Tuore suomalaistutkimus: Eläkeläiset viettävät yli puolet päivästään istuen – Ratkaisuksi keppijumppaa ja painonnostoa ikäihmisille?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kyykkyjen tekeminen sopii kaiken ikäisille.
Kuntosalilla harjoittelu ei ole välttämätöntä, mutta lihaskunnostaan kannattaa pitää huolta vielä eläkkeelle jäätyäänkin. © iStock
Liika istuminen rappeuttaa työikäisten lisäksi myös suomalaiset eläkeläiset. Liikkeellä pitäisi pysyä läpi päivän myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti naiset istuvat eläkkeelle jäämisen jälkeen päivässä yli tunnin pidempään kuin aiemmin työelämässä. Miehet sen sijaan istuvat naisia enemmän niin työelämässä kuin sen jälkeenkin.

Tutkimustulosten perusteella eläköityvien henkilöiden pitäisi korvata liikkumatonta aikaa edes kevyellä liikunnalla. Sekä miesten, että naisten tulisi vähentää istumista erityisesti ilta-aikaan.

”Etenkin eläköityvien miesten liikunnalliseen aktivointiin tulisi kiinnittää huomiota, koska miehet viettivät päivästä lähes kymmenen tuntia paikallaan”, tohtorikoulutettava Kristin Suorsa toteaa.

Paikoillaanolo altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle ja selkävaivoille

Sekä pitkäkestoinen istuminen että muu paikallaanolo altistavat sydän- ja verisuonisairauksille ja tyypin 2 diabetekselle.

Passiivinen elämäntapa on vahingollinen myös selälle, sillä alaselän nikamavälit kuormittuvat huomattavasti enemmän istuessa kuin seistessä.

Tutkimuksessa havaittiin, ettei edes hikiliikunta kumoa runsaan liikkumattomuuden vaikutuksia. Tärkeää olisi pysyä pienessä liikkeessä läpi päivän.

Myös painonnostovalmentaja Matti Vestman on huolissaan jatkuvan istumisen vaikutuksista suomalaisten terveyteen.

Palkitulla valmentajalla on useisiin selkäongelmiin melko yksinkertainen ratkaisu: kyykky – jonka tekemättömyyteen koko ongelma myös liittyy.

”Istumme koko ajan siellä puolivälissä. Kyykyn syvyydestä puuttuu 20–30 senttiä, mikä hävittää alimpien selkälihasten olemassa olon kokonaan. Suurin osa selkäsairauksista liittyy nimenomaan lannerangan neljänteen ja viidenteen väliin, mistä lihaksien tuoma tuki puuttuu.”

Hyvinvoinnin kannalta oleellista ei ole isojen painojen kanssa salilla treenaaminen, vaan nimenomaan se, että hyödyllisiä liikkeitä tehdään läpi päivän.

Painonnosto sopii myös eläkeikäisille

Vaikka painonnosto on yksi haasteellisimmista lajeista, sopii se kaikenikäisille ihmisille vauvasta vaariin, kunhan ohjaus on hyvää.

Kun Ilta-Sanomat uutisoi huhtikuussa Assi Koiviston, 62, osallistumisesta painonnoston SM-kilpailuihin, tukkeutui Tempaus-Areenan sähköposti yli 60-vuotiaiden yhteydenotoista – jokaisen toiveena oli aloittaa painonnosto.

Assi Koivisto ja muut iäkkäämmät painonnoston harrastajat näyttävätkin hyvää esimerkkiä muille eläköityville. Lihaskunnon ylläpito on kannattavaa, koska se auttaa jaksamaan myös arjen askareissa ja vähentää kaatumisia ikääntyessä.

”Kaikkien olisi tärkeää tehdä painonnostoliikkeitä harjanvarrella tai jollain ihan pienellä kilon-kahden tangolla. Siinä ei ole mitään vaaraa, eikä voi sattua mitään – tulee vain hyvinvointia”, Matti Vestman painottaa.

X