-aineet monipuolisen terveellisesti lautasellesi

Jaa artikkeliTilaa Seura
syö ympäristöystävällisesti
Kasvisten syömisen lisääminen vähentää ruokavalion ympäristövaikutuksia. © iStock ja OM-Arkisto
Kun lisäät monipuolisesti kasviksia, täysjyväviljaa ja luonnonkalaa ruokavalioon, teet hyvää sekä ympäristölle että terveydelle.

Kun syö ympäristöystävällisesti, mitä tulisi valita lautaselle, jotta ruoka olisi myös terveellistä?  Täytyykö lihan syönti lopettaa kokonaan? Entä pitäisikö maito vaihtaa kasvimaitoon?

Yhä useampi miettii oman ruokavalionsa muuttamista ympäristöystävällisemmäksi. Periaatteessa se on helppoa: lisätään monipuolisesti kasvisten, täysjyväviljan ja luonnonkalan syöntiä ja valitaan satokauden mukaisia tuotteita. Sen jälkeen yksinkertaisia vastauksia ei ole.

Ympäristöystävällisyys ja terveellisyys ovat suuria kokonaisuuksia, joissa muuttujia on paljon. Siksi eri alojen asiantuntijat ovat usein eri mieltä asioista.

Hiilijalanjälkitutkija painottaa ruoan ilmastovaikutuksia, vesistötutkija rehevöitymisvaikutuksia, biologi luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ravitsemustieteilijä ruoan ravintoarvoja.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta tuntee ilmiön hyvin.

Ruokavalio on kokonaisuus, jossa eri tekijöitä täytyy suhteuttaa.

”Tutkimustieto auttaa asioiden hahmottamisessa ja suhteuttamisessa, mutta lopulliset ruokaratkaisut kuluttaja joutuu tekemään itse.”

Syö ympäristöystävällisesti – lisää kasviksia

Kaikkein yksimielisimpiä asiantuntijat ovat siitä, että kasvisten syömisen lisääminen vähentää ruokavalion ympäristövaikutuksia. Kasviksia kannattaa syödä mahdollisimman vaihtelevasti ja monipuolisesti. Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio on tunnetusti hyväksi myös terveydelle, sillä se sisältää paljon erilaisia ravintoaineita.

Erityisesti kannattaa lisätä kotimaassa kasvaneita luonnontuotteita, kuten marjoja ja sieniä. Niiden lisäksi on hyvä suosia kotimaisia juureksia, kuten perunaa ja porkkanaa, joiden viljely on vähäpäästöistä. Satokauden mukaan kannattaa syödä myös runsaasti kasvihuonevihanneksia tai avomaatuotteita.

Ruokavalioon on hyvä lisätä myös monipuolisesti erilaisia kasviproteiinien lähteitä, kuten palkokasveja, herneitä, papuja, härkäpapuja, siemeniä ja pähkinöitä.

Talviaikana ruokavaliota voi täydentää myös tuontihedelmillä, kuten sitrushedelmillä. Ne ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä, ja niiden hiilijalanjälki on kuljetuksen jälkeenkin vielä melko pieni.

Valitse kotimaisia viljoja

Täysjyväviljat ovat hyviä kuidun ja proteiinin lähteitä, ja siksi niitä kannattaa syödä päivittäin runsaasti. Myös ympäristön kannalta kotimaiset viljat vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat kaikki hyviä valintoja, sillä niiden hiilijalanjälki on melko pieni.

”Viljoja kannattaa käyttää monipuolisesti, sillä se tukee alueellisia viljelykiertoja, mikä on hyväksi maaperälle”, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Suosi luonnonkalaa

Luonnonkalat pyydystetään tavallisesti lähivesistä, minkä takia niiden hiilijalanjälki jää pieneksi. Lisäksi ne ovat ravitsemuksellisesti monipuolista ruokaa. Aina kun mahdollista, ruokaostoksilla kannattaa suosia silakkaa, särkeä, muikkua ja ahventa.

Luonnonkalan haasteena on sen saatavuus. Sitä on harvemmin tarjolla kuin viljeltyä kalaa. Lisäksi viljelty kala on hinnaltaan usein luonnonkalaa edullisempaa.

Ruokaostoksilla kannattaa suosia silakkaa, särkeä, muikkua ja ahventa.

”Myös lohta kannattaa syödä silloin tällöin, sillä se on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde. Rehevöitymisen kannalta kotimainen kasvatettu kirjolohi on Norjan lohea parempi vaihtoehto.”

Syö lihaa kohtuudella

Kaikesta ruoantuotannosta lihan tuotanto kuormittaa ympäristöä selvästi eniten. Lihan osuus ruoankulutuksen hiilijalanjäljestä on keskimäärin noin 45 prosenttia.

Ravitsemuksen kannalta lihan syönnistä ei kannata luopua kokonaan, sillä liha on hyvä ja monipuolinen proteiinin ja ravintoaineiden lähde. Ympäristön kannalta sen käyttöä on kuitenkin syytä huomattavasti vähentää.

Eri lihoissa on omat haasteensa. Liiallinen punaisen lihan syönti on haitallista terveydelle. Sen tuotanto myös kuormittaa ilmastoa ja rehevöittää kaikista ruoista eniten. Esimerkiksi naudanlihan hiilijalanjälki on 5–7 kertaa suurempi kuin broilerinlihan.

Nautakarjatuotteet ja erityisesti laiduntavien nautojen tuotteet ovat kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta hyväksi.

Mitä sitten valita, jos välttämättä haluaa syödä naudanlihaa?

”Jos haluaa painottaa ilmastoa tai rehevöitymistä, kannattaa syödä lypsyrotuista nautaa. Mutta jos haluaa painottaa luonnon monimuotoisuutta, kannatta syödä liharotuista.”

Sianlihan ilmastovaikutukset ovat selvästi naudanlihaa pienempiä, mutta ne ovat jonkin verran broilerinlihaa suurempia.

Siipikarjanlihaa tuotetaan kasvatushalleissa, ja sen hiilijalanjälki on selvästi naudanlihaa pienempi. Ilmaston ja vesistöjen rehevöitymisen kannalta kannattaa ehdottomasti suosia vaaleaa broilerin tai kalkkunan lihaa.

Käytä maitotuotteita kohtuudella

Maitotuotteiden osuus koko ruoantuotannon hiilijalanjäljestä on noin 20 prosenttia. Maidon tuotanto kuormittaa ilmastoa runsaan kulutuksen takia. Siinä on kuitenkin monia hyviä ravintoaineita, joiden takia sitä kannattaa käyttää. Maito on esimerkiksi hyvä proteiinin lähde, toisin kuin sen korvikkeena käytetyt kasviperäiset juomat.

”Maitotuotteet ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaista ruokavaliota, ja niitä kannattaa käyttää. Ympäristöä ajatellen käyttö on kuitenkin hyvä pitää kohtuullisena”, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/21.

Lue myös: Taltuta lievä tulehdus ruokavaliolla – Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kokosi uuden, yllättävän ravintopyramidin

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X