Seura tutki: Näin Suomessa on varauduttu sähköjärjestelmän häirintään ja sabotaasiin – Sähköverkon heikko lenkki ovat maanpäälliset sähkölinjat

Jaa artikkeliLähetä vinkki
sähköverkko
Sähköverkko voi kaatua joko vaurion tai sähköpulan takia. © Lehtikuva / Mikko Stig
Sähköjärjestelmään kohdistuu kyberhyökkäyksiä. Myös sähköpula voi vaarantaa verkon toimivuuden. Selvitimme, miten Suomessa on varauduttu häiriöihin.

Jokapäiväistä ”koputtelua”. Näin Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen kuvailee kyberhyökkäyksiä, jotka kohdistuvat tällä hetkellä Suomen sähköjärjestelmään.

Ne ovat enimmäkseen palvelunestohyökkäysten yrityksiä ja haittasähköposteja. Niemisen mukaan hyökkääjien päätavoite ei ole sähköverkon kaataminen vaan protesti tai rahallinen hyöty.

Palvelunestohyökkäyksillä yritetään yleensä tukkia organisaation nettisivut. Haittasähköposteilla taas pyritään kalastelemaan käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Samoilla viesteillä pommitetaan monia muitakin kuin energia-alan organisaatioita.

”Tietojen kalastelun tavoitteena voi olla tietomurto ja sen jälkeen lunnasvaatimus, eli siinäkin tavoitteena on yleensä raha”, Petri Nieminen sanoo.

Hän korostaa, että kyse on nimenomaan yrityksistä – julkisuudesta ei tiedetä toistaiseksi yhtään tapausta, jossa sähköverkkoihin tunkeutumisessa olisi onnistuttu.

”Ja jos tietäisin sellaisen tapauksen, en voisi siitä ­kertoa.”

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom varoitti syyskuussa, että suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat yleistyneet kuluvan vuoden aikana. Niemisen mukaan tämä koskee myös sähköjärjestelmää.

”Suurin osa on suhteellisen vaarattomia, mutta vakavampiakin yrityksiä on”, Nieminen kertoo, mutta ei mene tarkemmin tapausten yksityiskohtiin.

Hän ei avaa sitä, mistä Suomeen kohdistuvat hyökkäykset tulevat.

Ukrainassa kyberhyökkäys lamautti useamman kantaverkon toiminnan vuosina 2015 ja 2016. Jäljet johtivat Venäjälle, mutta syyllinen ei selvinnyt.

”Kukaan ei virallisesti allekirjoittanut iskuja, eivätkä niiden tekijät jätä sormenjälkiä.”

Lue myös: Verkkorikolliset aktivoituivat ja haittaohjelmat kalastelevat tietojasi – Tämän vuoksi sinunkin tietosi kiinnostavat heitä

”Suurin osa hyökkäyksistä on suhteellisen vaarattomia, mutta vakavampiakin yrityksiä on”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen. © Tommi Tuomi

”Suurin osa hyökkäyksistä on suhteellisen vaarattomia, mutta vakavampiakin yrityksiä on”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen. © Tommi Tuomi

Sähköverkko voi kaatua kahdella tapaa

Sähköverkko koostuu Fingridin ylläpitämästä kantaverkosta sekä alue- ja jakeluverkoista, joita on yhteensä vajaat sata.

Suomen sähköverkko voi periaatteessa kaatua kahdella tavalla: vaurion tai sähköpulan takia.

Kyberhyökkäykset ovat yksi mahdollinen tapa häi­ritä sähkönjakelua. Niissä kohteena on esimerkiksi kanta- tai jakeluverkkoyhtiön tietojärjestelmä, ja hyökkäys voidaan tehdä periaatteessa mistä päin maailmaa tahansa.

Nord Stream -kaasuputkien epäilty sabotaasi muistuttaa siitä, että Suomessakin keskeistä infrastruktuuria on suojattava myös fyysisiltä iskuilta, vaikka ne epätodennäköisiä ovatkin.

Sähköverkkojen suojaamiseksi ei ole tehty erityisiä uusia toimenpiteitä Nord Stream -iskun takia, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.

”Mutta varautumista on tehty koko Venäjän hyökkäyssodan ajan, ollaan aiempaa valppaampana”, Arto Pahkin sanoo.

Hänen mukaansa Fingrid on esimerkiksi nostanut valmiutta suojautua kyberhyökkäyksiltä Ukrainan sodan takia.

Sähköjärjestelmää suojaa se, että sähköverkko on ”silmukoitu”. Sähkölle löytyy aina vaihtoehtoinen reitti, eikä yksittäisen sähköverkon osan häiriö katkaise koko sähkönjakelua.

Sähköasemien tärkeimmät osat, kuten muuntajat, ovat Pahkinin mukaan rakenteellisesti suojattu sabotaasilta. Lisäksi turvaa tuovat hajautetut siirtoyhteydet naapurimaihin.

Sähköverkkoa ohjaavat tietojärjestelmät eivät ole yhteydessä yleisiin tietoverkkoihin, mikä puolestaan suojaa kyberhyökkäyksiltä. Heikko lenkki ovat avolangat eli maanpäälliset sähkölinjat.

”Maastossa olevia sähköjohtoja on mahdotonta suojata vahingonteolta. Vakava häiriö edellyttäisi kuitenkin useiden johtojen samanaikaista vahingoittamista”, Pahkin sanoo.

Sähköverkkojen suojaamisessa Fingrid tekee yhteistyötä tarvittaessa Puolustusvoimien kanssa.

”Jos jotain sattuisi, siihen kyllä reagoitaisiin nopeasti”, Pahkin sanoo.

Sähköverkkoyhtiöillä on lakisääteiset varautumissuunnitelmat, joita on päivitettävä kolmen vuoden välein. Ne eivät ole julkisia.

Sähköpula voi kaataa verkon

Toinen uhkakuva liittyy sähköpulaan, jonka ­varalta Suomessa on patisteltu yrityksiä ja kotitalouksia energiatalkoisiin. Taustalla on Venäjän hyökkäyssodan ­aiheuttama energiakriisi.

Parin tunnin kiertävä sähkökatko on pieni paha sen rinnalla, että Suomessa kaikilta menevät sähköt yhtä aikaa. Tällöin puhuttaisiin niin sanotusta suurhäiriöstä. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kantaverkosta katoaa jännite ja sähköt katkeavat koko maassa.

Edellisestä suurhäiriöstä on lähes puoli vuosisataa. Vuonna 1974 iso osa Etelä-Suomea pimeni laajan verkkovian takia.

Sähköverkko on pidettävä koko ajan tasapainossa sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä.

Sähköpula tarkoittaa, että kulutusta on enemmän kuin tuotantoa. Silloin sähköverkon jännite alkaa laskea ja verkon suojausmekanismit kytkevät sähköasemia pois päältä.

”Sähköverkko voi niin sanotusti romahtaa, jos tasapainoa ei saavuteta”, Petri Nieminen sanoo.

Yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaa vakavassa sähkönjakelun häiriötilanteessa harjoiteltiin RESPA 22 -harjoituksessa Helsingissä 28. syyskuuta 2022. © Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaa vakavassa sähkönjakelun häiriötilanteessa harjoiteltiin RESPA 22 -harjoituksessa Helsingissä 28. syyskuuta 2022. © Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Varautumista on harjoiteltu

Kuinka pitkään tällainen blackout eli pimennys voisi kestää?

Rovaniemen seudulla järjestettiin vuonna 2014 poikkeuksellinen harjoitus, jossa katkaistiin sähköt lähes 30 000 taloudesta.

Tarkoituksena oli testata, miten sähköt saadaan palautettua vesivoiman avulla suurhäiriötilanteessa.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen.

Harjoitus jouduttiin keskeyttämään, koska sähköjä ei saatu palautettua vesivoiman avulla tarpeeksi nopeasti. 15–45 minuutin mittaisiksi suunnitellut sähkökatkot venyivät pisimmillään reiluun tuntiin.

Suomessa oli oltu liian luottavaisia sen suhteen, kuinka nopeasti suurhäiriöstä selvittäisiin.

Arto Pahkin arvioi tuolloin Ylelle, että sähköjen palauttaminen koko maahan voisi kestää useita vuorokausia.

Tänä päivänä tilanne on parempi, hän sanoo nyt.

”Sähkönpalautusjärjestelyitä on kehitetty ja teknisiä ongelmia selätetty. Tänä päivänä sähköjen palauttaminen kansallisesti on hyvällä mallilla.”

Pahkin korostaa kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden omaa varautumista. Esimerkiksi sairaaloilla on dieselkäyttöisiä varavoimageneraattoreita häiriö­tilanteiden varalta.

Sähköyhtiöiden, viranomaisten ja kuntien toimintaa laajassa sähkönjakelun häiriötilanteessa harjoiteltiin kuudella kaupunkiseudulla vuosina 2017–2022. Viimeinen harjoitus oli pääkaupunkiseudulla syyskuussa.

Pahkin arvioi, että suurhäiriötilanteessa sähköt saataisiin palautettua kantaverkkoon muutamassa tunnissa ja koko maan jakeluverkkoihin noin puolessa vuorokaudessa, jos sähköä saataisiin Ruotsista.

Jos palauttaminen olisi tehtävä omilla voimaloilla, sähköt saataisiin koko maahan noin vuorokaudessa, arvioi Pahkin.

”Sähköt eivät koskaan palaudu tsum, kerralla koko maahan, vaan se tapahtuu pikkuhiljaa”, sanoo Petri Nieminen.

Lue myös: Eurooppalainen sähköpörssi ailahtelee mutta takaa jatkossa edullisempia energiahintoja – Luopumisen sijaan asiantuntija lisäisi sähkönsiirtoverkkoja

X