Lauralle, 28, istuminenkin on kivuliasta ja kiire vessaan yllättää – Joka kymmenes suomalainen sairastaa ärtyvän suolen oireyhtymää

Laura oli 16-vuotiaasta asti kärsinyt vatsavaivoista. Kun hän lähti lukioikäisenä vaihto-opiskelijaksi Japaniin, vaivat pahenivat.

Lauralla oli vatsa jatkuvasti sekaisin ja hän kärsi päivittäisistä, kivuliaista kramppeista. Lisäksi hänellä oli voimakasta turvotusta sekä ilmavaivoja.

Vatsavaivat eivät ainoastaan tuntuneet vaan myös kuuluivat, mikä muiden oireiden ohella hävetti Lauraa. Vessaan tuli usein kiire ja joskus on käynyt vahinkokin. Liian usein kuitenkin liippaa läheltä.

”Sen tietää, kun on pari minuuttia aikaa päästä vessaan. Se on joko, että menet tai sitten käy huonosti”, Laura kertoo oireistaan.

Etenkin alkuun vaiva aiheutti suurta häpeää ja rajoitti Lauran elämää.

”Varmistelin aina lähtiessäni jonnekin, että siellä on vessa, ja välttelin syömistä, ettei oireita tulisi.”

Diagnoosi selvisi sulkemalla kaikki muut ensin pois

Palatessaan Suomeen Laura päätti selvittää, mikä häntä vaivasi. Päällimmäisenä mielessä pyöri keliakia ja laktoosi-intoleranssi.

Lääkäri määräsi Lauran paksusuolen tähystykseen, joka on jäänyt hänen mieleensä kamalana kokemuksena. Paksusuolen tähystyksessä suoleen ohjataan kamera, jolla katsotaan, näyttääkö suoli normaalilta.

”Suolistoni on hyvin mutkikas, eikä mikään ole sattunut elämässä yhtä paljon. Suolessa oli mutka, mistä he eivät saaneet kameraa enää eteenpäin. He yrittivät jonkin aikaa kuljettaa sitä syvemmälle samalla, kun huusin tuskasta. Lopulta he luovuttivat”, Laura muistelee.

Tutkimuksesta ei kuitenkaan löytynyt yhtään mitään.

Lopulta Laura saman diagnoosin kuin noin yksi kymmenestä suomalaisesta: ärtyvän suolen oireyhtymän eli IBS:n.

IBS on toiminnallinen suolistovaiva, jonka oireita ovat muuan muassa turvotus, vatsakipu, ilmavaivat sekä ummetus tai ripuli. Diagnoosi todetaan yleensä oirekuvan pohjalta, ja sulkemalla muut sairaudet pois.

IBS ei ole vaarallinen tai etene, mutta se voi heikentää siitä kärsivän elämänlaatua.

© iStock

Erikoisruokavalio ei välttämättä tuo helpotusta, eikä sopivaa ruokaa aina ole tarjolla

Laura on kokenut vaivan rajoittaneen hänen elämäänsä, vaikka ei enää häpeäkään sairauttaan samalla tavalla kuin alussa.

Diagnoosin jälkeen ruokavaliota täytyi miettiä uudestaan. Esimerkiksi keliakiasta poiketen IBS:n oireet eivät välttämättä katoa, vaikka ruokavaliota muuttaisikin. Yhtä selkeää ohjenuoraa ei ole, vaan oireiden aiheuttajat voivat vaihdella henkilöiden välillä. Joillekin apua tuo FODMAP-ruokavalio.

Aina sopivaa ruokaa ei ole edes mahdollista saada. Usein esimerkiksi erilaisissa harrastustapahtumissa ei riitä se, että Laura tuo vältettävien ainesten listan keittiöhenkilökunnalle vaan jatkokeskusteluita on käytävä.

”Listani oireita aiheuttavista aineksista on pitkä. En voi syödä esimerkiksi vehnää, ruista tai ohraa. Minulta voidaan sitten kysyä, että käykö minulle gluteeniton leipä. Gluteeniton ei tarkoita, etteikö siinä olisi vehnää. Jos siinä on vehnää, se aiheuttaa oireita.”

Ammattikoulussa opiskellessa Laura ei voinut syödä koulussa lainkaan, sillä ruokalassa vaadittiin lääkärin allekirjoituksella lista ruoka-aineista, joita hän ei voinut syödä. Tehtävä oli käytännössä mahdoton, sillä oireita aiheuttavat ruoka-aineet muuttuivat koko ajan.

Laura onkin kokenut helpommaksi yksinkertaisesti kärsiä oireista kuin noudattaa tarkasti toisinaan vain välillä helpotusta tuovia suosituksia.

”On ruoka-aineita, joita minun periaatteessa olisi hyvä välttää, mutta syön niitä silti. Se on helpompaa kuin viedä ravintolaan se sadan kohdan ruoka-ainelista. Näin senkin vuoksi, koska oireet korkeintaan lievittyvät ruokavaliota noudattamalla.”

Suolistovaivat rajoittavat myös työelämää ja vaatevalintoja

Työelämässäkin vaiva tuottaa ongelmia. Kun vatsaoireet yllättävät, saattaa vessassa joutua istumaan kauankin.

Lauran suoli tyhjentää itsensä usein kolmesti peräkkäin, joten vessasta on aivan turha poistua vielä ensimmäisen kerran jälkeen. Ilman kerääntyminen, turvotus ja vatsan äänet ovat myös kiusallisia vaivoja.

Tilannetta ei helpota kipujen voimakkuus. Erityisen voimakkaita oireet ovat silloin, kun on stressiä.

”Pahimmillaan on vaikea istua, koska tuntuu kuin joku viiltelisi vatsaa”, Laura selittää.

Myös vaatevalintoja täytyy miettiä sairauden mukaan.

”Mitään vatsaa puristavia vaatteita ei turvotuksen takia voi käyttää. Esimerkiksi farkkuja en käytä ollenkaan.”

© iStock

Puhuminen auttaa häpeään

Laura on kokenut helpottavaksi puhua vaivastaan suoraan. Työkaverit tietävät suolistosairaudesta, eikä hän peittele esimerkiksi vatsasta kantautuvien murinoiden syytä.

”Jos asiasta stressaa, vaivat vain pahenevat”, Laura selittää.

”Joskus vaivat hävettivät enemmän, mutta bussissa vatsa pitää ääntä, mitä väliä sillä oikeasti on? En tule näkemään niitä ihmisiä koskaan.”

Myös liikunta on helpottanut vaivoja hieman. IBS:n oireiden helpottamiseksi on kehitetty lääkkeitäkin, mutta ne auttavat vain osaa siitä kärsivistä. Lääkkeet ovat usein myös hintavia.

”Nogasin-niminen lääke on auttanut joskus”, Laura kertoo.

Lauran mielestä vaivasta pitäisi puhua enemmän.

”Tämä on todella yleinen sairaus, mutta eihän sitä kukaan tiedä, kun ihmiset eivät siitä puhu”, Laura selittää.

”Jos tästä puhuttaisiin enemmän, ei vaivasta kärsiviä hävettäisi niin paljon.”