Ilman sähköä ja vettä jopa viikkoja – Näin vantaalaiset varautujat Joppe ja Annele selviytyisivät tiukan paikan tullen
Vantaalaiset Joppe ja Annele Ranta pärjäisivät viikkoja ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Apua liikenisi lähipiirillekin. Varautuminen ei ole silti alati mielessä.
Tuli syntyy ilman tikkujakin. Joppe Ranta iskee kipinää tulustikulla. © Tiiu Kaitalo
Punatiilinen uudehko omakotitalo vantaalaisella pientaloalueella näyttää ulkoapäin aivan tavalliselta. Pihalle on pysäköity yksi auto. Lumityöt on tehty.
Tämän talon asukkaat, Joppe, 58, ja Annele, 55, Ranta eivät kuitenkaan ole aivan tavallisia. Pariskunta on nimittäin varautunut poikkeuksellisen hyvin erilaisiin kriisitilanteisiin. Tulkoon viikkojen sähkökatko, uusi pandemia tai jotain vielä yllättävämpää – Rannat pärjäävät.
Joku voisi kutsua Rantoja varautujiksi tai Amerikan malliin survivalisteiksi eli selviytyjiksi tai preppereiksi eli valmistautujiksi. Pariskunta ei kuitenkaan itse lämpene tällaisille nimityksille. Rannoille kriiseihin varautuminen ei ole itse tarkoitus tai se päällimmäinen asia mielessä, vaan osa arkista elämää.
”Emme me pelkää mitään tai odota jotain pahaa tapahtuvaksi, emme odota maailmanloppua tai ydinsotaa. Tosin tiedostamme, että on hyvä olla varautunut esimerkiksi pitkiin sähkökatkoihin”, Joppe selittää.
Varautuminen ja selviytymistaidot osa arkea
Varautuminen-sana vilahtelee julkisessa keskustelussa ja mediassa nykyään tämän tästä. Oikeastaan koko aihe on pullahtanut julkisuuteen vasta muutaman viime vuoden aikana, kun koko läntinen maailma on kaikkien yllätykseksi tarponut kriisistä kriisiin.
Rannoille varautuminen ei kuitenkaan ole uusi asia. He ovat keränneet ruokavarastoa ja harjoitelleet selviytymistaitoja koko aikuisikänsä.
Syy on ymmärrettävä.
Joppe ja Annele ovat olleet lapsesta lähtien innokkaita partiolaisia, jopa tavanneet toisensa teini-ikäisinä samassa lippukunnassa. Retkeily on Jopelle myös työ, sillä hän tienaa leipänsä retkeilytoimittajana ja -tuottajana. Annele taas on toiminut terveydenhoitajana ja ensiapukouluttajana. Nyt hän työskentelee ammatillisessa oppilaitoksessa rehtorina.
Vantaalaiset Annele ja Joppe Ranta eivät joutuisi kriisin tullen pulaan. Pariskunta on varautunut poikkeuksellisiin tilanteisiin hyvin paitsi materiaalisesti myös taidoillaan. Molemmilla on takanaan muun muassa pitkä partiohistoria. © Tiiu Kaitalo
Myös ensiapuvälineet voivat vanhentua. Annele Ranta tarkastaa ensiapulaukun sisältöä. © Tiiu Kaitalo
Vettä voi hakea lähipurosta
Joppe on koonnut perheen olohuoneeseen näytille koko joukon varautumiseen liittyviä esineitä. On vanhan kuvaputkitelevision kokoinen aggregaatti, tietokoneelle riittävä varavirtalähde, muhkea oranssi makuupussi, vedenpuhdistuslaite, patteriradio, erilaisia retkikeittimiä…
Pieneen kerrostaloyksiöön tällainen määrä tavaraa ei ongelmitta mahtuisi. Rannoilla sen sijaan on tilaa autotallissa ja yläkerran rappusten alle rakennetussa ruokavarastossa.
Isännän työn vuoksi perheelle on siunaantunut paljon niin retkeilyyn kuin varautumiseen sopivia varusteita. Joppe myös myöntää innostuvansa helposti erilaisista varusteista ja laitteista.
”Onhan tätä paljon. Ei ihan tavallisen suomalaisen tarvitse kaikkea tätä hankkia ja varastoida”, Annele sanoo.
”Ei, mutta meillä on kyllä kaikelle käyttöä. Jokaisen pitäisi miettiä varautumista omista tarpeistaan lähtien. Kerrostaloasujan ja omakotiasujan tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset”, Joppe huomauttaa.
Tosi paikan tullen Rannoilla riittäisi muonaa, energiaa ja lämpöä pitkiksi ajoiksi omaan tarpeeseen mutta myös Annelen kahdeksankymppiselle äidille ja pariskunnan kahdelle omillaan asuvalle aikuiselle pojalle, Karille ja Heikille ja heidän läheisilleen.
Sähkön ja vedentulon katkettua pari valmistaisi ruokaa pihalla joko kaasugrillillä, nuotiolla tai retkikeittimellä tai sisällä varaavassa takassa.
Ja ruokavarastossa on mistä valita. On purkkisäilykkeitä, valmiskeittoja, kuivaa retkimuonaa. Herkkujakin, esimerkiksi tummaa suklaata.
”Varastoon kannattaa ostaa semmoista ruokaa, josta pitää. Ei ole hyvä, jos vielä ruokakin on pahaa, kun muutenkin riittää ongelmia. Ja pienet herkut tekevät hyvää jaksamiselle ja mielen hyvinvoinnille”, Joppe huomauttaa.
Rantojen ruokavarasto kiertää koko ajan. Pariskunta nappaa mökkireissulle tai retkelle mukaan varastosta ruokaa ja ostaa uutta tilalle.
Vettä Rannat hakisivat kriisin tullen viereisestä Kylmäojasta, jonka vesi näyttää – no kuravedeltä. Vedenpuhdistimen avulla kuravedestä saisi juomakelpoista. Hätätilassa veden voisi myös valuttaa kahvinsuodatinpussin läpi ja keittää kymmenen minuutin ajan. Talvella vettä saa myös lumesta sulattamalla.
Lämpöä toisi varaava takka, klapivarasto ja koville pakkasille tarkoitetut makuupussit.
”Oikein tiukan paikan tullen voisimme sulloutua makuupussien ja peittojen kanssa talon pienimpään huoneeseen, saunaan. Oma ruumiinlämpömmekin lämmittäisi tilaa”, Annele sanoo.
Omakotitalonsa pihalle pari kokoaisi väliaikaisen kuivakäymälän suuresta ämpäristä, jätesäkistä ja kuivikkeista.
Takka hohkaisi lämpöä sähkökatkon tullen. Jos polttopuut loppuisivat kesken, pilkkoisivat Rannat piha-aidankin pesään. © Tiiu Kaitalo
Jos sähköä ja vettä ei olisi, laittaisivat Rannat todennäköisesti ruokaa kaasugrillillä. Se toimii kovillakin pakkasilla. Talvella vettä voisi sulattaa lumesta. © Tiiu Kaitalo
Autokassi suojaa kylmältä
Ukrainan sodan synnyttämän energiakriisin aikaan sähkökatko on Rantojen mukaan se todennäköisin tilanne, jolloin pitäisi ottaa varavirtalähteet ja vedenpuhdistin käyttöön kotioloissa.
Toinen hyvinkin mahdollinen uhkakuva on kyberhyökkäys. Pahantahtoiset hakkerit voivat kaataa vaikkapa pankin tai sote-alueen tietojärjestelmän.
Kyberuhkaan tavallisen ihmisen on hankalampi varautua kuin sähkökatkoon. Jotain voi kuitenkin tehdä. Joppe kertoo pitävänsä käyttötiliä kahdessa eri pankissa. Samoin puhelimessa ja tabletissa on nettiliittymät eri operaattoreilta. Jos yksi kaatuu, saattaa toinen vielä toimia.
”Voi tapahtua myös jotain hyvin yllättävää, tulla vaikkapa uusi pandemia, jonka vuoksi pitäisi sulkeutua kotiin”, Annele pohtii.
Sotaa pariskunta ei pidä todennäköisenä tulevaisuudenkuvana.
”Sitä paitsi sota ei syttyisi hetkessä. Siihen olisi aikaa varautua. Noin vakavassa kriisitilanteessa pitäisi ylipäätään tukeutua viranomaisiin ja yhteiskuntaan. Seurata, millaisia neuvoja viranomaiset antavat, ja noudattaa niitä”, Joppe lisää.
Aina kriisi ei ole suuri, koko yhteiskuntaa heiluttava, vaan se voi olla hyvinkin omakohtainen. Esimerkiksi auton hyytyminen pakkaseen kaukana asutuksesta.
Tällaiseen kriisiin Rannat ovat varautuneet autokassilla, joka on aina talvisin auton kyydissä. Kassissa on lämpimiä vaatteita ja kengät, pattereilla toimiva lamppu ja kokoontaittuva lapio.
”Moni lähtee autolla matkaan pikkukengillä ja ohuella takilla. Yllättäen voikin joutua värjöttelemään pakkasessa”, Joppe varoittaa.
Pulaan voi joutua automatkallakin. Esimerkiksi auton tiltatessa voisi joutua odottelemaan apua. Rannoilla onkin aina varalta autossa mukana lämmintä ylle. © Tiiu Kaitalo
Taidot oltava myös kunnossa
Ukrainan sota, energiakriisi ja koronapandemia ovat nostaneet suomalaistenkin kriisitietoisuutta. Patteriradiot ja retkikeittimet käyvät kaupaksi. Sijoittaapa joku generaattoriinkin.
Joppe Ranta huomauttaa, että hienoja laitteita pitäisi myös opetella käyttämään. Pakkauksessaan oleva generaattori ei hätätilanteessa auta, jos ei hoksaa, että laitteelle pitää antaa ryyppyä tietyn aikaa, jotta kone hörähtää käyntiin.
Kriisien varalta pitäisikin keskittyä paitsi varusteisiin myös taitoihin. Olennaista on esimerkiksi ymmärrys lämpimänä pysymisestä sekä siitä, millainen vesi on juomakelpoista.
”Monet kriisissä tärkeät taidot ovat olleet maalaisjärkeen perustuvia itsestäänselvyyksiä kaikille suomalaisille vielä muutama vuosikymmen sitten. Esimerkiksi se, miten pukeutua lämpimästi kerroksittain ja tarpeen tullen keventää kerroksia. Tai se, miten lämmön karkaamista voi estää sulkemalla väliovia tai ripustamalla oviaukkoihin vilttejä”, Joppe selittää.
Rannoilla itsellään on pahojen päivien varalle selvä työnjako. Terveydenhoitajana Annele huolehtii hyvinvoinnista ja tarpeen tullen ensiavusta. Joppe vastaa laitteista, energiasta ja ruoan lämmityksestä.
Varautumisen taitoja voivat olla myös sienestys, hortoilu eli villiyrttien keruu, kalastus, kotitarveviljely tai vaikka hapanjuurileivän teko. Joppe kuitenkin tähdentää, että vaikka luonnon antimet ovat hyvä lisä ravintoon, ei yksin niiden varassa pärjäisi. Luonto tarjoaa sieniä, marjoja ja villiyrttejä vain tiettyyn aikaan, eivätkä ne kesälläkään riittäisi hengenpitimiksi. Kalansaaliskin on epävarma.
Retkeilyammattilaisena Joppe on pannut merkille, miten nykyisin moni amerikkalaistyylisestä survivalismista innostunut on alkanut harjoitella taitoja, joille ei Suomessa ole käyttöä. Innokkaat selviytyjät harjoittelevat esimerkiksi hätämajoitteen tekemistä. Kolmen puunrangan varaan ladotuista lehtipuiden oksista syntyy maja. Yksinkertaisempaa kuitenkin olisi hakeutua suojaan kuusen alle.
”En oikein edes näe sellaista uhkaa, jota pitäisi paeta metsään. Parempaa suojaa saisi rakennuksista”, Joppe huomauttaa.
Rannat pitävät omaa varautumistaan maltillisena. Heidän mielestään pahoihin päiviin valmistautuminen menee liiallisuuksiin, jos kauhuskenaariot ja niihin varautuminen ovat elämässä päällimmäisiä mietteitä. Myös pelon kylväminen on liikaa.
Pahimmillaan varautumiseen hurahtaminen syö sosiaalisia suhteita, kun muut alkavat vierastaa kauhukuvien maailmaan uppoutuvaa.
Mökistä vara tuleviin vuosiin
Rannoille varautuminen, kaikki taidot ja varusteet, tuovat turvallisuuden tunnetta. Jos jotain sattuu, voi olla varma, että pärjää.
Varautuminen on pariskunnalle myös oman osansa tekemistä.
”Kriisitilanteessa me emme ole niitä, jotka ovat ensimmäisenä hakemassa apua ja jonottamassa kaupassa. Yhteiskunta voi keskittyä meidän sijastamme niihin, jotka ovat enemmän avun tarpeessa”, Annele sanoo.
Rannat ovat myös tarpeen tullen valmiita auttamaan muita. Oman lähipiirinsä lisäksi he voisivat tarjota tukea myös vaikkapa naapureille.
Viime aikoina herännyttä julkista keskustelua kolmen päivän kotivarasta ja kriiseihin varautumisesta Rannat pitävät asiallisena ja tervetulleena.
”Onhan se hyvä, että ihmiset heräävät tähän. Pitkän tasaisen ja rauhallisen kauden jälkeen on sattunut niin paljon kaikkea. Ihmiset ymmärtävät, että nyky-yhteiskunnassakin voi tapahtua jotain ikävää ja yllättävää”, Annele tuumaa.
Alle kuusikymppisinä Rannat ovat vielä voimissaan. Mielessä on kuitenkin käynyt, miten kriiseihin voi varautua, kun oma kunto ja mieli eivät olekaan enää täydessä terässä.
Esimerkiksi parhaillaan rakenteilla olevaa kesämökkiään suunnitellessaan Rannat miettivät tulevaisuutta. Mökki on kahden kerroksen sijaan vain yhdessä tasossa. Jos maailmalla myllertäisi, Rannat pärjäisivät pitkiä aikoja mökillä omillaan, vaikka polvi ei nousisikaan nykyiseen malliin.
”Ja onhan meillä pojat. He ovat seuranneet, miten me olemme huolehtineet vanhemmistamme. Pojilla on tiedot ja taidot hanskassa, molemmat ovat kasvaneet partiossa kuten mekin”, Joppe sanoo.
© Tiiu Kaitalo
Varautuminen kannattaa – Tällainen on kolmen päivän kotivara
Viranomaisten ja järjestöjen laatiman varautumissuosituksen mukaan jokaisen kotoa pitäisi löytyä:
● Puhtaita ja kannellisia vesiastioita. Pullovesikään ei ole pahitteeksi.
● Helposti valmistettavaa ruokaa kaikille perheenjäsenille ja lemmikeille kolmeksi päiväksi.
● Paristoilla toimiva radio ja tasku- tai otsalamppu sekä paristoja.
● Ladattu varavirtalähde esimerkiksi puhelinta varten.
● Retkikeitin, siihen sopivaa polttoainetta sekä tulitikkuja.
● Välttämättömät lääkkeet, ensiaputarvikkeet sekä joditabletteja alle 40-vuotiaille perheenjäsenille.
● Käteistä rahaa.
● Hygieniatarvikkeita.
● Käsisammutin tai sammutuspeite.
Kotiin tulisi varata kolmen vuorokauden tarpeiksi kriisitilanteen varalle muun muassa patteriradio, tarpeellisia lääkkeitä, vettä tai puhdas vesiastia sekä esimerkiksi taskulamppu. © Lehtikuva