Ilveskuiskaaja Hannu Rantala kaipaa yhä silmäteräänsä – Määrätietoisen ilvesrouvan kohtalo jäi kalvamaan: ”Enää ei ole Ärmättiä odottamassa”

Ilvesemo kävi esittelemässä pentunsa raumalaiselle ”Ilveskuiskaaja” Hannu Rantalalle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilveskuiskaaja Hannu Rantala seurasi Ärmättiä vuosia ja näki sen pennutkin.

Ilvesemo kävi esittelemässä pentunsa raumalaiselle ”Ilveskuiskaaja” Hannu Rantalalle.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

”Kun Ärmätti oli hyvällä tuulella, sen häntä nousi ja laski”, kertoo 63-vuotias raumalainen Hannu Rantala.

”Kun Ärmätti taas oli ärtynyt, se piti häntää pelkästään pystyssä ja murisi.”

Rantala on tarkkaillut ilveksiä miltei koko ikänsä. Syyskuussa ensi-iltansa saanutta Rantalasta kertovaa luontodokumenttia on esitetty jo Suomen lisäksi kansainvälisillä festivaaleilla.

Rantalasta on tullut kuuluisa ”ilveskuiskaaja.”

Hän on nähnyt enimmäkseen riistakameran kuvissa, mutta myös luonnossa satoja ilveksiä.

Ärmättiä Rantala kuvailee tiukaksi ja määrätietoiseksi ilvesrouvaksi, minkä mukaan Rantala myös nimesi ilveksen.

”Ärmätti tarkoittaa äreä ja äksyä. Ehkä jopa hieman kiukuttelevaa tyyppiä.”

© Hannu Rantalan kotialbumi

Tuttu vieras kotipihalla

Kun Hannu Rantala tapasi Ärmätin luonnossa ensimmäisen kerran Rauman Köyhäjärven sillalla vuonna 2015, ilves luikki vielä nopeasti pakoon.

Toisella tapaamisella Ärmätti tuli Rantalaa ja hänen tytärtään vastaan metsätiellä ja ilves malttoi seistä aloillaan niin pitkään, että Rantala sai sen kuvattua.

”Ärmätti lienee ollut tuohon aikaan noin vasta noin vuoden ikäinen”, Rantala kertoo.

Ilves alkoi ajan myötä tottua Rantalaan ja tuli kuljeksimaan Rantalan sukutilan liepeille ja kävi merkkaamassa virtsaamalla karjakeittiön ja saunatuvan nurkat omiksi alueikseen.

Ärmätti oli luonteikas ilves. © Hannu Rantalan kotialbumi

Ärmätillä oli kuitenkin aluksi epäonnea jälkeläistensä kanssa, sillä se menetti ensin yhden ja sitten kaksi pentua.

Rantala ei pysty varmuudella sanomaan, mikä koitui pentujen kohtaloksi.

”Ne on voitu ampua tai pennut ovat saattaneet päätyä supikoirien tai suden saaliiksi.”

Hannu Rantala kohtasi myös Ärmätin pennut

Ärmätti kuitenkin onnistui synnyttämään yhteensä ainakin viisi pentua, ensin kaksoset ja sitten kolmoset.

Kun Hannu Rantala oli syksyllä äestämässä traktorilla sukutilansa peltoja, Ärmätti tuli kolmen pentunsa kanssa pientareelle.

”Ilvesemo näytti ylpeältä, aivan kuin se olisi esitellyt minulle pentujaan.”

Talvella 2022 Ärmättiä ei näkynyt enää riistakameran kuvissa eikä Rantala kohdannut tuttua ilvesrouvaa myöskään metsäretkillään.

Ilveskuiskaaja Hannu Rantala seuraa ilveksiä riistakameroiden avulla. © Jussi Partanen

Ilvesrouvan kohtalosta Rautalalla ei ole varmaa tietoa. Se on voinut päätyä ammutuksi, mutta Rautalan mukaan Ärmätti on voinut menehtyä myös maitokuumeseen.

”Jos emolla on pennut, jotka menehtyivät, niin emoon jäävä maito aiheuttaa tulehduksia, jotka voivat johtaa kuolemaan.”

Rantala myöntää ikävöineensä Ärmättiä pitkään.

”Minulla oli tapana viedä yhden riistakameran viereen ilveksille kuolleita rusakoita”, Rantala kertoo.

”Joskus Ärmätti istui siellä jo odottamassa ja ihmettelemässä, että missä se Hannu viipyy. Enää ei Ärmättiä ei kuitenkaan ole siellä kuusen katveessa odottamassa.”

Juttua on muokattu 12.1.2024 klo 8:22 ja nimi Hannu Hautala on korjattu Hannu Rantalaksi.

Lue myös: Eikö ilves olekaan erämaiden arka peto? – Tupsukorva lönkytti Juha Hölsää vastaan peltoaukealla: ”Kädet tärisivät, kun jännitin, onnistuuko kuva”

Ilveksen tassut ovat suuret ja raajat pitkät suhteessa ruumiin kokoon.
Ilveksen tassut ovat suuret ja raajat pitkät suhteessa ruumiin kokoon. © iStock
X