Kun puoliso hävettää
Juha tekee itsestään aina seurueen keskipisteet härskeillä jutuillaan. Anni-vaimoa rasvaiset vitsit eivät naurata enää yhtään.
Kun miehet tulivat sisälle grillin virityksestä, Anni kuuli heti, että Juha oli taas vauhdissa. Vaikka miehen tarinasta oli jäljellä vain loppuhuipennus, oli tyylilaji selvä: Juha puhui taas härskejä.
Annista tuntui kuin kaikki sisälle tulijat olisivat vaivihkaa tuijottaneet häntä. Aivan kuin katsoakseen, mitä hän ajatteli törkeyksistä.
Mitäs luulette, Annin teki mieli tiuskaista. Miltä tuntuu naisesta, kun oma mies kehuu muille, että naapurissa on pantavan näköinen muija ja sitä kun pääsisi polkasemaan. Tuollaisia ne olivat Juhan puheet. Eikä miestä hillinnyt yhtään se, seisoiko Anni vieressä vai ei.
Annia nolotti niin, että kaikki ilo hiipui mielestä. Aina hän sai hävetä Juhaa! Tämäkin ilta oli pilalla, vaikka vastahan se alkoi. Ja niin kuin hän oli odottanut ja suunnitellut näitä kutsuja.
Ei tämä mitään uutta ollut kenellekään. Juha nautti siitä, että oli törkyturpa ja järjesti sillä itselleen paikan seurueen keskipisteenä.
Juhan vakituinen ohjelmanumero oli tehdä iso numero siitä, minkä näköinen joku tuttu on. Oliko tuo ihminen epäseksikäs ”karsea haahka, joka on varmasti puutteessa”, vai hyvännäköinen. Jälkimmäisistä Juha eritteli vartalonmuodot yksityiskohtaisesti. Oli puhe mistä vaan, aina Juha sai sen käännettyä rivoksi vitsiksi.
Taas naurunremakka kantautui Annin korviin. Juha osasi kertoa tarinansa niin, että yleisö ulvoi naurusta.
Anni muisti, että joskus kauan sitten jutut olivat naurattaneet häntäkin. Mutta siitä oli jo vuosia. Nykyään mies vain inhotti. n
Seura 35/2014
Jokainen vastaa itsestään
Anni pahoittaa mielensä syystäkin, sillä Juhan jutut toisista naisista ja seksikkyyksistä ovat ymmärrettävästi loukkaavia omaa puolisoa kohtaan.
Juha tuntuu ottaneen roolin naurattajana härskeine juttuineen. Tämä puoli hänessä lienee sekä hauska että loukkaava. Annikin on aikanaan ollut nauramassa Juhan härskeille jutuille, mutta suhteen syvennyttyä ja ajan kuluttua ne ovat alkaneet tuntua myös henkilökohtaiselta vähättelyltä. On kuitenkin tärkeää, että Juha uskaltaisi pysähtyä herkistymään myös Annin tunteille ja reagoinnille näissä tilanteissa.
Anni ei ole vastuussa miehensä käytöksestä, vaan Juha vastaa siitä itse. Annin ei tarvitse hävetä, mutta hän voi kyllä ilmaista rauhallisen jämäkästi myös muiden kuullen, että nämä jutut tuntuvat hänestä pahalta.
Maaret Kallio, Seksuaali-terveysklinikan erityisasiantuntija, Väestöliitto
Aseta rajat
Kun on kyvytön kohtaamaan ihmisiä, se näkyy esimerkiksi siinä, että samat seksijutut pyörivät, oli sitten seurassa miehiä, naisia tai lapsia. Tällainen tilanne kertoo vaikeudesta kohdata ja ymmärtää toisten mielenmaailmaa – oman mielen rajoittuneisuus tulee siinä esteeksi.
Mitä enemmän kukin joutuu erilaisten traumojen kautta sulkemaan elämästään joitain asioita pois, sitä enemmän on mahdollista, että jäämme toistamaan samoja asioita yhä uudelleen. Tällaisessa tilanteessa oman itsen ja toisten luova, arvostava, myönteinen kohtaaminen ei ole mahdollista. Jäljelle jää vain pettymyksen ja katkeruuden häivyttäminen vaikkapa toisten mitätöinnin kautta.
Mitä Anni sitten voi tehdä? Pitää omat tunteensa ja ajatuksensa sisällään? Antaa keskinäisen suhteen näivettyä, kuihtua? Juha jatkaa vitsiensä kertomista niin kauan kuin se on mahdollista, niin kauan kuin mitään rajaa sille ei tule. Jos Anni haluaa elävän suhteen Juhan kanssa, hänen täytyy olla näkyvä sekä itselle että Juhalle. Se merkitsee ”tulemista ulos kaapista”, tulemista Juhalle esiin omine tunteineen, ajatuksineen ja rajoineen, miten häntä tässä suhteessa kohdellaan. Ellei Anni voi tuoda esiin omia reunaehtojaan suhteessa ja näin aseta Juhaa pakotetun kohtaamisen ja kasvun eteen, Annin mahdollisuudet hyvään läheisyyteen suhteessa valuvat hiekkaan.
Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto