Irti ylikiltteydestä – Suvi Bowellan kirjoitti kirjan, jossa kannustaa pohtimaan syitä syyllisyyden tunteen takana
Kouluttaja ja kirjoittaja Suvi Bowellan esittelee Kiltin tytön voimakirjassaan syitä ylikiltteyteen ja kannustaa kohtaamaan syyllisyyden tunteen juuret.
Kiltteys on hyvä ominaisuus, mutta liiallinen kiltteys voi kääntyä itseään vastaan.
Henkisen hyvinvoinnin ohjaaja, energiahoitaja, kouluttaja Suvi Bowellan kirjoitti Kiltin tytön voimakirjan. Suvi Bowellan tietää, että kiltti ja liian kiltti ovat kaksi eri asiaa.
Missä menee terveellisen kiltteyden ja itselle vahingollisen kiltteyden raja?
Kiltteys on hieno ominaisuus. Terve kiltteys kumpuaa kyvystä ja halusta ottaa toisten ihmisten tarpeet ja tunteet huomioon ja kohdella muita kauniisti.
Terveellä tavalla kiltti huomioi myös omat tarpeensa ja resurssinsa ja osaa pitää itsestään huolta.
Liiallinen kiltteys on sitä, että ei uskalla asettaa rajoja. Se on toisten miellyttämistä oman hyvinvoinnin kustannuksella ja itsensä unohtamista.
Liiallinen kiltteys johtaa usein henkiseen uupumukseen.
Miten ylikiltteys vahingoittaa itseä?
Moni liian kiltti ja rajaton ihminen uupuu, masentuu, kokee toistuvia pettymyksiä, potee huonommuutta ja pelkää ilmaista todellisia tarpeitaan ja ajatuksiaan.
Moni liian kiltti uupuu, masentuu, kokee pettymyksiä ja pelkää ilmaista todellisia tarpeitaan.
Ylikiltille kertyvät henkiset taakat saattavat aiheuttaa jopa fyysisiä oireita; päänsärkyä, unettomuutta, ruoansulatusvaivoja, selkäkipua ja muita tyypillisiä stressioireita.
Millaisista lapsista kasvaa ylikilttejä aikuisia ja mihin se perustuu?
Syyt ovat moninaiset. Osa on saattanut omaksua kiltin ihmisen roolin seuraamalla vanhempiensa tapaa toimia. Osa on kiltistynyt, koska se on ollut tapa selviytyä kotioloista.
Osa on syntyjään niin herkkiä, että mieluummin miellyttää muita kuin joutuu konfliktiin. Osa on kadottanut rajansa ja terveen omanarvontunnon vaikeiden hylätyksi tulemisen kokemusten tai väkivallan takia.
Ei ole yhtä selittävää syytä. Kirjassani Kiltin tytön voimakirja esittelen useita syitä kiltistymisen taustalla ja ne perustuvat vuosien asiakastyöhön ja lukuisiin haastatteluihin.
Miksi kiltteys liitetään useimmiten naisiin ja tyttöihin?
Sanoisin, että naisiin on kautta aikojen kohdistettu tiettyjä odotuksia, jotka edesauttavat kiltistymistä. Kiltteys ei tietenkään katso sukupuolta, vaan yhtä lailla on hurjan kilttejä miehiä. Tytöt on kuitenkin perinteisesti kasvatettu kilteiksi ja tottelevaisiksi.
Moni meistä on sisäistänyt sellaisen ajatuksen, että muut on asetettava aina itsen edelle. Naisen viha tuntuu edelleen olevan tabu ja moni kiltti onkin kadottanut yhteyden terveeseen ja oikeutettuun suuttumukseen. Se on energiaa, jota terveellä tavalla käyttäessä tunnistaa, missä omat rajat menevät.
Kouluttaja ja kirjoittaja Suvi Bowellan esittelee Kiltin tytön voimakirjassaan syitä ylikiltteyteen. © Arto Wiikari
Jaat kirjassasi kiltit ihmiset eri rooleihin. Miten näistä rooleista voi pyristellä irti?
Erilaiset roolit ja nimitykset olivat hyvä tapa havainnollistaa niitä käyttäytymismalleja, joita olen kilteissä ihmisissä havainnut. Kukaan meistä ei tietenkään ole niin yksiulotteinen kuin jokin tietty rooli. Meillä on monia rooleja ja erilaisia puolia.
Rajoittavaksi rooli muodostuu silloin, kun siitä ei pysty hellittämään silloinkaan, kun oikeasti haluaisi olla jotain ihan muuta. Jos omaksuttu rooli ja tapa käyttäytyä alkaa kiristää ikävällä tavalla, siitä voi opetella irti.
Se vaatii yleensä vakaan päätöksen, sinnikästä harjoittelua, omien ajatusten uusiksi laittamista, pelkojen kohtaamista ja menneistä irti päästämistä. Siihen usein tarvitaan vertaistukea tai objektiivista apuhenkilöä.
Miten omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua voi harjoittaa niin, ettei syyllisyydelle jää sijaa?
Omien tunteiden ja tarpeiden ilmaisu vaatii harjoitusta ja rohkeutta seistä itsensä tukena, vaikka joku ottaisi nokkiinsa. Kiltti potee monesti aivan turhaa syyllisyyttä.
Syyllisyys olisi hyvä kyseenalaistaa ja miettiä, miksi ei voisi puolustaa itseään? Kuka tarpeistasi huolehtii, ellet sinä itse? Etkö ansaitse hyvää siinä missä muutkin? Nämä ovat kysymyksiä, joita kannattaa pohtia.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 8/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti