Mysteeri: Prättäkitti noitui ja ennusti sotia 1600-luvulla – Onko salaperäisten ennustusten takana jotain todenperäistä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Rättäkitiksi kutsuttu emäntä ei ollut ainoastaan taitava noita, hän oli myös ihmetystä herättänyt ja huolta herättänyt ennustaja
Rättäkitiksi kutsuttu emäntä ei ollut ainoastaan taitava noita, hän oli myös ihmetystä herättänyt ja huolta herättänyt ennustaja. © Jussi Jääskeläinen
Loimaalla 1600-luvulla elänyt noita ennusti sotia ja tulipaloja – tarinoiden mukaan. Mutta oliko tarinoiden takana ketään oikeaa ihmistä?

Sinä päivänä paikallisen maatilan perheenäiti huomasi jonkun kähveltäneen perheen rahavarat. Oli turvauduttava osaavaan apuun, jotta varas ei pääsisi pälkähästä ja saisi tuta kunnolla. Lähellä asui paikallinen nainen, joka voisi auttaa. Tuo nainen oli tunnettu noita, jota kutsuttiin nimellä Prättäkitti.

”Noitukaa varas sudeksi!” perheenäiti pyysi noidalta.

Prättäkitti teki työtä käskettyä, ja nainen palasi kotiin.

Ensin maatilan peräkammarista kuului uikutusta. Se muuttui ujellukseksi ja pian ääni ulvoi niin, että perheenäiti luuli suden päässeen sisälle ovesta. Mutta miten se olisi mahdollista? Ovet olivat olleet kiinni kaiken aikaa.

”Missä Yrjä-poika on? Ei kai se vain ollut jäänyt suden suuhun”, äiti hätäili, sillä poikakin oli ollut kotosalla hänen palattua noidan luota.

Äiti kurkisti varovasti makuukamarin ovesta sisään. Susihan siellä oli, mutta tutun näköinen. Sudeksi oli muuttunut oma poika. Sama poika, joka oli kähveltänyt äidiltään ruokarahat.

Oliko muodonmuutos pysyvä vai kestikö pojan susielämä yhdeksän vuotta? Siitä on olemassa monenlaisia tarinaversioita. Yhden mukaan poika muuttuu asteittain takaisin ihmiseksi, mutta hänelle jää suden häntä. Hännän takia poika ei pysty enää koskaan istumaan kunnolla.

Hurjia ennustuksia

Ypäjän Mannisten kylässä asunut, Varsinais-Suomen puolella Prättäkitiksi, Kanta-Hämeen puolella Rättäkitiksi kutsuttu emäntä ei ollut ainoastaan taitava noita, hän oli myös ihmetystä herättänyt ja huolta herättänyt ennustaja. Osa ennustuksista oli pelottavia, osa kuulosti aivan uskomattomilta.

Prättäkitti ennusti, että Loimaan Peltoisten Välimetsässä olisi vielä joskus kaupunki. Loimaalaisessa kirkossa taas koettaisiin vuonna 1999 täydellinen katastrofi. Kirkon katto romahtaisi ja alle jäisi ja kuolisi iso joukko kirkossa kävijöitä. Jonain päivänä kirkko myös palaisi.

Prättäkitin kerrottiin istuttaneen myös kaksi mäntyä ja ennustaneen, että jos toinen puista kaatuu, häviää Euran kylä ja toisen kaatuessa katoaa Köyliön kylä.
Noita manasi myös, että Loimijoen ylle nousisi rautainen silta, jonka yli ajettaisiin rautaisilla, hevosettomilla vaunuilla. Hevosettomilla vaunuilla! Miten se olisi edes mahdollista?

Yli ymmärryksen meni myös noidan loihenta siitä, että taivaalla lentelisi jonain päivänä esineitä, joilla ihmiset matkustelisivat. Prättäkitti oli kuitenkin vakuuttunut, että tällaiset ihmevempeleet valtaisivat taivaat kaukana tulevaisuudessa.

Tavalliselle talolliselle ja torpan asukille ennustukset eivät käyneet ymmärrykseen, sillä 1600-luvun puolivälissä väki kulki niin Suomessa kuin koko Euroopassa hevospeleillä. Elettiin aikaa, jolloin hollantilainen taiteilija Rembrandt maalasi yhdessä nurkassa Eurooppaa ikimuistoiseksi nousevia taulujaan, ja toisessa nurkassa englantilainen tiedemies Isaac Newton odotteli omenan putoamista päähän, jotta innostuisi miettimään painovoiman lakeja.

Suomessa elettiin suurvalta-aikaa. Ruotsiin kuuluva Suomi oli emämaan mukana Pohjan sodassa. Sillekään ei Prättäkitti ennustanut hyvää loppua. Noidan mukaan joesta nousisi sillalle verta polviin asti ja äidit kaipaisivat lapsiaan. Näin toki kävikin, monta kertaa Suomen historiassa. Sodat veivät äideiltä lapset ja varmasti tuntui, että verta oli polviin asti.

Entä mitä Prättäkitti tarkoitti sillä, että maailma tultaisiin vyöttämään rautavöin? Historiasta löytyy tällekin monta surullista selitystä.

Katon rappaus putosi

Mutta oliko tuo Ypäjän Mannisten kylän emäntä noita tai ennustaja? Vai oliko hän paikallinen erikoisuus ja kansanparantaja, jonka ylle tarinaa on kasautunut historian saatossa? Tarinat Prättäkitistä elävät edelleen Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajoilla Loimaan ja Ypäjän seuduilla. Tästä moneen yltävästä hahmosta on tehty kirjoja, kuunnelmia ja näytelmiä.

Vaikka Prättäkitti eli tarinoiden mukaan 1600-luvulla, tarinoita noidasta löytyy todistettavasti vasta 1880-luvulta lähtien. Vuosien myötä on voitu todeta, miten noidan ennustukset alkoivat toteutua. Peltoisten Välimetsään syntyi lopulta Loimaan kaupunki ja Loimijoen yli rakennettiin rautatiesilta, jossa junat kulkevat. Loimaan kirkko paloi vuonna 1888.

Kaikki Prättäkitin sanomat eivät onneksi toteutuneet niin traagisesti kuin oli ennustettu. Prättäkitin hyytävät ennustukset saivat ihmiset Loimaalla mietteliäiksi vuonna 1999. Onneksi Kanta-Loimaan kirkon katto ei romahtanut, eikä joukkokuolemaa sattunut. Kylmäävää toki on, että tuona vuonna osa kirkon katon rappauksesta kuitenkin putosi alas. Myös toinen Prättäkitin istuttamista männyistä kaatui vuosisatojen varrella, ja Köyliön kylä paloi.

Noita Prattakitin ennustus

Jussi Jääskeläinen

Kenen tarinoita

Vaikka tarinat Ypäjän Mannisten kylän Tepon talon emännästä, Prättäkitistä elävät edelleen ja ne liitetään todellisiin paikkoihin, on olemassa mahdollisuus, ettei hahmoa ole ollut edes olemassa, tai ei ainakaan niihin aikoihin, kuin yleensä puhutaan.

Uudempien kansanperimätietojen mukaan Prättäkitti olisi saattanut elää huomattavasti 1600-lukua myöhemmin. Yhtenä mahdollisena tarinan alkuhenkilönä pidetään 1800-luvulla kyseisen Tepon talon emäntänä ollutta Ulriikka Justiinaa.

Toisaalta osassa Prättäkitti-tarinoista on selkeitä yhtymäkohtia läntisessä Euroopassa vuosisatoja kiertäneisiin tarinoihin. Kirkon romahtamisesta kertova ennustus on samankaltainen Ottomaanien ajan Konstantinopoliin, nykyiseen Istanbuliin liittyvän tarinan kanssa. Kaupungissa olevan Hagia Sofian kirkon on myös ennustettu romahtavan jonain päivänä.

Myös tarina Prättäkitin avioliitosta heijastelee eurooppalaisia kertomuksia. 1500-luvulla Ottomaanien valtakunnassa hallitsijana toimi sulttaani Suleiman Suuri, jonka vaimoa Roxelanaa syytettiin siitä, että hän oli hankkiutunut noituuden avulla naimisiin. Myös Prättäkitin syytettiin käyttäneen noituutta päästäkseen Tepon talon emännäksi.

Myös pojan sudeksimuuttamistarinoita on kerrottu eri puolilla Eurooppaa. Erilaiset versiot ovat mahdollisesti kulkeneet vuosisatojen kuluessa maasta toiseen ja muuntuneet aina paikalliseen elämään sopiviksi.

Osa Prättäkitti-tarinoista on myös tallennettu todistettavasti ensimmäisen kerran vasta ennustettujen tapahtumien jälkeen. Prättäkitti ennusti lentokoneiden tulon, mutta kyseinen tarina on kirjattu muistiin vasta 1930-luvulla, jolloin lentokoneet kulkivat jo taivaalla. Loimaan kirkon palo tapahtui vuonna 1888, mutta tarina ennustuksesta mahdollisesti syntyi vasta samoihin aikoihin.

Erikoiset hautajaiset

Prättäkitin synkkä mustan magian ja noituuden leima on karissut vuosien varrella. Ihmiset jopa saattavat käyttää noidan nimeä leikkisästi oman lapsensa hellittelynimenä: ”Sä oot sellainen äidin rättäkitti”.

Koska tarinat kuitenkin elävät, voisi kuvitella, että niiden takana on jotain todenperäistä, ainakin joku hyvin erikoinen hahmo, jota on ollut vaikea unohtaa. Tämän hahmon herättämät kertomukset taas ovat osaltaan innostaneet seudun ihmisiä uusiin tarinoihin. Tuoreimmat tarinat ovat aivan viime vuosikymmeniltä. 1960-luvulla esimerkiksi huhuttiin, että Tepon talossa olisi ollut poltergeist eli räyhähenki.

Nykyään Loimaan ja Ypäjän maaseutumaisemissa on kuitenkin rauha maassa. Kyseinen Tepon tila on edelleen olemassa. Sitä asuttaa tavallinen maanviljelijäperhe. Kylän raittia kulkiessa voi kuitenkin leikitellä ajatuksella, että kävelee samoja reittejä, kun kohuttu noita Prättäkitti aikoinaan. Tiedossa on esimerkiksi yhä ne puut, joiden väliselle alueelle Prättäkitin on kerrottu tulleen haudatuksi.

Siihenkin tietenkin liittyy oma tarinansa. Sen mukaan Prättäkitin arkku oli niin painava, etteivät härät jaksaneet vetää sitä mukanaan. Arkun kerrotaankin lentäneen härkien perässä olleelta vetolavalta metsään puiden siimekseen.

Lue myös: Vuotaako kivi syyttömän verta? Noitana mestattu Kaarina lausui ennen teloitusta: ”Niin totta kuin tuntoni on puhdas, pitää tämän kiven aina hikoileman verta”

X