Uskotko enkeleihin, aaveisiin tai muihin henkiolentoihin? Et ole ainoa

Jaa artikkeli
© 123rtf
Monen suomalaisen uskomusmaailma on kyllästetty yliluonnollisuudella.

Suomalaiset ovat sivistyneitä ja suhteellisen maallistuneita. Mutta myös yliluonnollinen – kuten aaveet ja enkelit – on osa uskomusmaailmaa.

Kansainvälisesti vertailtaessa suomalaiset ovat sivistyneitä ja suhteellisen maallistuneita. Suomalaisten maailmankuva ja uskomukset eivät kuitenkaan kulje niin vahvasti tieteen vankkureissa kuin voisi olettaa.

Esimerkiksi evoluutioteoria ei kelpaa suurelle osalle kansasta. Jopa 31 prosenttia suomalaisista kiistää väitteen, että ”ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana muista, varhaisemmista eläinlajeista”. Tämä ilmenee Tieteen tiedotus ry:n vuonna julkaiseman 2013 tiedebarometrin tuloksista.

Suomalaiset kiistävät evoluution huomattavasti muita pohjoismaalaisia useammin.

Tieteen tiedotus ry:n raportin mukaan evoluution kieltäminen on selvästi yhteydessä uskonnollisuuteen. Raportti summaa, että ”kirkkoon vahvimmin luottavat kieltävät kehitysopin merkittävän laajasti”. Uskonto ei kuitenkaan yksin selitä kaikkea.

”Suomessahan ei ole kovin paljon evoluutioteoriaa vastustavia fundamentalistikristittyjä”, huomauttaa professori Helena Korpelainen Helsingin yliopistosta.

Korpelaisen mukaan Suomessa tutkimustulosta selittää enemmänkin ikä ja koulutustaso. Kysymys evoluutiosta on voinut jäädä epäselväksi erityisesti niillä varttuneemmilla ikäluokilla, jotka eivät sitä koulussa ole opiskelleet.

Lue myös: Joka toisella on yliluonnollisia kokemuksia, mutta niistä ei puhuta – henkimaailman kokemuksien tutkija kertoo, miksi  

Enkeleitä, onko heitä?

Myös usko yliluonnollisiin ilmiöihin ja olentoihin elää sitkeässä. Johonkin yliluonnolliseen uskoo lähes puolet, ilmenee Alma Median maakuntalehtien Taloustutkimuksella keväällä 2014 teettämästä tutkimuksesta.

Henkiolennoista erityisen elinvoimaisia suomalaisten uskomusmaailmassa ovat enkelit. Alma Median tutkimuksen perusteella suomalaisista 40 prosenttia uskoo enkeleihin. Naisista enkeleihin uskoo yli puolet ja johtavassa asemassa olevien keskuudessa tämä lukema on peräti yli 60 prosenttia.

Helsingin yliopiston uskontotieteilijä Terhi Utriainen kertoo, että suomalaisessa kansanomaisessa uskonnollisuudessa suojelusenkeli on ollut perinteisesti rakastettu hahmo. ”Joten kansainvälisen, pitkälti angloamerikkalaisen uuden enkelikulttuurin tai ”enkelibuumin” on ollut helppo rakentua sen päälle tai rinnalle”, Utriainen sanoo.

Vaikka enkeli onkin kristillinen hahmo, se on kuitenkin opillisesti sen verran väljästi määritelty, että se sopii moneen yhteyteen.

Aaveet vastaavat

Monen suomalaisen mielessä lymyilee aaveita. Näin voi päätellä ainakin Vantaan Sanomien helmikuussa 2016 käynnistyneestä verkkokyselystä. Siinä 630 vastaajasta 59 prosenttia ilmoittaa uskovansa aaveisiin.

Tämän tyyppisille uskomuksille on löydettävissä selityksiä aivotutkimusten avulla. Helsingin yliopiston tutkija Tapani Riekki selvitti uskoa yliluonnollisuuteen väitöskirjatutkimuksessaan, joka julkaistiin vuonna 2014.

Osin yliluonnollisten ilmiöiden kokeminen on Riekin mukaan evoluution tuotosta. Esimerkiksi kasvojen havaitseminen on kehittynyt evoluutiossa niin herkäksi, että näemme kasvoja paikoissa, joissa niitä ei todellisuudessa ole – kuten pilvimuodostelmissa, puun kaarnassa tai vaikka paahtoleivässä. Yliluonnolliseen uskovan mielestä esimerkiksi joella voi olla tahto virrata sen sijaan, että kyse olisi vain fysikaalisesta ilmiöstä.

Henkiset kokemukset ovat yleisempiä kuin luullaan. Yliluonnollinen – kuten aaveet ja enkelit – on osa suomalaisten uskomusmaailmaa.  © COLOURBOX

Yliluonnollinen & vaihtoehtohoidon viehätys

Tieteellisyyteen liittyvä keskustelu saa ekstrakierroksia, kun puheeksi tulevat vaihtoehtohoidot, joita ei opeteta lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Vaihtoehtohoitojen ytimessä on muun muassa homeopatia. Se on koululääketieteen hylkäämää oppisuuntaus, jonka mukaan tauteja voi hoitaa antamalla pieniä määriä sellaisia lääkeaineita, jotka suurina määrinä tuottavat hoidettavan taudin oireita.

Neljännes suomalaisista uskoo homeopatian parantavaan voimaan, selviää Tiedebarometrin tilastoista. Yli 40 prosenttia suomalaisista puolestaan yhtyy väittämään, jonka mukaan kansanparantajilla on tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole.

Vuosi vuodelta lääkäritkin vaikuttavat suhtautuvan suopeammin vaihtoehtohoitoihin. Lääkäriliiton ja Itä-Suomen yliopiston vuonna 2012 tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että vaihtoehtohoitojen laajempaa käyttöä lääkärin työssä voisi harkita noin 35 prosenttia vastanneista lääkäreistä. Varsinkin hieronta, kiropraktiikka ja akupunktio ovat alkaneet saada jalansijaa lääketieteellisesti pätevinä hoitoina.

Noin kolmannes suomalaisista aikuisista käyttää tavanomaisten lääkäripalvelujen ohella epävirallisia hoitomuotoja, selvittää Tampereen yliopiston terveyden edistämisen yksikön dosentti Pauliina Aarva.

”Hoitojen tyypillinen käyttäjä on nuorehko tai keski-ikäinen nainen, hyvin koulutettu, hyvin ansaitseva ja terveytensä keskimääräistä huonommaksi kokeva”, Aarva kertoo.

Monet hoitojen käyttäjistä elävät keskimääräistä terveellisemmin ja ovat kiinnostuneita henkisistä asioista.

Lue myös: Sattumaa vai yliluonnollista? Tutkija Jeena Rancken kiinnostui henkimaailman ilmiöstä jo nuorena

X